Hiilineutraali Turku saavutetaan liikkumisen asennemuutoksella

Turku on sitoutunut olemaan hiilineutraali kaupunki vuoteen 2029 mennessä, jolloin se juhlii myös 800-vuotis syntymäpäiväänsä. Käytännössä ilmastotavoitteiden saavuttaminen edellyttää Turun kaupungin ilmastosuunnitelman mukaan energia- ja ilmastopäästöjen laskemista matalalle tasolle, lisääntyvää uusiutuvan energian käyttöä, lisääntyvää tietoisuutta ilmastonmuutoksesta ja sen riskeistä sekä koko kansalaisyhteiskunnan saamista muutokseen mukaan. Tavoite ei ole helppo, mutta sen saavuttamiseksi tehdään hurjasti töitä.

Liikenteen sujuvuuden parantaminen niin keskustan kuin Kupittaankin alueella kuuluu Turun kaupungin kärkihankkeisiin. Liikenteen sujuvuus paitsi lisää alueen vetovoimaa, edistää myös osaltaan liikenteen päästöjen vähenemistä. Sujuvaa liikennettä ei saavuteta yksityisautoilulla, sillä kasvavalle asukas- ja työvoimamäärälle ei riitä enää parkkipaikkoja. Sen sijaan ratkaisuita ovat joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen mahdollisuuksien lisääminen ja kehittäminen.

Joukkoliikenteen mahdollisuuksia lisätään esimerkiksi Liikkuminen palveluna eli MaaS-ajattelulla. MaaS-lyhenne tulee sanoista Mobility as a Service. Yksinkertaisimmillaan MaaS tarkoittaa matkustajan mahdollisuutta kulkea tarvitsemansa matka ovelta ovelle yhdellä lipulla. Turussa MaaS-ajattelusta esimerkkinä toimivat esimerkiksi Föli-fillari kaupunkipyörät, jotka toimivat Föli-matkakortilla ja joihin matkustaja voi näin vaihtaa sujuvasti kesken matkan.

Sähköisen liikkumisen mahdollisuuksia tutkitaan useassa eri hankkeessa

Turun ammattikorkeakoulu on mukana BSR Electric -hankkeessa, jossa tutkitaan ja pilotoidaan erilaisia kaupunkiliikenteeseen soveltuvia sähköisiä liikkumisratkaisuja, kuten sähköpyöriä, sähköbusseja, sähköskoottereita ja sähköistä vesiliikennettä. Hanke on kansainvälinen, ja sen tarkoituksena on tuottaa julkisille toimijoille, yrityksille, liikennesuunnittelijoille ja liikennöitsijöille käyttökelpoista tietoa, jonka avulla voidaan edesauttaa sähköisen liikenteen integroimista osaksi kaupunkien liikenneratkaisuja.

– Me Turussa teemme yhteistyötä Arkean kanssa. Tutkimme miten auton käyttöä saisi vähennettyä sähköpyörien ja sähköskootterien avulla. Suurin osa työasiamatkoista on alle viiden kilometrin mittaisia, jolloin aikaa ei mene hirveästi enempää vaihtamalla auton pyörään, kertoo hankkeen projektipäällikkö Annika Kunnasvirta Turun ammattikorkeakoulusta.

Toinen suuri kansainvälinen hanke, CIVITAS ECCENTRIC, tutkii ja edistää kestävää liikkumista. Turun seudulla pääpainopiste on erityisesti Kupittaan sekä keskustan alueella. Hankkeesta on vetovastuussa Turun kaupunki, ja sen yhteistyökumppaneita ovat Turun ammattikorkeakoulun lisäksi Madridin kaupunki, Tukholman kaupunki, Münchenin kaupunki, Rusen kaupunki sekä useita yliopistoja, yrityksiä ja yhdistyksiä. Hankkeen tiimoilta Turussa ollaan otettu käyttöön esimerkiksi kaupunkipyörä Föllärit.

– Viime talvena kokeilimme 12 kilometrin mittaista pilottireittiä talvipyöräilylle. Se sai paljon positiivista palautetta ja pilotti jatkuu. Lisäksi olemme tutkimassa, miten joukkoliikenteen sähköistämistä voidaan laajentaa, sanoo hankejohtaja Stella Aaltonen Turun kaupungilta.

Tällä hetkellä Turussa bussilinja numero 1 on sähköistetty. Sähköistettyjen linja-autojen latauspisteet sijaitsevat linjan päätepysäkeillä, satamassa ja lentokentällä. Turussa sähköisten linja-autojen ja niiden latausasemien hankinta on toteutettu osana TEKESin rahoittamaa eFÖLI-hanketta, jota on toteuttanut Turun kaupungin ja Turun ammattikorkeakoulun lisäksi monta eri toimijaa.

Turun ammattikorkeakoulu on tutkinut osana hanketta sähköbussien todellista energiankulutusta ja vaikutusta hiilidioksidipäästöihin sekä miten kuljettajan toiminnalla voidaan vaikuttaa näihin, miten kerätystä datasta voidaan saada tietoa auttamaan uusien hankintojen tekemisessä, mitkä ovat sähköisen joukkoliikenteen ongelmakohtia ja mitä niille voidaan tehdä sekä mikä on sähköbussien luotettavuus ja todelliset käyttökustannukset verrattuna normaaleihin dieselbusseihin.

Vaikein muutos on asenteissa

Yksi isoimmista haasteita hankkeiden taustalla on ihmisten tapojen muuttaminen. Turun seudun yhteinen tavoite on kasvattaa vuoteen 2023 mennessä kestävän liikkumisen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus 66 prosenttiin nykyisen 51 prosentin sijasta.

– Turussa yli 90 prosenttia asukkaista asuu alle 30 minuutin pyöräilymatkan päässä kauppatorilta. Olemme tosi kompakti kaupunki, joten voisimme olla enemmän pyöräilymyönteisiä, sanoo Stella Aaltonen.

Turun ammattikorkeakoulussa alkaa ensi vuoden alussa kolmas hanke, Green SAM, jolla edesautetaan senioriväestön kestävää liikkumista kehittämällä iäkkäämpien osallistamiskeinoja kaupunkisuunnitteluun. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Valonian kanssa, joka tekee käytännön pilotointia Turun ammattikorkeakoulun tehdessä taustatutkimusta osallistamiskeinoista.

– Ylipäätään kun kestävää liikkumista pyritään edistämään, ei kannata lähteä lähestymään yhtä isoa kohderyhmää, vaan ennemmin kohdistaa vaikuttamistoimenpiteitä tiettyihin erilaisiin pienempiin kohderyhmiin. Ihmisten käyttäytymistä kuitenkin motivoi ja rajoittaa erilaiset syyt. Siksi olemme erittäin iloisia, että saimme tähän Green SAM -hankkeeseen rahoituksen, sanoo Annika Kunnasvirta.

Mitä pidit artikkelista?

2 kommenttia artikkelista “Hiilineutraali Turku saavutetaan liikkumisen asennemuutoksella

  1. Salolaiset kiittää 😡 sanoo:

    Jaa, että tämänkö takia Turku ei huolinut jätteenpolttolaitosta, vaan se pitää rakentaa
    Saloon? Pois silmistä, pois mielestä? Aikamoinen rekkaralli alkaa vyöryä Saloon ja Turku vältti tämän.

  2. Outi Linnossuo sanoo:

    Itäiselle Pitkälle kadulle tai Kupittaankadulle pitää saada pyörätie. Itäisen Pitkäkadun ja Lemminkäisenkadun kulma on hirveä sumppu kaikille. T pyöräilijä joka päivä

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php