Siirry sisältöön Siiry hakuun

Turvatilamalli antaa hoitajille uuden lähestymistavan hallita haastavasti käyttäytyviä potilaita psykiatrian osastoilla

16.09.2021

Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidetaan haastavia potilaita, jotka saattavat käyttäytyä aggressiivisesti hoitajia kohtaan. Työssä kohdattu väkivalta ja sen uhka heikentävät merkittävästi hoitajien työhyvinvointia, työnhallintaa ja työhön sitoutumista. Turvatila-hoitomalli mahdollistaa väkivaltaisten tilanteiden ennakoinnin ja ennaltaehkäisyn sekä lisää työ- ja potilasturvallisuutta haastavissa hoitotilanteissa psykiatrialla.

Tyks Psykiatrialla kehitettävän Turvatila-hoitomallin tarkoituksena on ennakoida ja arvioida potilaan väkivaltaisen käyttäytymisen riskiä ja siten ehkäistä väkivaltaista käyttäytymistä. Mallin tavoitteena on parantaa henkilökunnan työturvallisuutta sekä psykiatristen potilaiden saaman hoidon vuorovaikutuksellisuutta ja laatua haastavissa tilanteissa. Turvatilahoitoa käyttämällä voidaan vähentää tahdosta riippumattomia toimenpiteitä, kuten eristämishoitoa.

Turvatilamalli perustuu High Intensive Care (HIC) -malliin, jossa keskeistä on hoidollisten tilojen suunnittelu siten, että se tukee haastavan käyttäytymisen ennaltaehkäisyä ja hallintaa. Mallissa olennaista on systemaattinen riskinarviointi, hoitajan ja potilaan välinen tiivis vuorovaikutus ja potilaan jatkuva valvonta turvatilassa.

 

Kuvituskuva, jossa mies ja nainen kuvattu takaapäin kävelemässä kohti ulko-ovea.

Hoidon laatu paranee vuorovaikutuksen lisääntyessä ja käytettäessä vähiten potilaan autonomiaa rajoittavia hoitokeinoja. Tämä tukee potilaan itsemääräämisoikeutta.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Turvatilamallin kehittäminen on osa Tyks Psykiatrian, Turun yliopiston ja Turun ammattikorkeakoulun yhteistä TurvaSiipi – hoitajien työturvallisuus, työnhallinta ja työhyvinvointi haastavan potilaan hoidossa psykiatrisessa sairaalassa -hanketta. Sitä rahoittaa Työsuojelurahasto.

Työkaluja haastavien hoitotilanteiden käytäntöjen yhtenäistämiseen

Turvatilassa tapahtuvassa hoidossa keskeistä ovat potilaslähtöisyys ja yksilöllinen hoidon suunnittelu, pyrkimys turvalliseen ja laadukkaaseen vuorovaikutukseen potilaan kanssa sekä työ- ja potilasturvallisuusriskien parempi tunnistaminen ja ennakointi. Lisäksi siinä pyritään tukemaan potilaan itsemääräämisoikeutta ja toimimaan siten, että lievimmän puuttumisen periaate toteutuu.

Turvatilamalli sisältää turvatilahoidon yleisten periaatteiden kuvauksen sekä yksityiskohtaiset ohjeistukset hoitomuodon käytön perusteista, turvatilahoidon aloittamisesta, lopettamisesta ja turvatilahoidon eri vaiheiden kirjaamisesta. Lisäksi malli antaa suuntaviivoja turvatilahoidossa olevan potilaan kanssa tehtävistä päivittäisistä toiminnoista, kuten ulkoilujen, läheisten vierailujen ja ruokailujen järjestämisestä.

Turvamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää
työryhmältä hyvän tason vuorovaikutusosaamista.

Turvatilamallin tarkoitus ei ole antaa valmiita vastauksia haastaviin hoitotilanteisiin. Mallin avulla pyritään yhtenäistämään osastojen hoitokäytäntöjä ja toimintatapoja haastavissa tilanteissa siten, että muut soveltuvat hoidolliset toimenpiteet tukevat hoitoa turvatilassa.

Turvatilamallin onnistunut käyttöönotto edellyttää työryhmältä hyvän tason vuorovaikutusosaamista sekä ja kyvykkyyttä ja tahtoa etsiä vaihtoehtoja mielenterveyslain määrittelemille rajoitustoimenpiteille myös tilanteissa, joissa työ- ja potilasturvallisuus saattaa vaarantua.

Yksilöllisen hoidon suunnittelun ja henkilöstökoulutusten tueksi

Turvatilamalli antaa henkilökunnalle uuden lähestymistavan sekä uusia välineitä ennakoida ja hallita haastavasti käyttäytyviä potilaita, näyttöön perustuvaan ja tutkittuun tietoon pohjautuen.

Potilaiden näkökulmasta turvatilamalli tukee yksilöllistä hoidon suunnittelua vahvistaen potilaiden itsemääräämisoikeutta. Hoidon laatu haastavissa tilanteissa paranee, kun lisätään potilaiden ja henkilöstön mahdollisuuksia hoidolliseen vuorovaikutukseen ja käytetään vähemmän potilaan autonomiaa rajoittavia hoitotoimenpiteitä.

Turvamallilla hoidetaan erittäin haavoittuvassa
asemassa olevia potilaita laadukkaasti ja eettisesti.

Hoitoa antavan organisaation näkökulmasta turvatilamalli toimii pohjana henkilökunnan koulutuksille. Koulutuksien avulla kehitetään haastavasti käyttäytyvien potilaiden hoitoa, huomioiden samalla työ- ja potilasturvallisuuden eri näkökulmat ja henkilöstön työhyvinvointi.

Yhteiskunnallisesta näkökulmasta turvatilamalli on merkittävä, koska sillä pyritään hoitamaan erittäin haavoittuvassa asemassa olevia potilaita laadukkaasti ja eettisesti. Lisäksi sillä vahvistetaan henkilökunnan työturvallisuutta ja työn hallintaa, jolloin myös hoitajien työhön sitoutuminen vahvistuu.

Kehitystyö jatkuu

Turvatilamallin kehittäminen jatkuu edelleen. Nyt luotu malli on perusta, jota tulee jatkossa päivittää. Siihen voi esimerkiksi lisätä potilaan vointia mittaavia kliinisiä mittareita tai muita psykiatrisessa hoidossa käytettäviä hoidollisia interventioita. Näiden tuomaa lisäarvoa tulee kuitenkin tarkastella kriittisesti turvatilamallia kehitettäessä.

Turvatilamallin kehittämisessä selkeäksi prioriteetiksi noussutta hoitajan ja potilaan välistä vuorovaikutusta ja sen lisäämistä sekä inhimillisen läsnäolon osuutta ei voi korvata kliinisellä psykiatrisen hoidon tarpeen arvioinnilla. Mallin pohjalta annettavan hoidon lähtökohtana tulee olla potilaan laadukas, yksilöllinen ja turvallinen kohtaaminen.

 

 

Lähteet:

Korte, M. 2020. Turvatilamallin kehittäminen ja käyttöönotto. Opinnäytetyö (YAMK). Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/335866/Korte_Mikko.pdf?sequence=2

Lahti, M., Berg, J., Varpula, J., Lipponen, E., Äärinen, A., Lantta, T., Soinen, P., Sailas, E., Kontio, R. & Välimäki, M. 2018. Hoitajien työturvallisuus psykiatrisen potilaan huone- ja sidontaeristyksen aikana. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 248. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.

Lanctot, N. & Guay, S. 2014. The aftermath of workplace violence among health care workers: A systematic literature review of the consequences. Aggression and Violent behavior, 19 (5), 492–501.

Makkonen, P., Putkonen, A., Korhonen, J., Kuosmanen, L. & Kärkkäinen J. (toim.) 2016. Pakon käytön vähentäminen ja turvallisuuden lisääminen psykiatrisessa hoidossa. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Viitattu 19.5.2021. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131697/URN_ISBN_978-952-302-751-0.pdf?sequence=1

Mielenterveyslaki 1116/1990. Annettu Helsingissä 14.12.1990. Saatavilla sähköisesti osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1990/19901116

van Mierlo, T., Bovenberg, F., Voskes, Y. & Mulder, N. 2014. Werkboek HIC. High en intensive care in de psychiatrie. De Tijdstroom uitgeverij.

Vainila, V. 2020. Turvatilan käytön periaatteet ja käyttöönotto: Turvallisuuskulttuurin kehittäminen Tyks Psykiatrialla. Opinnäytetyö (YAMK). Turku: Turun ammattikorkeakoulu. Viitattu 14.5.2021. https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/342933/Vainila_Veera.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Välimäki, M., Lantta, T., Anttila, M., Pekurinen, V., Alhonkoski, M., Suvanne, T., Laine, A., Kannisto, K. & Kontio, R. 2013. Hoitajien työn hallinta psykiatrisen potilaan väkivaltatilanteissa. Turun yliopisto. Hoitotieteenlaitoksen julkaisuja. Tutkimuksia ja raportteja sarja A66. Turku.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php