Siirry sisältöön Siiry hakuun

Keskity kirjaan: Miten Suomi pysäyttää ilmaston­muutoksen (2019)

Sinisellä pohjalla keltaisia kuvioita ja teksti Keskity kirjaan - Lukuvinkkejä asiantuntijoille

Keskity kirjaan — Lukuvinkkejä asiantuntijoille kirja-arvostelusarjassa analysoidaan ajankohtaisia teoksia ja jaetaan lukuvinkkejä asiantuntijoille.

”Tämä oli kyllä vuoden 2019 paras ja innostavin kirja”, totesi kollega luettuaan Risto Isomäen teoksen.

’Miten Suomi pysäyttää ilmastonmuutoksen’ on ajankohtainen, asiantunteva ja helppolukuinen tietokirja siitä, miksi ei kannata väittää, ettei Suomen kaltaisen pienen maan toimilla ole vaikutusta ilmastonmuutokseen tai maailman pelastamiseen.

Isomäki tuo kirjassaan esiin useita kiinnostavia mahdollisuuksia, jotka voisivat pienentää sekä Suomen että muiden maiden hiilipäästöjä ja samalla parantaa Suomen taloutta, kilpailukykyä ja työllisyyttä.

Isomäki on kerännyt yksiin kansiin lupaavia suomalaisia hankkeita ja innovaatioita, joissa on potentiaalia maailman muuttamiseen ja kestävään tulevaisuuteen.  Kirja esittelee esimerkiksi suomalaisen metsäteollisuuden uusia tuotteita, joilla voidaan korvata öljypohjaisia vaate- ja hiilikuituja.

Kehitteillä olevissa natriumakuissa ja uudenlaisissa kasvisproteiineissa Isomäki näkee suuria mahdollisuuksia vähemmän ilmastoa kuormittavaan maailmaan ja samalla valtaviin vientimahdollisuuksiin. Ilmastotekoja voidaan tehdä myös kirjassa esiteltyjen rakentamisen innovaatioiden ja kestävän metsänhoidon avulla.

Kirja tuo esiin monia strategisesti tärkeitä mahdollisuuksia, joita Suomessa ei ole toistaiseksi huomioitu riittävästi. Kyse ei ole yksittäisten ihmisten teoista, vaan keskiössä on valtiovalta ja poliittinen päätöksenteko, joiden tulee ymmärtää tukea oikeiden teknologioiden kehittämistä, tuotteistamista ja vientiä.

Huomio ruokatuotantoon

Suomessa ilmastonmuutoksen hillintään liittyvä keskustelu nojaa paljolti liikenteen ja teollisuuden päästöjen pienentämiseen. Isomäki nostaa kuitenkin keskiöön ruokatuotannon. Lihantuotannon vähentäminen olisi keino saada lisää metsitettävää maata ja suojella hiilinieluja maailmanlaajuisesti. Jos lihankulutus kasvaa, laitumiksi ja rehun kasvatukseen hakataan yhä enemmän metsiä.

Kasvissyönnin lisääminen on Isomäelle tärkein tavoite. Maataloustuet pitäisi hänen mukaansa siirtää kokonaan kasviperäisen ravinnon tuottajille. Maanviljelijöitä tarvitaan, mutta ilman suurimittaista eläintuotantoa ravinto saadaan vähemmällä maalla ja pienemmillä päästöillä. Se turvaisi Isomäen mukaan aidosti suomalaisen ruoan omavaraisuutta ja kriisinkestävyyttä sekä edistäisi myös kansanterveyttä.

Uusia ajatuksia

Isomäki kirjoittaa innostavasti ja saa lukijan näkemään asioita uudessa valossa. Esimerkkinä mainittakoon Suomessakin paljon demonisoitu palmuöljy. Palmuöljyn huono maine johtuu siitä, että sitä on viljelty luonnon kannalta väärissä paikoissa, yleensä suosademetsiä hakkaamalla ja korvaamalla ne palmuöljyviljelmillä, ja samalla on tuhottu monien eläinten elinmahdollisuudet.

Öljypalmu on kuitenkin erinomainen öljykasvi, helppo ja tuottoisa viljeltävä, jolla voitaisiin esimerkiksi metsittää laajoja hylättyjä maatalousmaita Afrikassa. Öljypalmujen seassa voitaisiin viljellä muita ruokakasveja sekä suuria kovapuita, tukea näin paikallisten elinmahdollisuuksia ja elvyttää vähentyneitä sademääriä lisääntyvän metsäpeitteen avulla.

Yksisilmäinen palmuöljyn kieltäminen on virhe, kieltää tulee sen istuttaminen turvemaille tai sademetsiä raivaamalla.

Miksi kirjaa kannattaisi lukea ammattikorkeakoulutuksenkin piirissä?

Kaiken kaikkiaan kirja on innostava ja sen tarjoamien esimerkkien pariin huomaa palaavansa toistuvasti. Toki teoksessa on puutteensakin. Osa väitteistä kaipaisi lähdemerkintöjä tuekseen, ja faktojen seassa on selvästi myös perusteluja kaipaavia mielipiteitä.

Opetushenkilöstön näkökulmasta kirja on innostava, sillä ilmastonmuutoskeskustelu on yleensä täynnä uhkakuvia. Teos tarjoaa paljon esimerkkejä ilmastonmuutoksen mukanaan tuomista mahdollisuuksista, joita eri koulutusaloilla voidaan edistää. Samoin opiskelijoille kirjan positiivinen lähestymistapa voi olla voimaannuttava rakentamalla luottamusta kykyyn muuttaa maailmaa paremmaksi paikaksi.

 

Risto Isomäki: Miten Suomi pysäyttää ilmaston­muutoksen (2019).
Helsinki: Into kustannus

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php