26.04.2020

Terveyskioski on toimiva ja nykyaikainen keino valistaa nuoria. Ideana on jalkautua sinne, missä nuoret ovat. Parhain keino on kuunnella ja keskustella nuorten kanssa avoimesti nikotiinituotteista, ja saada nuoret pohtimaan valintojaan.

Terveydenhoitajaopiskelijat pääsivät suunnittelemaan ja toteuttamaan terveyskioskipäivää lounaissuomalaiseen ammatti-instituuttiin osana NIKO II − terveyden edistäminen nuorten arjessa -projektia (toim. huom. järjestetty ennen koronaepidemiaa). Päivän tavoitteena oli lisätä nuorten tietämystä nikotiinituotteista ja niiden haitoista.

Jalkautuminen ammattikoululaisten pariin on tärkeää, sillä vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan ammattikoululaisista 28 prosenttia käyttää päivittäin jotain tupakkatuotetta tai sähkösavuketta, vastaavasti lukiolaisista 6 prosenttia.

 

Nuorille järjestettiin käytännönläheinen terveyden edistämisen päivä

Terveyskioskin sisältö suunniteltiin nuoria kiinnostavaksi ja käytännönläheiseksi. Apuna käytettiin NIKO-projektin kokoamaa nuuskanäyttelyä, jossa on esillä havainnollisesti, mitä nuuskatuotteet sisältävät sekä mitä haittaa niistä on terveydelle.

− Muita toimintapisteitä kioskissa oli Röökikroppa-nettisivusto, jossa nuoret pystyivät näkemään tupakoinnin ja nuuskaamisen vaikutukset kehoon. Häkämittauspisteessä nuoret saivat mitata keuhkojen häkäpitoisuuden.

Nuuska- ja tupakkalaskurista pystyi katsomaan oman henkilökohtaisen rahallisen kulutuksen tupakkaan tai nuuskaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Pillijuoksu-pisteessä nuorilla oli mahdollisuus kokeilla, miltä käveleminen tai juokseminen tuntuu, jos sairastaisi keuhkoahtaumatautia. Nuorille järjestettiin myös tietovisa, jonka kysymyksiin oikein vastaamalla pystyi voittamaan elokuvaliput tai lahjakortin R-kioskille.

− Nuoria kiinnostivat eniten häkämittauspiste, nuuska- ja tupakkalaskuri, nuuskanäyttely sekä Röökikropan testaaminen. Terveyskioskipäivään saatiin mukaan myös ammatti-instituutin terveydenhoitaja.

 

 

Nuoret kertoivat tupakkatuotteiden käytöstä

Terveyskioskissa kohdattiin nuoret hyväksyvästi, ilman nikotiinituotteiden vaaroista pelottelua. Nuoret pystyivät itse ottamaan selvää niiden vaaroista ja haitoista kioskissa olevista materiaaleista.

− Oli mukava huomata, miten avoimesti nuoret keskustelivat nikotiinituotteisiin liittyvistä asioista, kun tultiin samalle tasolle heidän kanssaan ilman suurempaa valistusta.

Heiltä kysyttiin suoraan nuuska- ja tupakkatuotteiden käytöstä, mihin saatiin suoria ja rehellisiä vastauksia oman ja kaveripiirin kulutuksesta. Nuoret kertoivat tyttöjen nuuskaavan nykyään enemmän kuin ennen.

Suurin osa kioskissa käyneistä käytti vahvaa (22-26 mg/g) nikotiinillista nuuskaa tai tupakkaa ja jotkut kertoivat käyttävänsä sähkösavukkeita. Nuorten keskuudessa nuuskakiekkojen määrä vaihteli viikossa yhdestä kiekosta seitsemään kiekkoon.

− Positiivista oli kuulla, miten moni halusi vähentää tai lopettaa kokonaan nikotiinituotteiden käytön. Osa oli yrittänyt lopettaa, mutta eivät olleet siinä onnistuneet.

Ammatti-instituutin terveydenhoitaja oli motivoitunut avustamaan nuoria nikotiinituotteiden käytön lopettamisessa, ja he voivat tarvittaessa hakeutua hänen vastaanotolleen. Monet nuoret eivät tienneet, että terveydenhoitajalta voi saada apua näihin ongelmiin.

 

Nuoria mietitytti nikotiinin haittavaikutukset

Häkämittauspisteessä tuli osalle nuorista erittäin korkeita puhalluslukemia. Heidän kanssaan keskusteltiin ja kysyttiin ajatuksia korkeasta tuloksesta. Nuoria kehotettiin olemaan tupakoimatta 1-2 tuntia ja tulemaan uudestaan häkämittaukselle. Osa noudatti kehotusta ja he huomasivat itse, kuinka häkälukema saatiin laskemaan jo lyhyessä ajassa.

− Kaksi tupakoimatonta nuorta hakeutui häkämittaukseen, koska he kertoivat joutuvansa kotona ja koulussa passiivisen tupakoinnin kohteeksi. Molemmilla mittaustulos kohosi lievään häkälukeman nousuun.

Nuoria kannustettiin välttämään koulun tupakointipaikkoja, sekä keskustelemaan kotona häkämittaustuloksesta. Näin he saattavat saada myös vanhemmat ajattelemaan tupakoinnin seurauksia.

Nikotiinituotteiden käyttö herätti suurta kiinnostusta etenkin erektiohäiriöpisteessä, jossa saatiin hyviä keskusteluja aikaiseksi. Nuoret eivät tienneet, että nikotiini supistaa verisuonia ja tätä kautta heikentää erektiokykyä.

Eräs nuori naisopiskelija kertoi miettineensä, miten paljon nikotiinituotteiden käyttö vaikuttaa raskaaksi tulemiseen. Hän oli miettinyt nikotiinituotteen käytön lopettamista.

 

Nikotiini muokkaa nuoren aivoja jopa pysyvästi

Nikotiini lisää sympaattisen hermoston aktiivisuutta. Sen seurauksena sydämen syketiheys kasvaa, sydämen supistuvuus lisääntyy, pintaverisuonet ja sydämen sepelvaltimot supistuvat. Lisäksi verenpaine nousee, mikä johtaa sydämen työmäärän kasvuun ja lisää haitallisen sydäntapahtuman riskiä.

Toistuva nikotiinin käyttö aiheuttaa muutoksia aivoihin. Erityisesti nuorena aivot kehittyvät voimakkaasti ja nikotiinialtistus muokkaa nuoren aivojen hermosolujen toimintaa jopa pysyvästi.

 

Terveydenalan ammattilaisten tulee puhua nikotiinituotteiden käytöstä

Terveydenhuollon ammattilaisten tulee ottaa nikotiinituotteiden käyttö puheeksi lasten ja nuorten sekä heidän vanhempien kanssa. Hänen tulee kannustaa nuoria nikotiinittomuuteen.

Tyypillisin ikä ensimmäisille tupakkakokeiluille on 14-16 vuotta. Aloittamisen ehkäisy tulisi kohdentaa erityisesti tähän ikäryhmään ja sitä nuorempiin. Tätä tukee myös vuonna 2019 tehty yhdysvaltalaistutkimus, jossa todettiin, että alaikäisenä tehdyt tupakkakokeilut voivat johtaa säännölliseen tupakointiin.

Lisäksi on havaittu, että jos perheessä käytetään tupakkatuotteita, lisää se nuorten riskiä käyttää tupakkatuotteita. Nuuskan kokeileminen teini-iässä voi ennustaa säännöllisen tupakoinnin aloittamista varhaisessa aikuisuudessa.

 

Miten nuorten nuuskan käyttö voisi vähentyä?

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n teettämässä Nuuska ja nuoret -selvityksen mukaan nuuska näyttää olevan nuorten trendituote. Selvityksestä käy ilmi, että käyttäjät ovat entistä useammin niin sanottuja “kunnollisia nuoria”, joilla ei välttämättä ole muita paheita.

Nuoret luulevat usein virheellisesti nuuskan olevan vähemmän haitallinen kuin tupakka. Nuuskaa on myös helpompi piilotella vanhemmilta ja opettajilta.

Nuorilta kysyttiin selvityksessä, millä tavoin he itse pyrkisivät vähentämään nuorten nuuskan käyttöä. Heidän esittämänsä keinot ovat:

Nuoret tarvitsevat ikäryhmänsä erityispiirteet ja tupakointitottumukset huomioivaa tukea tupakkatuotteiden lopettamiseen matalan kynnyksen palveluina. Ryhmäohjauksella voi onnistua tupakoinnin lopettamisessa. Näyttöä on eniten koulu- tai oppilaitoskontekstiin sijoittuvasta ohjauksesta.

Vieroitusohjaus, joka hyödyntää ja yhdistää motivoivaa haastattelua tai muita motivointitekniikoita, on todettu tehokkaaksi. Motivoiva haastattelu on onnistunut, jos vastaanoton päätyttyä henkilöllä on mielessään suunnitelma elämäntapamuutokseen ryhtymisestä. Ohjauskertoja on hyvä olla viikoittain ja usein tarvitaan vähintään viisi ohjauskertaa.

 

Terveyskioski on toimiva ja nykyaikainen keino valistaa nuoria

Terveyskioskipäivä onnistui hyvin. Koulun terveydenhoitajan ja opettajien mukaan tarvetta tällaisille päiville on jatkossakin, sillä nikotiinituotteiden käyttö on kouluissa iso ongelma. Nuuskan käyttöön puuttuminen koulutunnin aikana on haastavaa. Sitä vaikeuttaa esimerkiksi markkinoille tullut valkoinen nuuskapussi, joka muistuttaa purukumia.

Päivän aikana nuoret saatiin pohtimaan omaa nikotiinituotteiden käyttöään. Nuorilla ei ole riittävästi tietoa lopettamisen tueksi.

Eräässä ammatti-instituutissa aloitetaan opiskelijoille suunnattu Sun valinta! -vertaisryhmä, jonka tavoitteena on nikotiinituotteiden käytön lopettaminen. Vertaisryhmässä nuorten motivaatio ja minäpystyvyys vahvistuvat ja samalla nuoret saavat tukea ja ohjausta tilanteeseensa. Tällaiselle toimintamallille näyttää olevan suurta tarvetta.

Päivän perusteella voidaan todeta, että nuoret tietävät nikotiinituotteiden haitoista yllättävän vähän. Varsinkin erektiohäiriöihin, siittiöiden laatuun ja nuuskapussin sisältämään nikotiinipitoisuuteen liittyviin kysymyksiin nuoret vastasivat väärin. Koulun terveydenhoitajan kanssa keskusteltiin tietovisan tuloksista ja miten oikea tieto saadaan nuorille asti.

 

 

Lähteet

Araneda, D.; Korhonen, T.; Laatikainen, T.; Haukkala, A.; Rose, R. & Kaprio, J. 2019. Association of snus experimentation in late adolescence with daily cigarette smoking in early adulthood: A longitudinal study among Finnish men. Viitattu 9.11.2019 https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/1403494819828868?journalCode=sjpc

Buckell, J.; Friedman, A. & Sindelar, J. 2019. Patterns of Youth Cigarette Experimentation and Onset of Habitual Smoking. Viitattu 29.10.2019 https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S0749379719300868

Correa,J.; Doran, N. & Tully, L. 2019. The relationship between family history of tobacco use and progression to tobacco use among young adult e-cigarette users. Viitattu 29.10.2019 https://www-sciencedirect-com.ezproxy.turkuamk.fi/science/article/pii/S2211335519300890

Duodecim Käypä hoito –suositus. 2018. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Yleislääketieteen yhdistyksen asettama työryhmä. Tupakka- ja nikotiiniriippuvuuden ehkäisy ja hoito. Viitattu 29.10.2019 https://www.kaypahoito.fi/hoi40020#readmore

Hengitysliitto. Nuuska-esite. Viitattu 1.11.19 https://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/nuuska_esite_low.pdf

Hengitysliitto. Sähkösavuke-esite. Viitattu 1.11.19 https://www.hengitysliitto.fi/sites/default/files/oppaat/sahkosavuke_esite_low.pdf

Järvinen, M. 2014. Motivoiva haastattelu. Viitattu 9.11.2019 https://www.kaypahoito.fi/nix02109

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys. 2018. Niko-projekti. Viitattu 7.9.2019 https://www.hymyahuuleen.fi/niko-projekti

Piispa, M. 2018. Nuuska ja nuoret – laadullinen selvitys nuorten nuuskan käytöstä ja hankintatavoista. Viitattu 9.11.2019 http://www.ehyt.fi/sites/default/files/tiedostot/nuuska_ja_nuoret_0.pdf

Syöpäjärjestöt. Fressis 2018. Nikotiinin haitat. Viitattu 17.10.2019 https://www.fressis.fi/tietopankki/tupakka/nikotiinin-haitat/

THL. 2019. Kouluterveyskyselyn tulokset 2019. Viitattu 13.11.2019 https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/-/kuntakohtaiset-kouluterveyskyselyn-tulokset-ovat-saatavissa?redirect=https%3A%2F%2Fthl.fi%2Ffi%2Fweb%2Flapset-nuoret-ja-perheet%2Ftutkimustuloksia%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_uVR16xxUhcjy%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2-3-1%26p_p_col_count%3D4