13.11.2026

Suomen tapahtuma-alalle laadittu kasvusopimus tavoittelee vuoteen 2030 mennessä peräti 50 prosentin liikevaihdon kasvua ja kannattavuuden nostamista viiteen prosenttiin. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia. Ammattikorkeakouluille kasvusopimus avaa samalla kiinnostavan mahdollisuuden. Tapahtuma-ala tarvitsee paitsi uusia osaajia myös tutkimusta, kehittämistä, innovaatioita ja uudenlaisia yritysyhteistyön rakenteita.

Tapahtuma-ala on kasvanut Suomessa nopeasti. Alan liikevaihto ylitti vuonna 2024 kolmen miljardin euron rajan, ja vakituisen henkilöstön määräksi arvioitiin noin 24 500 henkilöä. Lisäksi tapahtumatuotanto työllistää suuren joukon ihmisiä projekti- ja keikkaluonteisesti. Tapahtumien vaikutukset ulottuvat varsinaista tapahtumatuotantoa paljon laajemmalle matkailuun, ravitsemukseen, liikenteeseen, vähittäiskauppaan sekä kaupunkien veto- ja pitovoimaan.

Kasvun rinnalla kulkee kuitenkin toinen todellisuus. Alan kannattavuus on ollut heikko. Vuotta 2025 koskevassa tuoreessa toimialatutkimuksessa liikevaihto nousi 2,97 miljardiin euroon ja liikevoitto 73,7 miljoonaan euroon. Kannattavuus nousi 0,65 prosentista 2,48 prosenttiin, mutta yksittäisillä suurilla yrityksillä on huomattava vaikutus kokonaislukuun.

Tätä taustaa vasten Tapahtuma-alan kasvusopimus 2026–2030 asettaa alalle kaksi kovaa päätavoitetta: inflaatiokorjatun liikevaihdon kasvattamisen 50 prosentilla ja kannattavuuden nostamisen viiteen prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Kasvua tukeviksi tavoitteiksi määritellään kansainvälistyminen, ammattimaisuus ja turvallisuus.

Kasvua ei tehdä yhdellä hankkeella

Kasvusopimus ei ole yksittäinen kehittämishanke. Tarkoituksena on rakentaa pysyviä toimintamalleja yritysten, julkisen sektorin, korkeakoulujen, tutkimuslaitosten, rahoittajien ja muiden toimijoiden välille.

Kasvun edellytykset on jaettu viiteen kokonaisuuteen: toimintaympäristöön, rahoitukseen ja TKI-toimintaan, kansainvälistymiseen, osaamiseen sekä tietopohjaan ja vaikuttavuuteen.

Juuri tässä kasvusopimus muuttuu ammattikorkeakouluille kiinnostavaksi. Kasvusopimusta voi lukea pitkänä tehtävälistana asioista, joissa korkeakoulujen osaamista tarvitaan.

Ammattikorkeakoulu voisi olla tapahtuma-alan TKI-kumppani

Kasvusopimuksessa korkeakoulut ja tutkimuslaitokset nostetaan suoraan tapahtuma-alan yritysten uudistumisen kumppaneiksi. Yrityksiä ja korkeakouluja halutaan tuoda samoihin rahoitusinfoihin ja -klinikoihin, tunnistaa yhteisiä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotarpeita sekä synnyttää uusia tutkimus-, kehitys- ja innovaatio -hankkeita (TKI-hankkeita). Toiminnan on tarkoitus käynnistyä jo vuoden 2027 ensimmäisellä puoliskolla.

Tapahtuma-ala on luonteeltaan otollinen soveltavalle TKI-toiminnalle. Se yhdistää esimerkiksi kulttuuri- ja mediaosaamista, teknologiaa, liiketoimintaa, turvallisuutta, logistiikkaa, kestävää kehitystä, matkailua, palvelumuotoilua ja data-analytiikkaa. Yhden tapahtuman toteuttaminen voi jo itsessään muodostaa monialaisen innovaatioympäristön.

Ammattikorkeakoulun näkökulmasta tapahtumia kannattaisikin tarkastella nykyistä useammin elävinä laboratorioina. Siellä voidaan kokeilla ratkaisuja aidossa toimintaympäristössä ja mitata niiden toimivuutta oikeiden asiakkaiden, yleisöjen, yritysten ja palveluntuottajien kanssa.

Tapahtumien monialaisuus on kiinnostavaa. Taiteen ja kulttuurin osaaminen voidaan yhdistää esimerkiksi liiketoimintaan, teknologiaan, turvallisuuteen, kestävyyteen ja hyvinvointiin. Tapahtuma ei tällöin ole vain opiskelijoiden tuotannollinen harjoitus, vaan ympäristö, jossa voidaan kehittää yritysten kanssa uusia palveluja, teknologioita ja liiketoimintamalleja.

Osaajapulaan tarvitaan muutakin kuin uusia tutkintoja

Kasvusopimuksessa tunnistetaan myös tapahtuma-alan koulutuksen hajanaisuus. Selkeää koulutuspolkua tapahtuma-alan ammattilaiseksi ei tällä hetkellä ole, ja alan koulutusta järjestetään monien eri tutkintonimikkeiden yhteydessä. Alalla toimitaan keikkaluontoisesti, ja monelle tapahtuma-alalle työllistyminen on yksi välivaihe uralla.

Ratkaisuksi ei esitetä ensisijaisesti uusia tutkintoja. Painopiste on yritysten ja oppilaitosten yhteistyössä, harjoitteluissa, alan työkokemuksen tunnistamisessa sekä nopeasti rakennettavissa täsmäkoulutuksissa. Kasvusopimus nostaa esimerkeiksi tapahtumatuotannon, pystytyksen, turvallisuuden ja tekniset tehtävät. Tapahtuma-alan liiketoiminnallisen osaamisen vahvistaminen kuuluu olennaisesti ammattikorkeakoulujen tehtäväkenttään.

Tämä haastaa ammattikorkeakoulut ajattelemaan koulutusta uudella tavalla. Jos tapahtuma-alan osaamistarpeet muuttuvat nopeammin kuin tutkintorakenteet, pelkkä tutkintokoulutuksen päivittäminen ei riitä. Tarvitaan tutkintoon sisältyviä joustavia kokonaisuuksia, jatkuvan oppimisen tarjontaa ja yritysten kanssa yhdessä toteutettuja täsmäkoulutuksia. Täydennyskouluttautumiseen tarvitaan myös julkista rahoitusta, koska tapahtuma-alan yritykset ovat tyypillisesti pieniä ja niiden mahdollisuudet kouluttaa työtekijöitään ovat rajalliset.

Opintojen suhdetta tapahtuma-alaan kannattaa tarkastella nykyistä laajemmin. Tapahtumat voivat olla harjoittelupaikkoja, projektioppimisympäristöjä, opinnäytetöiden kohteita ja tutkimusaineiston lähteitä, mutta myös reittejä yrittäjyyteen ja uuden liiketoiminnan synnyttämiseen.

Kansainvälisyys tarjoaa suuremman mahdollisuuden

Kasvusopimuksen kansainvälistymisajattelu on kunnianhimoista. Tavoitteena ei ole vain saada Suomeen lisää kansainvälisiä tapahtumia ja kävijöitä. Suomesta halutaan myös viedä tapahtumapalveluja, teknologiaa, osaamista, konsepteja, formaatteja ja immateriaalioikeuksia. Sopimuksessa nostetaan esiin muun muassa tapahtumateknologia, tuotannonohjaus, turvallisuusjärjestelmät, logistiikka, vastuullisuus ja yleisövirtojen hallinta.

Tämä avaa korkeakouluille luontevan tehtävän. Kansainväliset korkeakouluverkostot, opiskelija- ja henkilöstöliikkuvuus sekä EU:n tutkimus- ja innovaatiohankkeet voivat tarjota tapahtuma-alan pienille ja keskisuurille yrityksille sellaisia kansainvälisiä yhteyksiä, joiden rakentamiseen yrityksen omat resurssit eivät aina riitä.

Erityisen kiinnostavia ovat skaalautuvat tapahtumakonseptit ja formaatit. Niissä taiteellisen tai tuotannollisen idean ympärille voi syntyä monistettavaa osaamista ja myös kansainvälistä liiketoimintaa. Kasvusopimus tunnistaa tällaisiksi vientikohteiksi muun muassa festivaali-, kulttuuri-, urheilu-, näyttely- ja immersiivisiä viihdekonsepteja.

Tapahtumien vaikuttavuutta pitää tutkia uudella tavalla

Yksi kasvusopimuksen tärkeimmistä tavoitteista liittyy tietoon. Tapahtuma-alalle halutaan yhteinen tilastoaggregaatti, alueellisen vaikuttavuuden mittaristo sekä yritystapahtumien liiketoiminta-arvon mittausmalli.

Tapahtuman vaikutus ei ole vain lipputulo tai hotelliyö. Vaikutuksia syntyy myös verkostoista, oppimisesta, uusista yrityssuhteista, innovaatioista, alueen tunnettuudesta ja ihmisten kokemuksista. Kansainvälisessä tutkimuksessa katse onkin siirtymässä matkailu- ja kulutusvaikutuksista tapahtumien merkitykseen innovaatioille, investoinneille, osaamiselle sekä kaupunkien ja alueiden kilpailukyvylle.

Juuri tällaisten vaikutusten mittaaminen sopii korkeakoululle. Samalla tapahtumat tarjoavat tutkimusalustan, jossa voidaan yhdistää määrällisiä aineistoja laadulliseen tutkimukseen ja kehittää yritysten ja kaupunkien käyttöön uusia vaikuttavuuden mittareita.

Kasvusopimus on korkeakouluille kutsu toimintaan

Tapahtuma-alan kasvusopimus ei ole vain yhden toimialan elinkeinopoliittinen ohjelma vaan avaus yhteistyöhön. Vuonna 2027 on tarkoitus käynnistää sekä TKI-yhteistyötä vahvistavat rahoitus- ja kasvuklinikat että osaamisen kehittämiseen liittyvät toimet.

Ammattikorkeakoulun kannalta olennaisiksi kysymyksiksi nousevat siksi:

• Mitä tapahtuma-alan kasvuongelmia voimme ratkaista yhdessä yritysten kanssa?
• Millaista osaamista ala tarvitsee vuonna 2030?
• Mitkä suomalaiset tapahtumakonseptit ja teknologiat voisivat kasvaa kansainvälisiksi?
• Ja miten osoitamme tapahtumien arvon nykyistä paremmin?

Kasvusopimuksen vahvuus on siinä, että se ei tarjoa yhtä vastausta näihin kysymyksiin. Se rakentaa pöydän, jonka ääreen yritykset, korkeakoulut, kaupungit, rahoittajat ja viranomaiset pitäisi nyt saada yhdessä.

Tavoitteeksi asetettu 50 prosentin kasvu on niin suuri, ettei sitä saavuteta jatkamalla entiseen tapaan.

Siinä on myös korkeakoulujen mahdollisuus. Ammattikorkeakoulu ei kouluta osaajia vain olemassa olevalle tapahtuma-alalle. Se rakentaa yhdessä työelämän kanssa tapahtuma-alaa, joka Suomessa on vuonna 2030.