05.06.2026

Turun ammattikorkeakoulun Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän kysely tarjoaa ajankohtaisen katsauksen varsinaissuomalaisten pk-yritysten tulevaisuuden näkymiin. Tulokset korostavat kasvuhakuisuutta ja uudistumiskyvykkyyttä, mutta nostavat esiin myös kehittämisen kipupisteitä.

Loppuvuodesta 2025 teetetty kysely nostaa esiin varsinaissuomalaisten pk-yritysten kehittämistarpeita ja näkemyksiä tulevaisuudesta.

Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa siitä, mitä yritykset pitävät tärkeinä kehittämiskohteinaan, miten ne suhtautuvat tekoälyyn, vihreään siirtymään ja kansainvälisyyteen, millaisia osaamistarpeita yrityksissä nähdään ja miten osaamista aiotaan kehittää.

Varsinaissuomalaiset yritykset panostavat kasvuun, vastuullisuustavoitteet jäävät jälkeen

Kyselyssä pyydettiin pk-yrityksiä valitsemaan annetuista vaihtoehdoista kolme tärkeintä tavoitettaan seuraavalle viidelle vuodelle. Tavoitteita listasi 74 yritystä ja mainintoja kertyi yhteensä 179.

Varsinaissuomalaisten yritysten nimeämät tavoitteet ja niiden jakautuminen on esitetty alla kuviossa 1. Ehdottomasti tärkeimmäksi tavoitteeksi nousi liiketoiminnan kasvu, jonka valitsi 89 prosenttia vastanneista. Seuraavaksi tärkeimmät tavoitteet olivat uusien markkinoiden avaaminen (32 %) sekä tuote- ja palveluinnovaatiot (28 %). Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto (26 %) ja kansainvälistyminen (23 %) keräsivät seuraavaksi eniten mainintoja. Tärkeysjärjestyksen hännille jäivät ympäristövastuullisuuden (12 %) ja sosiaalisen vastuullisuuden kehittäminen (8 %).

Kasvuhakuisten osuus vastaajien keskuudessa on valtakunnallisesti tarkastellen korkea. Vertailukohdaksi voimme ottaa esimerkiksi vuoden 2025 valtakunnallisen Pk-yritysbarometrin, vaikka siinä kysymyksen asettelu poikkesikin omasta kyselystämme.

Pk-yritysbarometriin vastanneista yrityksistä vähän yli kolmannes (38 %) kertoi hakevansa kasvua voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Ollaanko Varsinais-Suomessa siis poikkeuksellisen kasvuhalukkaita? Samaisen yritysbarometrin Varsinais-Suomen alueraportin mukaan alueen yrityksistä kasvuhakuisia on 35 %.

Ollaanko Varsinais-Suomessa poikkeuksellisen kasvuhalukkaita?

Kyselyssämme korostunutta kasvuhalukkuutta saattaa selittää kyselymme kysymyksenasettelun suhteellisen pitkä aikajänne viisi vuotta, mikä saattaa tuoda esiin optimistisempia näkemyksiä kuin Pk-yritysbarometrissa. Toinen varsin todennäköinen selitys on, että kyselyyn vastasi erityisen paljon yrityksiä, jotka hakevat korkeakouluyhteistyöstä tukea liiketoimintansa kehittämiseen ja kasvuun.

Tutkimusten mukaan yhteistyö korkeakoulujen kanssa on pk-yrityksille hyödyllistä; se voi tukea yritysten rajallisia resursseja tutkimus- ja kehitystyössä, lisätä yritysten osaamista ja tietämystä ja näin tukea innovaatioiden kehittämistä ja tuloksellisuutta (Pereira & Franco, 2022).

Kasvu syntyy uudistumisesta ja osaamisesta

Kasvuhalukkuutta siis löytyy, mutta mistä kasvua haetaan?  Kyselyyn vastanneet yrityksen pitivät uudistumiskyvykkyyden kehittäminen tärkeimpänä prioriteettinaan. Seuraavaksi tärkeimmiksi nostettiin digitaalisten alustojen hyödyntäminen, uusien palveluiden kehittäminen sekä työtapojen uudistaminen, kuten alla olevasta kuviosta 2 näkyy.

Yritysten uudistumiskyvykkyyttä voidaan vahvistaa mm. henkilöstöä kouluttamalla. Kyselyymme vastanneet varsinaissuomalaiset pk-yritykset näkivät tärkeimpänä kouluttaa henkilöstöään esihenkilötyössä ja johtamisessa (~49 % vastanneista yrityksistä), myynnissä ja asiakkuuksien hallinnassa (~42 % vastanneista yrityksistä), automaatiossa ja tekoälyssä (~42 % vastanneista yrityksistä), markkinoinnissa ja brändäyksessä (~35 % vastanneista yrityksistä) ja työhyvinvoinnissa ja jaksamisessa (~33 % vastanneista yrityksistä).

Koulutuksen tarpeellisuus nähtiin vähäisimpänä rahoitusosaamisessa ja kyberturvallisuudessa (~11 % vastanneista yrityksistä) sekä kestävyysraportoinnissa ja kiertotaloudessa (~10 % vastanneista yrityksistä), vaikkakin vihreä siirtymä ja hiilineutraalisuus olivat tärkeitä koulutusteemoja (~17 % vastanneista yrityksistä).

Monesti yritykset hakevat kasvua uusien teknologioiden käyttöönotosta; näin oli tehnyt neljännes suomalaisista pk-yrityksistä valtakunnallisen Pk-yritysbarometrin mukaan. Vaikka kyselyymme vastanneet varsinaissuomalaiset pk-yritykset eivät olleet erityisen innokkaita ottamaan käyttöön uutta teknologiaa tuotannossa, ne olivat selvästi kiinnostuneempia digitaalisten alustojen ja tekoälyn hyödyntämisestä (kuvio 2), erityisesti myynnissä ja markkinoinnissa, mutta myös tuotannon ja logistiikan optimoinnissa.

Vaikka panostus automaatio- ja tekoälyosaamisen kehittämiseen sijoittui kolmanneksi osaamisen kehittämisen tärkeysjärjestyksessä, yritysten kiinnostus tekoälykoulutukseen oli selvästi maltillisempaa kuin kiinnostus sen hyödyntämiseen, kuten alla olevasta kuviosta 3 käy ilmi.

 

Toinen ristiriita kyselyn vastuksissa liittyy yritysten tekoälystrategiaan: kyselyyn vastanneiden varsinaissuomalaiset pk-yritysten kiinnostus ottaa käyttöön tekoälypohjaisia ratkaisuja oli varsin korkea, mutta samaan aikaan selvästi harvemmalla yrityksellä on selkeä tekoälystrategia. Tämä oli yksi kyselymme keskeisimmistä havainnoista, joka viittaa siihen, että tekoälyn käyttöönoton ja hyödyntämisen strategiseen suunnitteluun pk-yrityksissä kaivataan tukea.

Tekoälyn käyttöönoton ja hyödyntämisen strategiseen suunnitteluun pk-yrityksissä kaivataan tukea

Työtapojen uudistaminen ja uusien palveluiden kehittäminen nähtiin miltei yhtä tärkeänä kuin digitaalisten alustojen käyttöönotto, toisin kuin uusien tuotteiden kehittäminen, joka löytyy vastanneiden yritysten prioriteettilistan hänniltä yhdessä kansainvälistymisen kanssa.

Yli puolet (54 %) kyselyn vastaajista ei ollut kiinnostunut kansainvälistymisestä, vaikka se voisikin tuoda kasvua erityisesti niillä aloilla, joilla kotimaanmarkkina on rajallinen. Sen sijaan vastanneille yrityksille tärkeämpää on uusien asiakkaiden löytyminen kotimaan markkinoilta sekä verkostoituminen ja uusien kumppanuuksien rakentaminen. Avoimissa vastauksissa kansainvälistymisen esteistä korostuivat selkeästi yrityksen resurssien sekä osaamisen rajallisuus.

Rekrytointi, työhyvinvointi ja johtaminen keskiössä

Pk-yritysten tärkeimmät henkilöstöön ja johtamisen kehittämisen prioriteetit näyttävät vastausten perusteella olevan uusien työntekijöiden rekrytointi, työhyvinvoinnin ja työssäjaksamisen kehittäminen sekä johtamisen ja johtoryhmätyöskentelyn kehittäminen (kuvio 3). Pienemmällä osalla ajankohtaisena on myös sukupolvenvaihdos.

Vaikka uusien työntekijöiden rekrytointi nousee tärkeimmäksi kehityskohteeksi, kansainvälisten osaajien rekrytointi ei yrityksiä erityisemmin kiinnosta, vaikka se voisi tukea yritysten kasvua tuomalla yritykseen erityisosaamista ja motivoituneita työntekijöitä sekä kasvattamalla kulttuurista ymmärrystä ja verkostoja.

Business Finlandin viime vuonna julkaistun tutkimuksen (Kansainvälisten osaajien rekrytointi polarisoitunut) mukaan rekrytointi on kansainvälisten osaajien palkkaamisen suhteen polarisoitunuttua: ne yritykset, joissa jo työskentelee kansainvälisiä osaajia, palkkaavat heitä lisää, kun taas muissa rekrytointi vähenee samalla, kun suomen kielen asema pääasiallisena työkielenä vahvistuu.

Business Finlandin mukaan kansainvälisiä osaajia rekrytoivat yritykset kasvavat muita nopeammin

Tutkimus osoittaa myös, että kansainvälisten osaajien palkkaamisesta on kuitenkin selvää hyötyä yrityksille; tulosten mukaan erityisesti kansainvälisiä osaajia rekrytoivat teknologiateollisuuden yritykset kasvavat nopeammin kuin sellaiset yritykset, joissa kv-osaajia ei palkattu. Samainen tutkimus osoittaa myös, että vaikkakin rekrytoinnin koetaan helpottuneen, osaavan työvoiman rekrytoinnista on tullut hankalampaa verrattuna kahden vuoden takaiseen tilanteeseen.

Keskeiset havainnot pk-yritysten tavoitteista ja kehittämisestä

Yhteenvetona voidaan todeta, että suurin osa kyselyymme vastanneista varsinaissuomalaisista pk-yrityksistä pitää liiketoiminnan kasvua tärkeimpänä tavoitteenaan seuraavan viiden vuoden aikana. Toissijaisia tavoitteita olivat uusien markkinoiden avaaminen sekä tuote- ja palveluinnovaatiot.

Tulokset viittaavat siihen, että kyselyyn vastanneet yritykset edustivat kasvu- ja kehittämissuuntautuneita pk-yrityksiä. Tätä tukee myös uudistumiskyvykkyyden valikoituminen koko kyselyn tärkeimmäksi kehittämiskohteeksi. Lisäksi uusien työntekijöiden rekrytointi, henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen sekä johtamisen kehittäminen nähtiin tärkeinä painopisteinä.

Tekoälyn hyödyntäminen houkuttelee pk-yrityksiä, vaikka monilla tekoälystrategia on vasta kehitteillä tai puuttuu vielä kokonaan. Vaikka uusien markkinoiden avaaminen nähtiinkin tärkeänä tavoitteena, kansainvälisiä markkinoita ei kuitenkaan pidetä erityisen houkuttelevina.

Tutustu mahdollisuuksiin ja tule mukaan!

Kasvua tukevia hankkeita:

Dynamo – Digirohkeus ja yrittäjyyden muutoskyvykkyys

Dynamo-hankkeen tuella voit tehostaa liiketoimintaasi ja markkinointiasi tekoälyllä. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa mikro- ja pienyritysten yrittäjien sekä palvelu- ja liiketalouden aloilla toimivien henkilöiden osaamista digitaalisten alustojen ja tekoälyn hyödyntämisessä liiketoiminnassa. Dynamo tarjoaa sekä valmiita koulutuskokonaisuuksia että paikallisia, räätälöityjä koulutuksia yrittäjäryhmille.

Paikalliset koulutukset maakunnassa:

Kokoa paikallinen yrittäjäryhmä (min. 10–12 osallistujaa) ja kutsu meidät toteuttamaan kaksi 2–3 tunnin koulutuskokonaisuutta tekoäly- ja digiteemoilla. Koulutuksia tarjolla 20.8. alkaen. Koulutukset järjestetään omissa tiloissanne. Ota yhteyttä: janiina.dahlbom@edu.turku.fi

Yksinyrittäjien ja pienten pk-yrittäjien osaamispolut

Hankkeessa yrittäjät ja koulutus- ja yrityspalveluiden ammattilaiset saavat yhdessä valmennusta yritysten kehittämiseen. Työmuotoina käytetään pienryhmäsparrauksia, workshoppeja ja osaamistreffejä. Hankkeen päätavoitteena on luoda yksinyrittäjille, pienille pk-yrittäjille ja heidän henkilökunnalleen jatkuvan oppimisen osaamispolkuja, joiden avulla yrittäjät voivat tunnistaa ja uudistaa osaamistaan, kartoittaa osaamisvajettaan, ennakoida osaamistarpeitaan ja samalla kehittää yritystoimintaansa.

Ilmoittaudu mukaan syksyn 2026 valmennukseen 

 

Artikkeli on osa Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän julkaisuja.