Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Osaaminen kirittää vihreää siirtymää

30.11.2023

Vihreä siirtymä on Suomelle kansallisesti merkittävä mahdollisuus. Se on juuri sellainen globaali kehityskulku, jossa pieni korkean osaamisen maa pystyy ottamaan kokoaan suuremman roolin ja varmistamaan positiivisen kehityksensä pitkälle tulevaisuuteen. Olemalla aktiivisia toimijoita vihreässä siirtymässä autamme niin globaalia ekosysteemiä kuin Suomen menestystä.

Puheenvuorossaan Turun Sanomissa 22.11. STTKn Jaakko Haikonen kirjoittaa vihreän siirtymän edellyttävän osaamiseen panostamista nykyistä enemmän. Vihreässä siirtymässä tarvitaan uudelleenkoulutusta, jotta siirtymästä tulee oikeudenmukainen, toteavat puheenvuorossaan Euroopan keskuspankin, Euroopan investointipankin ja kansainvälisen energiajärjestön pääjohtajat (TS 24.11.). Kestävästä liiketoiminnasta on tullut yritystoiminnan kovaa ydintä, kiteytettiin Business Turun clean-alan vuosiseminaarissa (TS 19.11.)

Osaamista tuotetaan koulutuksella. Erityisen suuri rooli vihreän siirtymisen onnistumisessa on soveltavaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa toteuttavilla ammattikorkeakouluilla, joista vuosittain valmistuu yli 30 000 uutta osaajaa tuomaan tuoreinta tietoa työelämän organisaatioihin.

Miten ammattikorkeakoulutus sitten vastaa vihreän siirtymän osaamisvaateisiin? Meillä Suomessa on globaalisti katsoen harvinainen tilanne: ammattikorkeakoulut toimivat tiiviissä yhteistyössä sekä työelämän kanssa että keskenään, ja kirittävät samalla toinen toistaan yhä parempiin suorituksiin.

Vuonna 2020 ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen julkaisema ”Kestävä, vastuullinen ja hiilineutraali ammattikorkeakoulu”-ohjelmaan ovat sitoutuneet kaikki Suomen 24 ammattikorkeakoulua. Arenen kestävän ja vastuullisen koulutuksen, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI), kampustoimintojen ja osaavan henkilöstön valtakunnallisiin työryhmiin osallistuu säännöllisesti kaikkien ammattikorkeakoulujen edustajia. Tämä varmistaa jatkuvan osaamisen jakamisen ja kumuloitumisen, ja heijastuu suoraan ammattikorkeakoulujen jokapäiväiseen toimintaan.

Kestävän kehityksen osaamista tuodaan ammattikorkeakouluissa kaikille koulutusaloille, ja vihreän siirtymän edellyttämiä tietoja ja taitoja kehitetään samalla myös alakohtaisista tarpeista lähtien. TKI-projekteissa ja oppimisympäristöissä opitaan taitoja käytännössä ja yhdessä työelämän kanssa. Henkilöstön osaamista tuetaan koulutuksella ja osaamisen jakamisella. Kampustoiminnoissa korostuu esimerkin voima; toimitaan niin kuin opetetaan, eli käytetään uusiutuvia energialähteitä, kehitetään kiertotalouden ratkaisuja ja vähennetään toiminnasta aiheutuvia päästöjä.

Vihreän siirtymän osaaminen ei ole kuitenkaan vain tietoja ja taitoja vaan myös asenteita. Onnistunut siirtymä tarkoittaa tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, sitä, että kaikki pysyvät mukana ja voivat osallistua ja oppia.

Käytännössä on kyse monista asioista, yksilöiden yhdenvertaisuudesta huolehtimisesta, syrjinnän estämisestä ja hyvinvoinnin varmistamisesta. Yritystoiminnassa se tarkoittaa esimerkiksi pienten pk-yritysten, joilla tarvittavaa osaamista ei vielä ole, osaamisen kehittymisen tukemista. Globaalisti oikeudenmukainen vihreä siirtymä on sitä, ettemme toteuta siirtymää köyhiä maita hyväksikäyttämällä, vaan auttamalla niitä olemaan mukana positiivisessa muutoksessa.

Tätä kirjoittaessa maailman tilanne näyttää huolestuttavalta. Dubain ilmastokokous on alkamassa, ja vaikka tarpeet toimenpiteille ovat entistä suuremmat, todennäköisyys yhteisymmärrykseen pääsystä ja riittäviin ilmastotoimiin tarttumisesta ei näytä lupaavalta. Yhdenkään YK:n 17 kestävän kehityksen tavoitteesta ei voida luottaa toteutuvan tavoiteajankohtaan eli vuoteen 2030 mennessä.

Vihreän siirtymän osaamisella ja sen edellyttämillä tiedoilla, taidoilla ja asenteilla on entistä suurempi kiire. Suomella on käsissään kaikki työkalut, joilla varmistaa merkittävä rooli käynnissä olevassa globaalissa muutoksessa. Vihreän muutoksen suurvallat tulevat luomaan meille kaikille yhteisen tulevaisuuden. On meistä itsestämme kiinni, olemmeko siinä joukossa mukana.

Teksti on julkaistu Turun Sanomien Mielipide-osastolla 30.11.2023.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *