04.06.2026

Varsinais-Suomen kilpailukyky rakentuu yhä vahvemmin tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiotoiminnan (TKI) varaan. TKI‑panostusten kasvu ei kuitenkaan synny itsestään. Se edellyttää kuntien tietoista ja aktiivista roolia. Kunnat ovat ratkaisevia mahdollistajia, eivät sivustakatsojia.

Valtakunnallinen tavoite nostaa tutkimus‑ ja kehitysinvestoinnit neljään prosenttiin BKT:stä haastaa myös Varsinais-Suomen. Maakunnan TKI‑menot ovat kasvussa, ne mutta jäävät edelleen jälkeen Suomen kärkialueista. Tämä korostaa tarvetta vahvistaa erityisesti yritysvetoista TKI‑toimintaa ja sen edellytyksiä paikallisella tasolla.

Varsinais-Suomen TKI‑tiekartta vuosille 2024–2029 osoittaa yhteisen suunnan. Vaikuttavuutta syntyy kuitenkin vasta silloin, kun kaikki toimijat, myös kunnat, tunnistavat oman roolinsa osana alueellista TKI‑ekosysteemiä ja tekevät tietoisia valintoja sen vahvistamiseksi.

Kunnilla on monta roolia TKI-ekosysteemissä

Kuntien rooli TKI‑toiminnassa on moninainen. Ne toimivat samanaikaisesti strategisina suuntaajina, infrastruktuurin ja testialustojen mahdollistajina, verkostojen kokoajina, kokeilujen alustoina sekä markkinan muokkaajina innovatiivisten hankintojen kautta. Tämä ei ole ristiriitaista, vaan kuntien keskeinen vahvuus, kun se tunnistetaan ja tehdään näkyväksi.

 

 

Yritysten tutkimus‑, kehitys‑ ja innovaatiotoimintaa muokkaa ympäröivän yhteiskunnan asettamat vaatimukset, se ei siis tapahdu tyhjiössä. Kaavoitus, tilaratkaisut, lupa‑asiat, elinkeinopolitiikka ja koulutus- ja yritysyhteistyö vaikuttavat suoraan siihen, syntyykö alueelle TKI‑myönteinen toimintaympäristö vai kasvun pullonkaula.

Samalla TKI‑toiminnan vaikuttavuus ja rahoituspohja rakentuvat yhä vahvemmin kansainvälisiin ohjelmiin ja verkostoihin, mikä edellyttää kunnilta aiempaa vahvempaa hankeosaamista ja kansainvälisiä valmiuksia.

TKI-profiilit tukemassa strategiaa ja kansainvälistymistä

Tätä työtä tukee Varsinais-Suomen liiton rahoittama AKKE-hanke Kuntien kansainvälisen TKI‑osaamisen kasvattaminen Varsinais-Suomessa, jossa on kehitetty kunnille TKI‑profiilimalli ja sitä tukevat profiilimateriaalit. Profiilit auttavat kuntia jäsentämään TKI‑toimintansa nykytilaa, kirkastamaan kehittämisen kärjet ja tunnistamaan omaa rooliaan suhteessa korkeakouluihin, yrityksiin ja muihin kuntiin.

TKI‑profiili on käytännöllinen työkalu strategiatyöhön, päättäjäkeskusteluihin ja kumppanuuksien rakentamiseen, erityisesti silloin, kun kunta tavoittelee ulkoista ja kansainvälistä rahoitusta. Se tukee siirtymistä yksittäisistä hankkeista kohti pitkäjänteisempää ja tavoitteellisempaa TKI‑toimintaa.

Profiilimalli ei jäänyt teoreettiseksi. Hankkeessa TKI‑profiilit määritettiin yhteensä neljälle Varsinais‑Suomen pilottikunnalle, ja niiden pohjalta laadittiin myös TKI‑käyntikortit, jotka kokoavat kunnan osaamisen, kehittämisen kärjet ja yhteystiedot tiiviiseen muotoon.

• TKI‑profiiliprosessin myötä Salo hakee entistä kunnianhimoisempia kehittämisen kärkiä ja kirkastaa rooliaan osana alueellista TKI‑ekosysteemiä. Samalla kaupunki tähtää aiempaa vahvemmin kansainvälisiin rahoitusohjelmiin sekä kumppanuuksien systemaattiseen kasvattamiseen vihreän siirtymän, huoltovarmuuden ja teknologian teemoissa.
• Uusikaupunki nojaa vahvaan teolliseen pohjaan, satamaan ja autoteollisuuteen ja profiloituu ketteränä, yrityslähtöisenä TKI‑kumppanina huoltovarmuuden, teknologian ja vähähiilisten ratkaisujen kehittämisessä.
• Naantali tuo TKI‑yhteistyöhön aidot saaristo- ja meriympäristöt, joissa voidaan pilotoida ympäristö-, energia- ja kestäviä matkailuratkaisuja strategialähtöisesti ja pitkäjänteisesti. Saaristomerilähtöisen kehittämisen rinnalla kaupunki tähtää aktiivisesti kansainvälisiin hankkeisiin ja kumppanuuksiin sekä vahvistaa rooliaan osana laajempia TKI-verkostoja. TKI‑toiminnan keskiössä on kuntalaisten ja yritysten hyvinvoinnin, viihtyisyyden ja osallisuuden edistäminen sekä kaupungin palveluiden ja palveluprosessien määrätietoinen kehittäminen entistä asiakaslähtöisemmiksi.
• Kaarina yhdistää taas rohkean kokeilukulttuurin, vahvan strategisen johtamisen ja toimivat verkostot, ja profiloituu erityisesti työllisyys‑, elinkeino‑ ja koulutuspalvelujen kehittämisessä sekä biotalouden ja kiertotalouden ratkaisuissa. Kaupunki tähtää aktiivisesti kansainvälisiin hankkeisiin ja kumppanuuksiin.

Pilottikuntien TKI‑profiilit ja ‑käyntikortit koottiin hankkeen verkkosivuille Varsinais‑Suomen TKI‑kunnat ‑kartaksi, joka näyttää, miksi kunnat ovat houkuttelevia TKI‑kumppaneita, mitä teemoja ne haluavat kehittää ja keneen kannattaa olla yhteydessä. Kartta täydentyy jatkuvasti, ja mukaan kutsutaan kaikki Varsinais‑Suomen kunnat.

Aika muuttaa linjaukset teoiksi

Kunnat voivat kääntää TKI-linjaukset konkreettisiksi teoiksi tekemällä tietoisia valintoja: mihin investoidaan, millaisia testialustoja ja pilotointiympäristöjä rakennetaan ja miten julkisia hankintoja käytetään uusien ratkaisujen kokeilemiseen. Näillä päätöksillä luodaan yrityksille kysyntää ja edellytyksiä kasvuun.

Samanaikaisesti kunnissa on tunnistettavissa yhteinen kehittämistarve: TKI-toiminnan tavoitteet ja strateginen kytkös ovat monin paikoin vielä hajanaisia tai riittämättömästi määriteltyjä. Tämä vaikeuttaa pitkäjänteistä kehittämistä, vaikuttavuuden osoittamista ja kansainvälisiin rahoitusmahdollisuuksiin tarttumista.

Varsinais-Suomen TKI-ekosysteemi tarvitsee kuntia, jotka vahvistavat hankeosaamistaan kansainvälisiä kumppanuuksia ja rahoitusohjelmia silmällä pitäen.

Tilannetta voidaan ratkaista kirkastamalla kunnan TKI-tavoitteet osaksi strategiaa sekä hyödyntämällä TKI-profiilityötä, joka auttaa jäsentämään kokonaisuutta, tekemään valintoja ja suuntaamaan resursseja vaikuttavasti.

Varsinais-Suomen TKI-ekosysteemi tarvitsee kuntia, jotka tunnistavat oman roolinsa ja vahvistavat hankeosaamistaan myös kansainvälisiä kumppanuuksia ja rahoitusohjelmia silmällä pitäen. TKI-profiilien avulla kunta voi kirkastaa kehittämisen kärjet, tunnistaa sopivat kumppanit ja lähteä mukaan hankkeisiin, jotka tukevat sen omia tavoitteita.

Maakunnan TKI-tiekartta antaa yhteisen suunnan, mutta eteneminen ratkaistaan kunnissa: siinä, mihin kehittämiseen tartutaan seuraavaksi ja millä osaamisella se tehdään.

 

 

Artikkelikuva: Aleksi Rajamäki