25.11.2019

”Ammattikorkeakoulutuksen dynamiikka syntyy tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön ja koulutuksen vuorovaikutuksesta”, todetaan opetusministeriön työryhmämuistiossa vuodelta 2010.

Tätä dynaamista ajatusta todensimme jo jatkotutkintokokeilun (vuodesta 2005 ylempi ammattikorkeakoulututkinto, YAMK) käynnistyessä 2000-luvun alkupuolella. Pohdimme, miten työelämä ja yhteistyöorganisaatiot sidottaisiin vahvasti koulutukseen, ja miten koulutuksen aikana tuotettua uutta osaamista hyödynnetään työelämässä.

 

Kolmikantamalli syntyi kehittämään työelämää

Oli löydettävä uusia innovatiivisia pedagogisia toimintamalleja YAMK-koulutuksen toteutuksia varten. Samalla oli löydettävä YAMK-opinnäytetyön toteuttamiseksi työelämää kehittävän soveltavan tutkimuksen ominaispiirteitä sisältävä malli, joka eroaa saman tason tiedekorkeakoulun maisteriopintojen pro gradu -tutkielmien perinteestä.

Syntyi ”ideologinen” perusta mentori-kolmikantamallille.

Kolmikantamallilla tarkoitetaan koko koulutuksen kestävää tiivistä yhteistyötä

• työelämän,
• korkeakoulutuksen ja
• opiskelijan kesken

opiskelijan oppimisprosessin ajan, myös ammatillisen kasvun ja urapolun tueksi.

Malli on luonut perustan YAMK-koulutuksen opintojen ja erityisesti opinnäytetyön toteuttamiselle ensin terveysalalla, myöhemmin sote-alalla siten, että muita opintoja on integroitu tukemaan opinnäytetyöprosessia vaihtelevin laajuuksin.

 

Tutkimus- ja kehitystoiminta integroidaan opintoihin

2000-luvun alussa alkoi tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K, myöhemmin TKI) saada jalansijaa ammattikorkeakoulutuksessa. Jatkotutkintokokeilun ja vakinaisen YAMK-tutkinnon käynnistyessä tutkimus- ja kehitystoiminta integroitiin opintoihin.

Mentori-kolmikantamalli kehittyi suuntaan, jossa myös rahoittajan rooli alkoi näyttäytyä osana opintoja. Voidaan puhua TKI-mentori-kolmikantamallista. Koko koulutuksen kestävänä prosessina se on antanut ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneille hyvät lähtökohdat toimia erilaisissa TKI-tehtävissä ja projektin johtajina työelämän innovaatioympäristöissä. Samalla se on vahvistanut YAMK-opettajien osaamista toimia sillanrakentajina koulutuksen ja kehittämisorganisaatioiden välisessä yhteistyössä.

Malli toimi viitekehyksenä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittaman valtakunnallisen hankkeen ”YAMK-koulutuksella vahvaksi TKI-vaikuttajaksi” työpaketissa ”YAMK-opettajuus sillanrakentajana”. Siinä vahvistettiin muun muassa YAMK-opettajien osaamista toimia innovaatioprosessien kehittämisyhteisöjen ja koulutuksen sillanrakentajina.

Malli on herättänyt kiinnostusta myös muissa suomalaisissa ammattikorkeakouluissa. Sitä on käyty esittelemässä korkeakoulujen lisäksi myös kansainvälisissä konferensseissa (esim. Ahonen & Nurminen 2015, Ahonen ym. 2015), ja aiheesta on kirjoitettu useissa eri yhteyksissä.

 

Lakimuutos ja hallitusohjelmat tukena

TKI-toiminnalla on säädöspohjaisia lähtökohtia jo ennen ammattikorkeakoululakia 2003, mutta varsinaisiksi tehtäviksi tutkimus, kehittäminen ja innovaatiotoiminta tulivat vuoden 2003 AMK-lain myötä. Tarkennetun lainasäädännön taustalla on ollut ajatus siitä, että korkeakoulussa on oltava koulutuksen lisäksi tutkimustoimintaa.

Työ- ja elinkeinoelämän sekä työelämälähtöisen koulutuksen kehittämisessä TKI-toiminta nähtiin jo 2000-luvun alussa merkittävänä. Se alkoi samanaikaisesti jatkotutkintokokeilun aikoihin (2002–2005) hiljalleen käynnistyä ammattikorkeakouluympäristöissä. TKI-toiminnan kehitys tuki YAMK-koulutuksen innovatiivisia pedagogisia ratkaisuja, joita uutta kehitettäessä oli välttämätöntä luoda.

Vuonna 2005 ylemmän AMK-koulutuksen vakinaistuessa oli ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta ja opintojen integraatio vielä vähäistä. Uuden edessä oli kuitenkin oivallettava eri mahdollisuudet innovatiivisille toteutusmuodoille ja tartuttava nopeasti uusiin avauksiin. TKI-toiminnan kehittyminen ja siihen mukaan lähteminen vahvisti YAMK-koulutuksen toteuttamista TKI-integraation mukaisesti. (Ks. Ahonen 2015.)

Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla tulee olla toisistaan poikkeavat profiilit ja tehtävä.

Hallitusohjelmiin sisältyvissä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmissa (OPM 2004, 2007, OKM 2012) tuotiin YAMK-koulutusta esille duaalimallin toisen syklin toteuttajana siten, että koulutuksen kehittämisessä ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla tulee olla toisistaan poikkeavat profiilit ja tehtävä.  Korkeakouluille asetettiin kuitenkin yhteiseksi tavoitteeksi osallistua yhteistyössä aktiivisesti alueidensa kehittämiseen (OKM 2011).

Ammattikorkeakoulujen tuli kehittää TKI-toimintaansa niin, että ne pystyvät entistä suunnitelmallisemmin palvelemaan alueen pk-yritysten ja palvelusektorin tarpeita. Tämä edellytti TKI-työn huomioimista opetushenkilöstön toimenkuvissa.  Erityisesti ammattikorkeakouluja kehotettiin tiivistämään koulutuksen, TKI-toiminnan ja työelämän yhteyksiään ja monipuolistamaan rahoituspohjaansa. (OKM 2012.)

Ammattikorkeakouluissa onkin nähtävissä 2010-luvulle tultaessa TKI-toiminnan vahvistuminen ja laajeneminen sekä uudenlaisen opettajuuden määrittely, jossa opettajat nähdään myös TKI-toimijoina. Yleinen kehityssuunta sopi hyvin YAMK-koulutuksen kehittymistarpeisiin. Ammattikorkeakouluissa kiinnitettiin erityistä huomiota TKI-toimintaa tukevien rakenteiden sekä uudistettujen toimintamallien kehittämiseen. (Ks. Ahonen 2015.)

 

TKI-toiminta sisältyy strategiaan

Kehittämistyötä TKI-integraation suuntaan ovat niin ikään ohjanneet vuosien aikana koulutuksen taustalla vaikuttaneet keskeiset strategiat niin kansallisella, alueellisella kuin ammattikorkeakoulun tasolla. TKI-toiminta sisältyy ammattikorkeakoulun strategioihin luoden pohjaa korkeakoulun profiilille. Turun AMK:n toiminta-ajatus, visio ja arvot on määritelty korkeakoulun kokonaisstrategiassa vuosille 2005–2008, 2010–2014 ja 2015–2025.

Strategiat ohjaavat YAMK-koulutuksen kehittämisen suuntaa. Strategioiden mukaisesti korostuvat innovaatiopedagogiikka, kansainvälistyvä opetus sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta. Turun AMK:n strategiat vuoteen 2025 ja vuoteen 2031 sisältävät ammattikorkeakoulun kehittämän innopedatoimintamallin ohjaavaa vaikutusta pedagogisia painotuksia ja valintoja tehdessä.

Toimintatapanamme on muodostaa Innopeda®-pohjainen oppimisjatkumo, jossa yhdistetään oppiminen ja soveltava TKI-toiminta alueemme työelämän kehittämistarpeisiin. Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistiossa (OKM 2015) todetaan, että osaamisen kehittämisen osana olisi yhä useammin hyvä osallistua todellisiin työelämän tutkimus- ja kehityshankkeisiin. (Ks. Ahonen 2015, Ahonen & Antikainen 2019: Ylempi ammattikorkeakoulututkinto lähes täysi-ikänen – Pioneerit kehittämistyön jalanjäljissä.)

Laissa TKI-toiminnan nähdään korostavan ammattikorkeakoulun roolia yhteiskunnallisena kehittäjänä.

Ammattikorkeakoulutuksen tehtävä aluekehitysvaikuttajana on esitetty uudistetussa ammattikorkeakoululaissa 932/2014. Laissa TKI-toiminnan nähdään korostavan ammattikorkeakoulun roolia yhteiskunnallisena kehittäjänä. Ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot on sijoitettu ammattikorkeakoulun rahoitusmallissa 2014 tutkimus- ja kehittämistoimintaan niiden työelämän kehittämislähtöisyyden vuoksi.

Laissa todetaan työelämän kehittämistehtävän olevan YAMK-koulutuksen keskeinen sisältö. YAMK-koulutusta pidetään tässä rahoitusmallissa opetusta ja TKI-toimintaa integroivana osana. (Kosonen ym. 2015.) TKI:n ja YAMK-koulutuksen lähentymistä ohjattiin vahvasti myös rahoitusmallin kautta.

 

Innovatiivinen TKI–mentori-kolmikantamalli integraation toteutuksen muotona

YAMK-koulutuksen alkuvaiheessa kehittämistä ohjasivat työelämästä nousevat tarpeet ja osaamisvaatimukset sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan vahvistuminen ammattikorkeakoulun tehtävänä. Ajatuksena oli välittömästi opetuksen laadun kehittäminen kytkemällä tutkimus- ja kehitystoiminta tiiviiksi osaksi työelämää kehittävää koulutusta. TKI-toimintaan osallistuminen vahvisti opintojen ohjauksessa ja opiskelijoiden henkilökohtaisissa opintosuunnitelmissa korostuvaa opiskelijan urakehitystä jo opintojen aikana (vrt. OPM 2007).

TKI-toimintaan osallistuminen vahvisti opiskelijan urakehitystä jo opintojen aikana.

TKI-mentori-kolmikantamallin avulla on varmistettu työelämän tiivis kiinnittyminen osaksi koulutusta, kaksisuuntainen osaamisen vaihto ja työelämän kehittäminen. Toteutunut kolmikantamalli on tullut tutuksi innovaatioyhteistyössä työelämässä. Joidenkin työelämäkumppaneiden kanssa tehty pitkäjänteinen yhteistyö on vahvistanut mallin toimivuutta kaikkia osapuolia hyödyntävänä ja osaamista lisäävänä toimintatapana.

Kolmikanta muodostuu opiskelijan (aktorin), työelämämentorin ja opinnäytetyötä ohjaavan opettajatuutorin yhteistyöstä (kuvio alla). Kolmikantatoimijoiden tueksi kehittämishanketta ohjaamaan ja toteuttamaan muodostetaan projektille ohjausryhmä ja projektiryhmä. (Ks. Ahonen 2015.)

Malli toimii asiantuntijuutta kehittävänä oppimisympäristönä; se tukee yksilön kehittymisen lisäksi innovaatioiden syntymistä sosiaalisissa verkostoissa, eri työelämän organisaatioissa ja eri yhteisöissä.

Lähtökohtana on ajatus, että tutkimus- ja kehittämishankkeet toimivat YAMK-opintojen innovatiivisina oppimisympäristöinä.

TKI-toiminta ja projektioppimisympäristössä toteutettavat opinnäytetyöt sekä muita opintoja kytketään osaksi uutta luovaa kehittämistyötä, joista tässä artikkelissa esitetään esimerkkeinä Syöpäpotilaan hyvä hoitopolku -tutkimus- ja kehittämishanke (2010–2016) ja NIKO – Terveyden edistäminen nuorten arjessa -yhteistyöhanke (2017–). TKI-hankkeisiin on luontevaa liittää myös muita opetussuunnitelmaan sisältyviä opintoja ja toteuttaa ne projektimaisina TKI-hankkeen tavoitteita tukien.

Mallin kehittämisessä on keskitytty ensisijaisesti opinnäytetyöprosessin mallinnukseen, johon on sisältynyt sekä toiminnallinen että rakenteellinen kokonaisuus. Opinnäytetyöprosessin suunnittelua on ohjannut sille asetukseen kirjattu tavoite (16.6.2005/423), jonka mukaan keskeistä on tutkimustiedon soveltaminen ja käyttäminen työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen. Mentori-kolmikantamallissa todentuvat strategiamme mukaiset innovaatiopedagogiikkaan liittyvät yksilö-, yhteisö- ja verkosto-osaamisen kompetenssit (ks. Kairisto-Mertanen ym. 2009). (Ks. Ahonen 2015.)

 YAMK-opinnäytetyön ja opintojen toteuttamista kuvaava rakenteellinen (mentori-)kolmikantamalli terveysalan YAMK-tutkintojen projektimaisena oppimisympäristönä (Ahonen 2006).

Mentori-kolmikantamallissa tärkeimpiä kehittämiskohteita ovat olleet mukana olevien toimijoiden roolit, niiden konseptointi ja toimijoiden yhteydet toisiinsa. Mallissa opiskelija opiskelee projektin johtamisen ja hallinnan taitoja toimien projektipäällikkönä (vrt. 16.6.2005/423). Hänellä on vastuu oman kehittämisprojektinsa käynnistämisestä, projektiorganisaation muodostamisesta ja toiminnasta, projektisuunnitelman tekemisestä, prosessin etenemisestä ja siinä toteutuvasta muutosjohtamisesta sekä saavutetuista kehittämistuloksista.

Opettajatuutori vastaa opinnäytetyön ohjauksesta. Hän muodostaa opiskelijan ja työelämämentorin kanssa kehittämishankkeen ajaksi tiiviin ohjauksellisen tiimin yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Hän osallistuu ohjaus- tai projektiryhmän työskentelyyn.

Työelämän edustaja (mentori) rekrytoidaan YAMK-opiskelijan opinnäytetyönä toteutettavaan kehittämisprojektiin siihen kytkeytyvästä toimintaympäristöstä. Hän toimii taustaorganisaatiossa kehittämisprojektin mahdollistajana ja henkisenä tukena. Samalla hän toimii koko koulutuksen prosessissa YAMK-opiskelijan urakehitystä ohjaavana mentorina, jolloin syntyy mentori-aktori-suhde opiskelijan ja työelämäedustajan välille. Hän voi toimia myös ammatillisen sisällön asiantuntijana ja osallistua arviointiin. (Ks. Ahonen 2015.)

Opintojen käynnistyessä opiskelijoille esitetään sellaiset meneillään olevat tai tulossa olevat TKI-hankkeet, joihin projektipäällikön mukaan on tarvetta integroida opiskelijoiden opintoja.

TKI-hankkeista kootaan niin kutsuttu projektitarjotin. Kunkin hankkeen projektipäällikkö tai muu projektin toimija käy esittelemässä sen ja rekrytoimassa siihen opiskelijat.

Opiskelijat aloittavat oman kehittämisprojektinsa ideoinnin opettajatuutorin tukemana. Näin YAMK-koulutuksen ja TKI-toiminnan integraatio ja mentori-kolmikantamallin toteutus käynnistyy ja opinnollistaminen etenee. (Ks. Ahonen 2015.)

 

Vaikuttavuutta työelämän uudistamiseen

TKI-toiminnan yhteistyömuotona olivat toiminnallisia tavoitteita edistävät hankkeet. Innovatiivisena kolmikantaan perustuvana yhteistyönä tässä kuvattava TKI-toiminta perustuu Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:n (LSSY) ja Turun AMK:n Terveys ja hyvinvointi -sektorin väliseen yhteistyösopimukseen.

Tavoitteena on laajentaa, monipuolistaa ja edistää yhteistyön eri muotoja ja edistää molempia osapuolia hyödyttävien tavoitteiden saavuttamista. Syöpäpotilaan hyvä hoitopolku -tutkimus- ja kehittämishanke (2010–2016) ja NIKO – Terveyden edistäminen nuorten arjessa (2017–) ovat osa yhteistyösopimuksen toteutusta.

Osoituksena menestyksekkäästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta innovaatiotoimintana ovat seuraavissa Syöpäpotilaan hyvä hoitopolku –tutkimus- ja kehittämishankkeen (2010–2016) julkaisuissa kuvatut osaprojektit (YAMK-opinnäyteyöt) tuotoksineen:

a) Nurminen, R. & Ojala, K. (toim.) 2011. Tuloksellisuus syöpäsairaiden kuntoutuksessa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 118. Turku.

b) Nurminen, R. & Surakka, T. 2015. Syöpää sairastavien kuntoutumisen tuki. Turun ammattikorkeakoulun raportteja Turun ammattikorkeakoulun raportteja 214. Turku.

c) Nurminen, R. & Surakka, T. 2015. Syöpää sairastavan kuntoutusohjaus tulevaisuudessa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 218. Turku.

Innovaatiotoiminta on

1. tuottanut tietoa syöpäpotilaan ja läheisten kuntoutustoimintaan, tietoa syöpäpotilaiden ja läheisten elämänlaadusta ja -hallinnasta syöpähoidon eri vaiheissa potilaan ja läheisen näkökulmasta kuvattuna sekä kuntoutustoiminnan kehittämistyöhön Varsinais-Suomessa,
2. synnyttänyt uutta osaamista soveltamalla syöpäpotilaan hoitopolkua ja palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa kuvaavaa tutkimustietoa toimintaan,
3. tuottanut uutta tietoa henkilöstön ja opiskelijoiden osaamisvaatimuksiin sekä miten ne palvelevat syöpäpotilaan hoidossa, palliatiivisessa hoidossa ja saattohoidossa edellytettävän osaamisen tunnistamista ja käyttöönottoa sekä
4. edistänyt hoitotyön, fysioterapian, toimintaterapian ja sosiaalityön sekä näiden opiskelun vetovoimaisuutta, tuottanut uusia oppimis-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan ympäristöjä sekä uudistanut opetussuunnitelmia sisällöllisesti ja pedagogisesti.

Lounais-Suomen Syöpäyhdistys ry:llä ja Turun AMK:lla on merkittävä rooli Syöpätautien asiantuntijaryhmän jäsenenä. Toimiminen asiantuntijana ja sisällön tuottajana kansallisella tasolla on tuottanut potilasnäkökulman kautta uutta tietoa hoitopolun ja palveluprosessin sujuvuuteen sekä kuntoutustoiminnan tuloksellisuuden arviointiin. Näyttönä tästä on osallisuus kansallisessa julkaisussa ja toiminnassa: Syövän ehkäisyn, varhaisen toteamisen ja kuntoutumisen tuen kehittäminen vuosina 2014–2025. Kansallisen syöpäsuunnitelman II osa, THL, 2014. 

NIKO – Terveyden edistäminen nuorten arjessa -yhteistyöhankkeen (2017–) osoituksena menestyksekkäästä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta innovaatiotoimintana ovat seuraavassa julkaisussa kuvatut osaprojektit (YAMK-opinnäyteyöt) tuotoksineen: Salakari, M., Nurminen, R. ja Rajamäki, A. 2019. Verkostoitumisesta seitittymiseen – kohtaamisia nuorten arjessa. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 252. Turku.

Myös seuraavat meneillään olevat osaprojektit osoittavat menestyksekästä TKI-toimintaa:

Säkitön syyskuu. Peltola, Sarah (2019)

Suunnittelu- ja toteutustyöhön osallistetaan lukiolaisnuoret Turun klassillisesta lukiosta, ja tuetaan nuorten nuuskattomuutta. Nikotiinittomuuden kampanja: Säkitön syyskuu toteutuu vuosittain syyskuussa. Ensimmäinen kampanja on käynnistynyt, osallistujia oli noin 1300 oppilasta, Turun kaupungin opetushenkilöstö ja hyvinvointitoimialan henkilökunta.

Sun valinta!: nuorten terveyden edistämisen malli. Mattila, Liisi (2019)

Sun valinta -malli on suunnattu erityisesti ammattioppilaitoksiin, jolloin nuorille tärkeä matalan kynnyksen sekä vertaisryhmän näkökulma toteutuu. Malli on muunneltavissa myös muihin nuorten suosimiin ympäristöihin, esimerkiksi nuorisotyössä toteutettavaksi.

Kaikki NIKO-osaprojektit vastaavat tietoon ja huoleen nuorten ja nuorten aikuisten nikotiinituotteiden lisääntyneestä ja monipuolistuneesta käytöstä. Osaprojektien päätarkoituksena on kehittää terveyden edistämisen malleja ja nuorten ympäristöihin jalkautuvaa toimintaa nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi, lopettamiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Lisäksi tarkoituksena on luoda toiminnallisia interventioita sekä materiaalia kohderyhmien tarpeiden ja toiveiden sekä yhteiskunnallisesti havaittujen kehittämiskohteiden mukaan. Kehittämistyön visiona on luoda alueellisia, valtakunnallisia ja kansainvälisesti päteviä toimintamalleja nikotiinituotteiden käytön vähentämiseksi sekä terveellisten elämäntapojen ylläpitoon.

TKI-hankkeiden toimintamallina kolmikantayhteistyö

Kaikissa yhteistyöhankkeissa ylemmän ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoiden opinnäytetyöt toteutetaan TKI-projekteina sisältäen oman projektiryhmän, ohjausryhmän sekä mentorin ja tuutorin. YAMK-opinnäytetyön toimintamalli, kolmikantamalli ja prosessi on kuvattu Vastauksia terveysalan oppimishaasteisiin 4 – teemana aikuiskoulutus -julkaisussa (Ahonen & Koivuniemi, 2011). AMK-tutkinto-opiskelijoiden opinnäytetyöt olivat osa toteutusta.

Hankkeiden ohjausryhmät, projektiryhmät ja asiantuntijat

LSSY kutsuu koolle kehittämistyöryhmän, joka toimii hankkeen asiantuntijaohjausryhmänä sekä YAMK- ja AMK -opiskelijoiden kehittämisprojektien (opinnäytetyö) ohjausryhmänä. Opinnäytetyön suunnitelmat (projekti- ja tutkimussuunnitelma) esitellään ohjausryhmälle ennen toteutusta sekä raportin valmistuttua. Hankkeen eteneminen käsitellään jokaisessa kehittämistyöryhmän kokouksessa.

Hankkeen hallinnollinen ohjausryhmä vastaa hankkeiden seurannasta sekä projekti-, toteutus- ja budjettisuunnitelmien hyväksymisestä kaksi kertaa vuodessa. Ensisijainen hyväksyjä oli LSSY:n toimitusjohtaja ja Turun ammattikorkeakoulun rehtori tai koulutusjohtaja. LSSY:n toimitusjohtaja raportoi hankkeesta LSSY:n hallitukselle.

YAMK- ja AMK -opiskelijat, LSSY:n toimitusjohtaja, mentorit ja hankkeeseen nimetyt LSSY:n asiantuntijat sekä YAMK-opiskelijoiden ohjaavat opettajat ovat muodostaneet laajan projektiryhmän. Kokoukset ovat toteutuneet kerran kuukaudessa, ja YAMK-opiskelijat ovat toimineet vuorollaan kokouksen puheenjohtajana ja sihteerinä.

Yksittäisissä kehittämisprojekteissa on oma projektiryhmä (lähiprojektiryhmä), joka koostuu työelämämentorista ja asiantuntijoista, jotka ovat merkityksellisiä kehittämisprojektin etenemisen kannalta. Hankkeen asiantuntijat toimivat asiantuntijapaneelina, keskustelevana foorumina sekä kukin oman roolinsa kautta hankkeen tavoitteita edistävänä asiantuntijana.

Hankkeiden innovatiivisuuden määrittäminen

Hyödyntämissuunnitelma, joka tehdään jokaisesta hankkeesta, perustuu seuraaviin arvioitaviin kohtiin:

• Millainen sosiaalinen, käytännöllinen ja tieteellinen hyödynnettävyys tuloksilla on?
• Millaisia potentiaalisia sovellutuksia tuloksilla on?
• Mikä ovat ne hyödyt, mitä tuloksista on saavutettavissa?

Kysely tehdään kaikille hankkeiden osallisille noin vuosi hankkeen päättymisen jälkeen.

Saavutettuja tuloksia

YAMK-opiskelijat yhdessä LSSY:n henkilöstön kanssa ovat muodostaneet innovaatioympäristön. YAMK-opiskelijoiden vahva työelämäkokemus sekä avoimuus toimia oman asiantuntijaosaamis- ja mukavuusalueen ulkopuolella, mutta omaa asiantuntijuuttaan yhteistyöhön tuoden, tuo merkittävää lisäarvoa kehittämistyölle.

Vastaavasti LSSY:n henkilöstö on vahvalla sitoutumisellaan mahdollistanut ja suunnannut kehittämisprojekteja lisäarvoa tuottavaan suuntaan. Kolmikantamalliin liittyvä mentor-aktor -toimintamalli on mahdollistanut toimijoiden ammatillisen kasvun ja kehittymisen vastavuoroisesti. Kolmikantamalli toimii opiskelijoiden, opettajien ja LSSY:n henkilöstön oppimisympäristönä ja TKI-toimintaa on integroitu opiskeluun ja oppimiseen.

Kolmikantamalli on henkilöstön osaamisen kehittämisen menetelmä, erityisesti työelämämentorina toimiminen.

Yhteistyön avulla ja kautta on otettu käyttöön tavoitteen mukaisia toimintamalleja, joiden implementointiin, jatkuvuuteen ja pysyvyyteen tulee kiinnittää huomiota.

 

AMK-koulutuksella vahvaksi TKI-vaikuttajaksi -hanke

Vaikka YAMK-koulutuksessa olikin edetty aluekehitysvaikuttamisen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ja opetuksen integroinnin suuntaan, halusi opetus- ja kulttuuriministeriö omista lähtökohdistaan tukea ja vahvistaa YAMK-opintojen ja TKI-integraation kehittymistä valtakunnallisesti. Niinpä ministeriö suuntasi hankerahoitusta kaksivuotiseen YAMK-tutkinnolla vahvaksi TKI-vaikuttajaksi -hankkeeseen.

Siinä olivat mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut. Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvoston eli Arene ry:n ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon työryhmä (YAMK-verkosto 2012) teki hankesuunnittelua syksyllä 2013 hankkeen toteutuessa vuosina 2014−2015 (Ahonen ym. 2013, Salminen & Varjonen 2013).

Hanke koostui neljästä työpaketista:

1. Työelämää uudistavat ja TKI-toimintaa edistävät oppimisympäristöt
2. Työelämän uudistaminen monialaisella kehittämisosaamisella
3. Moninaisuusosaaminen tulevaisuuden työyhteisöjen johtamisen työkaluna
4. YAMK-opettajuus sillanrakentaja. (Ks. Ahonen 2015.)

Tässä artikkelissa kuvataan YAMK-opettajuus sillanrakentajana -työpaketin tuloksia, joiden viitekehyksenä toimi TKI-mentori-kolmikantamalli. Mallin evaluointi ja sen levittäminen mahdollistui hankkeen myötä.

 

YAMK-opettajuus sillanrakentajana

Tulevaisuuden YAMK-opettajuus on sillanrakentajuutta, missä edellytetään laaja-alaisten innovaatioiden kehittymistä. On todettu (Nurminen ym. 2015), että laaja-alaisia innovaatioita ei voi syntyä, ellei YAMK-opettaja hallitse toisaalta YAMK-toimintaympäristön mahdollisuuksia ja rajoitteita, ja toisaalta ole vahva omilla asiantuntijuusalueillaan – useammalla kuin yhdellä. Samalla opettajan tulee kyetä pedagogisesti luomaan oppijoille (opiskelijat ja yhteisöjen henkilöstö) hedelmällisiä oppimisfoorumeita.

Laaja-alaisten innovaatioiden syntymistä tukevan YAMK-opettajan osaamisprofiilin osa-alueiksi on kuvattu (Nurminen ym. 2015):

• TKI ja YAMK -opintojen oppimisympäristöt,
• verkostot ja yhteistyö,
• TKI-toiminta ja YAMK-opinnot kolmikantatoimijuudessa,
• ennakoiva johtaminen,
• pedagoginen johtajuus ja
• laajavaikutteiset innovaatiot.

Innovaatioiden ja myös eri toimijoilta edellytettävien osaamisten määrittämisen tulee perustua jatkuvaan ympäröivän maailman analyysiin, jotta tulevaisuuden tutkimus-, kehittämis- ja osaamisalueita pystytään sopeuttamaan niin paikallisen kuin globaalin tason haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Toimiva ja tehokas ennakointi muodostuu tiedontuottamis- ja hallintaprosessista, joka koostuu itse tiedosta, innovatiivisuudesta, strategisesta arvottamisesta sekä proaktiivisesta tulevaisuuden tekemisestä.

Erityinen haaste YAMK-opettajuudessa on laaja-alaisten innovaatioiden onnistunut tuottaminen, erityisesti implementointi käytäntöön.

YAMK-opettajuus sillanrakentajana haastaa opettajan perinteisen roolin (Nurminen ym. 2015). Tulevaisuudessa YAMK-opettaja integroi TKI-toiminnan ja opinnot oppimisympäristöihin, jotka perustuvat kaikkialla läsnä olevaan oppimiseen. Hän kehittää myös uusia oppimisympäristöjä, jotka tukevat uudistus-, yhteistyö- ja oppimishaluisten yhteisöjen sekä vuorovaikutus- ja oppimisprosesseiltaan kehittyneiden yhteisöjen syntymistä. Siten hän toimii yhteistyökumppanien ja erilaisten työyhteisöjen toimintakulttuurien uudistajana.

Tulevaisuuden opettajuudessa YAMK-opettaja osallistaa asiantuntijat monialaisesti sekä moni- että poikkitieteisesti innovaatioiden tuottamiseen ja soveltamiseen käyttäjäyhteisöissä. Erityinen haaste YAMK-opettajuudessa on laaja-alaisten innovaatioiden onnistunut tuottaminen, erityisesti implementointi käytäntöön.

Laajavaikutteiseksi innovaation tekee se, että niiden tulee liittyä prosesseihin, palveluihin, rakenteisiin, organisointitapoihin, henkilöstöön ja sen osaamiseen sekä käytettyyn teknologiaan. Opettajan tulee olla taitava eri toimijaosapuolien välisen verkostoitumisen edistäjä, päämäärätietoinen vuorovaikuttaja sekä yhteistyön laatua, jatkuvuutta ja vahvaa sitoutumista edistävä.

Opettaja toimii oman alueen ja yhteistyökumppanien vahvuuksien tunnistajana ja toimii aktiivisesti niiden saattamiseksi alueen kilpailueduksi.

YAMK-opettaja kirkastaa toiminnan yhteistä fokusta tai päämäärää sekä tukee kauaskantoista suunnitelmallisuutta. Opettajuudessa sillanrakentajuutta leimaa ennakoivuus ja älykäs erikoistuminen, koska opettaja toimii oman alueen ja yhteistyökumppanien vahvuuksien tunnistajana ja toimii aktiivisesti niiden saattamiseksi alueen kilpailueduksi.

Tulevaisuuden YAMK-opettaja sillanrakentajana on taitava pedagoginen johtaja. Johtajuus edellyttää TKI-toiminnan ja innovaatioprosessien kaikille osapuolille lisäarvoa tuottavaa YAMK-koulutuksen opintojen, työelämäkontekstin ja käyttäjäyhteisön integraatiota kolmikantamallin avulla. (Nurminen ym. 2015.)

YAMK-opettajan sillanrakentajuudessa ei voi ohittaa kokemustiedon merkitystä, sen jalostumista hiljaisen tiedon ja äänettömän osaamisen kokonaisuudeksi. Osaamisvaatimukset ovat vaativat. On syytä korostaa, että loppujen lopuksi kysymys on kyvystä ylläpitää sellaista toiminnallista tilaa, jossa yhtäaikaisesti on avoinna kolme kysymystä:

• Miten asiat todella ovat?
• Miten asiat tulisi asettaa hyvin?
• Miten asiat tehdään kauniisti?

Sillanrakentajuudessa juuri hiljainen tieto ja äänetön osaaminen sisältävät avointa harkitsevuutta, innostavaa todellisuudentajuisuutta, rohkeaa kärsivällisyyttä, kykyä ennakoivaan visualisointiin, käytännöllistä intuitiota sekä hyvän, oikean ja kauniin synnyttämisen taitoa. (Nurminen ym. 2015.)

 

Kohti nelikantamallia

Artikkelissa on kuvattu YAMK-koulutuksen ja TKI-integraation toteuttamista erityisesti Turun ammattikorkeakoulun terveysalan, myöhemmin sote-alan, koulutuksen toteutusmallin mukaisesti. TKI:n kehittyessä samanaikaisesti kun YAMK-koulutus käynnistyi, mahdollistui integraation toteutuminen ja sen mallinnus TKI-mentori-kolmikantamalliksi.

Projektimainen oppimisympäristö on tukenut YAMK-koulutuksen tavoitteita, joissa projektin johtamisen taidot ja aluevaikuttavuus nivoutuvat luontevasti yhteen. Kuten esimerkkinä kuvatut hankkeet osoittavat, ovat ulkoisen rahoituksen saaneet TKI-hankkeet toimineet opintojen innovaatioympäristöinä hienolla tavalla. TKI-mentori-kolmikantamallin toimijat ja heidän edustamansa taustaorganisaatiot projektioppimisympäristössä tukevat yhteistyössä monipuolisella osaamisella YAMK-opiskelijan EQF-tason 7 (Euroopan yhteisöt 2009) osaajaksi kasvamista ja ammatillista urapolun kehittymistä.

Toimintamallit ja käytänteet ovat olleet ammattikorkeakouluissa erilaisia ja myös alakohtaisia. Turun ammattikorkeakoulun terveysalan, myöhemmin sote-alan, YAMK-koulutuksen opettajatiimi eteni edeltävien vuosien saatossa TKI-mentori-kolmikannan ideologian mukaisesti, jolloin opettajat kehittivät omia TKI-hankkeitaan ja rekrytoivat niihin opiskelijoita. YAMK-opettajan ympärille muodostui näin hankkeen projektitoimijat ja opinnot integroitiin hankkeisiin. Voidaan ajatella, että toteutunut toiminta oli ikään kuin esiastetta nykyiselle Turun ammattikorkeakoulun tutkimusryhmätoiminnalle, johon nykyiset TKI-hankkeet ja niissä toimivat opettajat kiinnittyvät.

Aivan uutena avauksena on YAMK-tutkintoja, nykyisiä Master School -tutkintoja, lähdetty toteuttamaan myös tutkimusryhmissä.

Turun ammattikorkeakoulussa TKI-toiminnan rakenteellista muotoa kehitettiin vuosien 2013−2014 jälkeen tutkimusryhmätoiminnan avulla. Aivan uutena avauksena on YAMK-tutkintoja, nykyisiä Master School -tutkintoja, lähdetty toteuttamaan myös tutkimusryhmissä, jolloin TKI-integraatio luo oppimisympäristön koko tutkinnolle.

Näitä uusia avauksia on tehty joihinkin tutkimusryhmiin. Laajemmin kuitenkin esimerkiksi Terveys ja hyvinvointi -sektorin kaikki tutkimusryhmät ovat tuottaneet TKI-hankkeita, joihin on rekrytoitu opinnäytetyöntekijöinä myös YAMK-opiskelijoita. Tähän asti toteutuneessa toimintatavassa ohjauksesta on kuitenkin vastannut YAMK-opettaja opintojen TKI-mentori-kolmikantamallin ja EQF-osaamistason 7 varmistuessa tätä kautta. Opetussuunnitelman muut opinnot ovat näin luontevasti kytkeytyneet opinnäytetyöhön.

Uusia toimintatapoja kehitettäessä olisi tärkeää huolehtia siitä, että YAMK-opettajuuden vaativa rooli sillanrakentajana kehittyy ja mahdollistuu edelleen. Kysymys on erityisesti kokemukseen perustuvasta, mutta myös tutkitusta näytöstä, jonka mukaan hyviin tuloksiin päästään TKI- innovaatioprosessien, YAMK-koulutuksen, työelämäkontekstin ja käyttäjäyhteisön integraatiossa kolmikantamallin avulla. Koska kolmikantamalliin liittyy yhä selkeämmin TKI-toimintaa rahoittava toimijaosapuoli, voidaan puhua tulevaisuudessa myös nelikantamallista.

 

Lue myös ylemmistä AMK-tutkinnoista kertovan artikkelisarjan ensimmäinen osa:

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto lähes täysi-ikäinen – Pioneerit kehittämistyön jalanjäljissä