Itsensä johtamisen avulla elämä hallintaan

Jotta pystyy johtamaan muita, on ensin osattava johtaa itseään. On tiedostettava omat vahvuutensa ja kehittämiskohteensa sekä oma rajallisuutensa, ja osattava kuunnella itseään. Näiden avulla itsetuntemus lisääntyy, ja se on edellytys itsensä kehittämiselle.

Tutkin liiketoiminnan kehittämisen koulutukseen tekemässäni opinnäytetyössä finanssialalla olevien johtajien itsensä johtamisen strategioita sekä arvojohtamista. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten arvot näkyvät käyttäytymisessä ja miten arvojen mukaan toimiminen vaikuttaa motivaatioon ja työn mielekkyyteen. Lisäksi tavoitteena oli löytää keinoja, joita käyttämällä ihminen pystyy hallitsemaan suurta työkuormaa stressaantumatta ja voi kokonaisvaltaisesti hyvin.

Tutkimuksessa löydettiin hyviä itsensä johtamisen keinoja elämänhallintaan, hyvinvointiin ja ajanhallintaan sekä työkuorman hallintaan. Näiden keinojen käyttäminen vaikuttaa positiivisesti työtyytyväisyyteen. Silloin on tehokkaampi työssään, motivoitunut oppimaan, kehittymään ja uudistumaan. Jokainen voi vaikuttaa valintoihinsa, osaamiseensa, jaksamiseensa ja tekoihinsa.

Työn taustalla oli vahva kiinnostus itseni kehittämiseen ja tuntemiseen. Työn avulla löysin itsekin keinoja kehittää näitä taitoja. Ymmärsin myös tietoisen läsnäolon merkityksen. Pitää osata pysähtyä, olla aito oma itsensä, kuunnella ja olla aidosti kiinnostunut muista ja samalla utelias kaikkeen uuteen.

Itsensä johtaminen pohjautuu omiin arvoihin, ja arvopohjaisessa johtajuudessa lähtökohtana on itsensä tunteminen.

Omien arvojen pohtiminen sekä tunneälyn tutkiminen lisäävät omien ja muiden tunteiden ja ajatusten ymmärtämistä. Itsensä johtaminen voidaan nähdä oman elämänhallinnan ydinosaamisena, jonka avulla ihminen tuntee voivansa vaikuttaa elämäänsä, kokee hallinnan tunnetta ja tasapainoa ja on tyytyväinen elämäänsä. Itsensä johtaminen pohjautuu omiin arvoihin, ja arvopohjaisessa johtajuudessa lähtökohtana on itsensä tunteminen.

Hyvät tunnetaidot ovat avainasemassa tulevaisuuden työyhteisössä. Pitää olla pelisilmää sosiaalisissa tilanteissa. Haastateltavina olleiden kuuden johtajan vahvuuksia olivat:

  • positiivinen asenne,
  • kannustus,
  • myönteinen palautekulttuuri,
  • rivien välistä tulkinta,
  • avoimuus,
  • luottamus,
  • rehellisyys,
  • toisten huomioon ottaminen ja kunnioitus,
  • empatiakyky sekä
  • yhteistyökyky.

Samoja asioita he arvostavat myös muissa. Tunneälyä tarvitaan työyhteisössä jatkuvasti eri tilanteiden hoitamiseen ja ratkaisemiseen. Sen avulla esimies voi onnistua parantamaan myös alaistensa hyvinvointia ja luoda avointa organisaatiokulttuuria. Työyhteisö voi paremmin ja toimii tehokkaammin, kun tiimiläisten itsensä johtamisen taitoja kehitetään.

Työyhteisössä onkin tärkeää etsiä keinoja, joilla saadaan kehitettyä ajanhallinnan taitoja ja kiinnitettyä huomiota suunnitteluun, valmisteluun, priorisointiin sekä tavoitteiden asetantaan.

Arvojen kautta merkityksellisempää johtajuutta

Itsensä johtamiseen liittyy myös omasta jaksamisesta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Haastateltavien mukaan arvojen mukaan eläminen ja toimiminen lisää työn mielekkyyttä, merkityksellisyyttä ja motivaatiota. Johdonmukainen arvojen mukaan käyttäytyminen lisää työyhteisössä luottamusta, avoimuutta ja turvallisuuden tunnetta. Kun ihminen tuntee oman arvomaailmansa ja tiedostaa toimivansa arvojensa mukaan, hän hyväksyy myös helpommin itsensä, on rehellinen itselleen ja muille ja sinut itsensä kanssa.

Tärkeimmiksi arvoikseen haastateltavat kertoivat

  • luottamuksen,
  • avoimuuden,
  • turvallisuuden tunteen,
  • rehellisyyden,
  • ahkeruuden ja
  • lojaliteetin sekä
  • sen, että ihmisillä on organisaatiossa hyvä olla.

Omien arvojen tiedostamisesta ja ymmärtämisestä seuraa avoimempaa, ymmärtäväisempää ja suvaitsevampaa johtajuutta. Arvot muuttuvat työuran aikana tai kun elämäntilanne muuttuu. Henkisen kasvun myötä voi tapahtua arvotasaantuminen työelämässä, kuten tutkimuksessa tuli ilmi.

Itsensä johtamisen keinot

Tärkeimpiä osa-alueita itsensä johtamisessa haastattelujen perusteella ovat

  • oman itsensä ja arvomaailmansa tunteminen,
  • ajanhallinta,
  • fyysinen ja henkinen hyvinvointi,
  • itsensä hyväksyminen ja
  • itsekuri.

Kun ihminen tuntee itsensä, ja käyttäytyminen on tiedostettua ja harkittua, hän pystyy johtamaan itseään. Tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan itsekuria. Itsetuntemus ja tietoisuus omasta jaksamisesta on edellytys hyvinvoinnille.

Positiivinen asenne, sisäinen puhe ja avoimuus uusia asioita kohtaan ovat jaksamisen kannalta merkityksellisiä.

Elämän kokonaisvaltaista hyvinvointia ja hallintaa voidaan parantaa eri itsensä johtamisen keinoilla. Haastateltavat kokivat fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimisen ensiarvoisen tärkeäksi. Keho ja mieli ovat koko ajan yhteydessä toisiinsa, ja kun keho voi hyvin, mielikin voi hyvin, ja se näkyy ulospäin. Liikunnasta saa henkistä energiaa ja se auttaa jaksamaan.

Myös riittävä määrä unta ja puhdas ravinto ovat tärkeitä. Positiivisella asenteella ja sisäisellä puheella sekä avoimuudella uusia asioita kohtaan haastateltavat kokivat olevan suuri merkitys jaksamiseen.

Ajanhallinnassa kalenterin hallinta on avainasemassa. Kun asiat on kalenteroitu, tietää mitä milloinkin tekee. Lisäksi pitää osata delegoida ja priorisoida. Tärkeimmät ja kiireellisimmät työtehtävät tehdään ensin. Suunnitelmallisuudella säästää aikaa. Tärkeää on kuitenkin olla suunnittelematta liikaa ja säilyttää reagointikyky muutoksille.

Tietoisella itsensä johtamisella ja arvojen mukaan toimimisella on positiivinen yhteys siihen, miten kokee työkuorman.

Etätyö mahdollistaa myös parempaa ajanhallintaa. Yksi etäpäivä viikossa voi toimia. Silloin voi hoitaa raportoinnit ja muut tärkeät asiat, jotka vaativat keskittymistä ja hiljaisuutta. Työstä voi myös joskus kieltäytyä.

Monella johtajalla työaika on 24/7, ja monet arvostavat työajan joustavuutta. Tietoisella itsensä johtamisella ja arvojen mukaan toimimisella on positiivinen yhteys siihen, miten kokee työkuorman. Kun osaa johtaa itseään hyvin, ajanhallinta ei ole ongelma. Kun tähän lisätään positiivinen asenne, ihminen kokee työkuorman vähemmän stressaavaksi ja pystyy toimimaan paineen alla tehokkaammin, kuitenkaan ylikuormittumatta.

Itsensä johtaminen on jatkuva oppimis- ja uudistumisprosessi, jonka tavoitteena on mielenrauhan saavuttamisen kautta tavoitettava hyvä elämä.

Opinnäytetyö on luettavissa Theseus-tietokannassa

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php