Siirry sisältöön Siiry hakuun

Terveydenhuoltoalan maahanmuuttajat SOTE-silta -täydennyskoulutuksella töihin

Suomessa on vaikeaa päästä tekemään sairaanhoitajan töitä, jos on opiskellut tutkinnon ulkomailla. Tämän vuoksi monet joutuvat työskentelemään hoitoapulaisina. Jotkut suorittavat lähihoitajan tutkinnon. Joku on aloittanut sairaanhoitajatutkinnon opiskelun uudestaan alusta asti.  Osa heistä on töissä kaupan kassalla tai rakennusmiehenä. Monet ovat on jääneet työttömäksi.

Ministeriöiden mielestä korkeasti koulutettujen maahanmuuttajien on päästävä joustavasti  ja nopeammin töihin. Sote-alalla on jo työvoimapula. Erityisesti sairaanhoitajia tarvitaan lisää maahanmuuttajista.

 

Korkeakoulutettujen maahanmuuttajien täydennyskoulutusta

Turun ammattikorkeakoulu on järjestänyt aiemmin työvoimapoliittista SATU-koulutusta vuosina 2003-2017. SATU-koulutus oli sairaanhoitaja (AMK) -tutkintoon johtavaa pätevöitymiskoulutusta. Työministeriön rahoitus loppui vuonna 2018. Tämän jälkeen ei enää rahoitettu tutkintoon johtavaa koulutusta. Oli kehitettävä jotain tilalle. SOTE-silta-hanke jatkaa Urareitti-hanketta (2015–2018), jossa kehitettiin tätä uutta täydennyskoulutusmallia.

SOTE-silta on täydennyskoulutusta. Se koskee EU- tai ETA-alueen ulkopuolella sairaanhoitajan, kuntoutuksen (fysioterapeutti, toimintaterapeutti), röntgenhoitajan, bioanalyytikon, suuhygienistin ja kätilön korkeakoulututkinnon suorittaneita. Hankkeessa kuvataan myös sosionomin koulutusprosessi.

Hanketta koordinoi Metropolia AMK. Mukana on lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulu, Lapin AMK ja Turun AMK. Hankkeen kesto on 1.3.2018 – 30.9.2020. Tämä on ESR-hanke, jonka rahoittajana on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.

 

SOTE-sillan avulla päteväksi sairaanhoitajaksi

SOTE-sillassa korostuu arvostus. Maahanmuuttajat nähdään yhteiskunnan arvokkaina jäseninä. Tarvitaan ”siltaa”, jotta heidän osaamisensa saadaan täysin käyttöön. He eivät  enää opiskele päällekkäisiä tai alempia tutkintoja kuin ovat jo suorittaneet  lähtömaassa. Tutkintoa täydennetään vastaamaan suomalaista työelämää.

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston SITRAn neljä teesiä elinikäisestä oppimisesta tukevat hyvin SOTE-sillan ydinajatusta.

  • Osaamisen kehittäminen on aidosti kaikille mahdollista. Osaamistarpeisiin vastataan joustavasti ja ketterästi. Jokaista tuetaan oman osaamisen kehittämisessä. Ohjausta tarjotaan kokonaisvaltaisesti.
  • Koulutuksen saavutettavuus kaikille varmistetaan.
  • Eri tavoin hankittu osaaminen tunnistetaan.
  • Suomen menestys rakentuu osaamiselle. Turvataan osaajien riittävyys.

SOTE-sillassa maahanmuuttajat vahvistavat työllistymisen kannalta riittävän suomen kielen osaamisen. Kielitaitotason ihannetavoite on B2/YKI 4. Valviran virallinen kielitasovaatimus on B1/YKI 3, joka vastaa kansalaisuuden saamisen kielitaitovaatimusta.

 

Kuva1. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (Sairanen)

 

Lähtömaassaan maahanmuuttajilla oli oman ammattinsa pätevyys. He olivat taitavia ja osaavia sairaanhoitajia. Tullessaan Suomeen ei heidän sairaanhoitajan todistuksensa eikä ammattitaitonsa pätenyt täällä. Lisäksi he eivät osanneet suomen kieltä. Missä he olisivatkaan, jos eivät olisi hakeneet SOTE-sillan täydennysopintoihin? (Kuva 1.) SOTE-sillassa heidän ammatillinen osaamisensa tunnistetaan ja tunnustetaan. SOTE-silta mahdollistaa pääsemään oman ammattinsa töihin nopeammin.

Hankkeen tavoitteena on 73 terveysalan ammattilaisen pätevöityminen ja työllistyminen. Heistä 60 on sairaanhoitajia ja 13 muiden SOTE-alan ammattien edustajia. Marraskuussa 2019 hankkeessa oli mukana jo sata ammattilaista.

Ensimmäiset sairaanhoitajat valmistuivat helmikuussa 2019 (kuva 2). He ovat saaneet Valviran laillistuksen ja työllistyneet sairaanhoitajana Suomessa. Heistä oli artikkeli Tehy-lehdessä 9/2019. Tähän mennessä on jo valmistunut yhdeksän sairaanhoitajaa, yksi fysioterapeutti ja yksi bioanalyytikko.

 

Kuva 2. Ensimmäiset valmistujaiset 28.2.2019 Helsingissä. Keinutuoleissa valmistuneet täydennyskoulutuksen käyneet sairaanhoitajat ja taustalla opettajatiimiä (Kuva: Terhi Eskelinen).

 

Miten päästä pätevöitymispolulle

Hakijalla on oltava EU-/ETA-alueen ulkopuolella suoritettu bachelor-tasoinen sairaanhoitajan tai muu SOTE-alan tutkinto. Mikäli tämä ei täyty, hänet ohjataan oikealle urapolulle SIMHEn  (Korkeakoulujen SIMHE-palvelut) kautta. Mikäli kielitaito ei riitä, hänet ohjataan omaa tasoa vastaavalle kielikurssille.

Jotta voi toimia laillistetussa terveydenhuollon ammatissa, pitää saada Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastosta eli Valvirasta  laillistus ja rekisteröinti. Laillistaminen edellyttää täydennysopintoja.

Hakija voi aloittaa täydennysopinnot, kun hänellä on YKI keskitason todistus suomenkielestä (YKI 3-4) ja Valviran lausunto koulutuksen vastaavuudesta suomalaiseen ammattipätevyyteen.

Valviran prosessissa hakija hakee Valvirasta oikeutta harjoittaa ammattiaan Suomessa. Valvira tarkistaa tutkintotodistuksen oikeellisuuden. Valvira voi myöntää ammatinharjoittamisoikeuden automaattisen tunnistamisen perusteella tai pyytää tutkinnosta lausunnon ammattikorkeakoululta.

Ammattikorkeakoulu ottaa lausunnossaan kantaa, miten hakijan koulutusta tulee täydentää, jotta se vastaa suomalaista koulutusta. Lausuntojen keskittäminen on tehty Metropolia AMK:lle. Valvira määrää lausunnon perusteella hakijalle lisäopinnot.

 

SOTE-silta täydennyskoulutusmalli

 Mallista on kehitetty hankkeen aikana monta versiota (viimeisin malli: kuva 3). Mallia testataan ja kehitetään käytännössä jatkuvasti. Hankkeessa on nyt mukana jo 90 sairaanhoitajaa ja 10 muuta terveysalan ammattilaista.

 

Kuva 3. Sote-silta-opinnot.

 

Arviointi ja ohjaus

Täydennyskoulutusmallin ydinosa on yksilöllinen arviointi ja ohjaus. Hakijan osaamisesta tehdään laaja kartoitus. Siinä selvitetään ammatillista osaamista suhteessa suomalaiseen vasta valmistuneen sairaanhoitajan ammatillisen osaamisen tasoon. Tarkastellaan myös suomen kielen taidon tasoa.

Alkukartoituksen tavoitteena on, että täydennyskoulutettava tunnistaa omaa osaamistaan, vahvuuksiaan ja kehitettäviä alueitaan. Jokaiselle tehdään henkilökohtainen opiskelusuunnitelma. Se pohjautuu Valviran lausuntoon.

Hakija ohjataan eteenpäin moduulimallisiin täydennysopintoihin.  Samalla tuetaan saavuttamaan riittävä suomen kielen osaaminen integroituna ammatilliseen osaamiseen.

 

SOTE-sillan moduuliopinnot

SOTE-sillan täydennyskoulutusmalli on enintään neljäkymmentä opintopistettä. Opiskelija suorittaa opinnot omaa tahtia. Vaadittavat täydennyskoulutusmoduulit voi suorittaa keskimäärin puolessa vuodessa. Moduuleissa suoritetaan Valviran lausunnossa määrittämät vaadittavat teoria- ja kliiniset opinnot.

Täydennyskoulutusmallissa olevat moduulit ovat seuraavat:

  • osaamisen alkukartoitus ja ohjaus sekä simulaatio
  • ammatillinen suomen kieli
  • sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö sekä ammattialakohtaiset säädökset
  • ammattialakohtainen lääkehoito
  • ammattialakohtainen kliininen hoitotyö
  • simulaatiot
  • ammattialaan liittyvä EU-direktiivin mukainen harjoittelu työelämässä
  • ammatillisen osaamisen arviointi simuloidussa loppukokeessa.

Opinnot sisältävät pääasiassa verkko-opintoja Moodle-oppimisympäristössä sekä muutamia kontaktipäiviä. Kontaktipäivien sisältöinä on alkukartoitukset ja simulaatiot. Niissä katsotaan opiskelijan kliinistä osaamista sekä suomen kielen osaamista. Simulaatiot ovat tärkeä osa täydennyskoulutusta. Yksi simulaatiopäivä on osa alkukartoitusta. Kaksi muuta simulaatiopäivää sovitaan erikseen ennen harjoitteluun menoa.

Kliininen harjoittelu on ohjattua harjoittelua työelämän aidoissa ympäristöissä alan ammattilaisten ohjaamana.

Tässä moduulissa hakija suorittaa EU-direktiivin määräämät harjoittelut Valviran lausunnon mukaisesti. Pyritään hankkimaan sellaiset harjoittelupaikat, joissa opiskelijan kielitaito sekä Valviran edellyttämä ammatillinen osaaminen lisääntyvät.

 

Kielitietoisesti rakennettuja kokonaisuuksia

Koko SOTE-silta-malli on rakennettu kielitietoisen ajattelun mukaan. Jokainen opettaja on siis myös kielenopettaja kaikissa moduuliopinnoissa. Ammattiosaaminen ja suomen kieli on integroitu kaikissa moduuleissa. Suomen kielen opettaja on mukana myös kliinisessä harjoittelussa. Pyrkimyksenä on myös, että harjoittelunohjaajat ja harjoittelupaikkojen koko henkilökunta toimisivat kielitietoisemmin.  Kielitietoisuus on laaja käsite. Sote-sillassa se tarkoittaa suomen kielen opettajan lisäksi ammattiaineen opettajan antamaa ohjausta ja tukea kielen ja ammattiaineen oppimisessa.

Opiskelijalle on erittäin haastavaa samaan aikaan opiskella suomea, jonka avulla hän myös opiskelee uusia ammatillisia sisältöjä ja vaativia hoitotyön viestintätilanteita.

Kielitietoista toimintaa SOTE-sillassa tukee yhteisopettajuus, jossa suomen kielen opettaja ja ammatinopettaja toimivat yhdessä verkkotehtävien suunnittelussa ja toteutuksessa sekä arvioinnissa.

Opintojen pedagogisissa ratkaisuissa korostuu yhteisopettajuuden lisäksi opiskelijan yksilöllinen ohjaus.

Kun hakija on suorittanut hyväksytysti vaadittavat täydennysopinnot hän saa todistuksen täydennysopinnoista. Sen jälkeen hän voi hakea Valviralta laillistusta ja oikeutta harjoittaa terveydenhuollon laillistettua ammattia.

Kuva 4. Raija Sairanen ja Tiina Hirard esittelemässä Sotesiltaa kv-vieraille.

 

Haasteiden kautta eteenpäin

 Moodlen käyttö elektronisena oppimisalustana ei ollut kaikille kouluttajille eikä opiskelijoille tuttu. Sen opettelu vei alussa paljon energiaa. Lapin AMK:n verkkopedagogiikan asiantuntijat olivat tukena.

Hankeanomuksen suunnitteluvaiheessa ei voinut tietää, miten hanke lähtee etenemään. Alussa tuli turhautumista, koska ei edetty nopeasti.  Suunnitelmaa ei voitu toteuttaa kirjaimellisesti, koska todellisuus ja käytäntö muutti sitä.

Hanketoimijoiden ydinryhmässä keskusteltiin paljon tästä. Kehiteltiin useita versioita alkuperäisestä mallista. Jaettiin vastuuta ja selkiinnytettiin työnjakoa moduulien toteutuksessa.

Perustettiin pedagoginen tiimi hankkeessa mukana olevien neljän ammattikorkeakoulun opettajien välille. Tiimissä kehitetään yhdessä moduuleja ja simulaatioita.

 Yhteistyö Valviran kanssa on ollut koko ajan aktiivista. Yhteistyö ministeriöiden (TEM, STM ja OKM) kanssa on alkanut. Hankkeen kustannustehokkuuslaskelmia on tehty ja niitä esitetty päättäjille. Niin Sairaanhoitajaliitto kuin Tehykin ovat olleet myötämielisiä SOTE-sillalle. Hankkeen ohjausryhmä on tukenut hankkeen etenemistä.

Hanke päättyy syyskuussa 2020. Hankkeen tavoitteena on ollut alusta asti tulla kansalliseksi malliksi, jota toteutetaan keskitetysti hankkeessa olevissa neljässä ammattikorkeakoulussa. Rahoitusvaihtoehdot hankkeen jälkeen ovat kuitenkin vielä epävarmat.

 

Artikkeli on kirjoitettu selkokielen periaatteiden hengessä. Selkokieli-sanalla voidaan tarkoittaa selkeämpää yleiskieltä, ja artikkelimme kielenkäyttö  on  lähempänä tällaista tapaa kuin varsinaista selkokieltä.

Mitä on selkokieli

Selkokieli tarkoittaa suomea, jonka sisältö, sanasto ja rakenteet ovat yksinkertaisempia kuin yleiskielessä. Selkokieli on saavutettavaa kieltä: jokaisella on oikeus saada tietoa ymmärrettävästi. Selkokieli on tarkoitettu ihmisille, joiden on vaikea ymmärtää yleiskieltä.

  • kerro asiat konkreettisesti
  • selitä sanat tai käsitteet, joita yleiskielisessä tekstissä et välttämättä selittäisi (joskus sekin olisi tarpeen; vaikkapa kielitietoisuuden selitys)
  • kiinnitä huomio tekstin selkeään ulkoasuun
  • kirjoita lyhyempiä virkkeitä
  • käytä vähemmän sivulauseita
  • vältä vaikeita lauserakenteita (esimerkiksi lauseenvastikkeita)
  • käytä lyhyitä sanoja (suomessa todellinen haaste!)
  • vältä lyhenteitä ja metaforisia ilmaisuja
  • valitse tavallisimpia taivutusmuotoja
  • vältä kieltomuotoja, samoin määritekasaumia

 

Selkotekstinkin lähtökohtana ovat yleiskielen kielenhuollon ja oikeinkirjoituksen ohjeet.

 

Lisätietoa seuraavilta sivustoilta

Kielitaitotasokuvaukset:

http://www02.oph.fi/ops/taitotasoasteikko.pdf

Mitä on kielitietoisuus?
https://www.helsinki.fi/fi/unitube/video/9a4750dc-ceb3-456c-9702-a9f46064f288

Mitä on selkokieli?
https://selkokeskus.fi/selkokieli/

SIMHE:

https://www.oph.fi/fi/korkeakoulujen-simhe-palvelut

SITRAn neljä teesiä:

https://media.sitra.fi/2019/02/06165242/kohti-osaamisen-aikaa.pdf

SOTE-silta-hanke:

www.metropolia.fi/sote-silta

 TEHY-lehden artikkeli:

https://www.tehylehtiarkisto.fi/lehti/20190904/#page/14

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php