Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Monilla on mielipide suomalaisesta lastensuojelujärjestelmästä, mutta kuinka moni todella tuntee sen yksityiskohdat?

18.11.2022

 

Lapsen oikeuksien viikkoa vietetään 14–20.11.2022
Tänä vuonna viikon teemana on turvallisuus. 

Kampanjalogo

Lapsen oikeus suojeluun on yksi keskeisimmistä lapsen oikeuksista. Turun ammattikorkeakoulun yliopettaja ja SIVISOTE-tutkimusryhmän tutkimusvastaava Eeva Timonen-Kallio tarkastelee lastensuojelujärjestelmää kokonaisuutena ja haluaa lisätä alan palveluiden tunnettuuta.

Kun yliopettaja Eeva Timonen-Kallio valmisteli väitöskirjaansa, Suomessa käytiin kriittistä keskustelua laitosmuotoisen sijaishuollon laadusta ja roolista. Ongelmia nähtiin niin sijaishuollon rakenteissa kuin resursseissa. Keskustelusta tuntui kuitenkin puuttuvan yksi keskeinen tekijä.

–Henkilöstön osaaminenhan tässä on aivan avainasemassa, Timonen-Kallio toteaa nyt, kolme vuotta väitöskirjansa valmistumisen jälkeen. –Kehitin väitöksessäni osaamisprofiilimallin sijaishuollon työntekijöille. Otin tarkastelun alle ihmiset, jotka tekevät vaativaa, moniammatillista työtä. Miten heidän ammatti-identiteettiään voitaisiin vahvistaa ja samalla parantaa alan pitovoimaa?

Ainaisen resurssi- ja rakennekeskustelun sijaan Timonen-Kallio halusi tuoda esiin ihmisten osaamisen. – Lastenkotien arjessa, ihan sielllä käytännön tasolla, ihmiset joutuvat päivittäin ratkomaan todella haastavia tilanteita. Tutkimuksessani onnistuin tuomaan näitä tilanteita esiin ja tarjoamaan niihin uusia ratkaisuja.

Menestyksekkään väitöksen jälkeen Timonen-Kalliolle tarjottiin tutkimusvastaavan roolia. Syntyi SIVISOTE-tutkimusryhmä, joka on perustamisestaan lähtien keskittynyt lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin.

Mitä sitten tapahtui?

Lastensuojelullinen ammattisanasto saattaa maallikosta kuulostaa tutulta. Sellaiset termit kuin “vaativa sijaishuolto”, “laitosmuotoinen laitoskasvatus” ja vaikkapa “lastensuojelun pätevyysvaatimukset “ ovat vähintäänkin etäisesti tuttuja.

Harva kuitenkaan todella tietää, millaisista palveluista, lainsäädännöstä tai vaikkapa digitaalisista järjestelmistä sanojen taustalla on kyse.

Mediassa lapsi- ja perhepalvelut näyttäytyvät usein lastensuojelutapausten kautta. Traagiset kohtalot puhututtavat, joten niistä myös kirjoitetaan.

–Haluaisin useammin lukea lehdistä myös siitä, mitä sitten tapahtui, Timonen-Kallio haastaa.

Haluaisin useammin lukea lehdistä myös siitä, mitä sitten tapahtui.

–Miten traagiseen tilanteeseen jotuneita ihmisiä autettiin, millaisia palvelumalleja kehitettiin ja mitkä moniammatilliset tiimit riensivät tilanteen eskaloiduttua apuun.

Yhteiskunnallista vaikuttavuutta tavoittelevan SIVISOTE-tutkimusryhmän tehtävänä on tuottaa uutta arvoa lasten ja lapsiperheiden hyvinvointiongelmien ratkaisuun. Käytännössä tämä tarkoittaa juuri niitä uusia ratkaisuja, joista Eeva Timonen-Kallio toivoisi lisää yhteiskunnallista keskustelua.

–Toimimme jatkuvassa yhteistyössä sivistystoimen, varhaiskasvatuksen sekä sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten ja organisaatioiden kanssa. Luomme ja kehitämme tulevaisuuden palvelukonsepteja ja vaikutamme esimerkiksi uusien hyvinvointialueiden johtamismalleista käytävään keskusteluun, Timonen-Kallio luettelee. –Näille aiheille soisin enemmänkin medianäkyvyyttä.

Lastensuojelulain tunnettuuden lisäämiseksi tarvitaan käytännön toimia

Lastensuojelulain taustalla on yksiselitteinen syy: valtiolla on velvollisuus suojella lapsia ja järjestää heille turvallinen kasvuympäristö. Nykyinen lastensuojelulaki on säädetty vuonna 2007, ja siihen on tämän jälkeen tehty useita muutoksia.

Lastensuojelun kriiseistä on kirjoitettu mediassa tiuhaan. Viimeksi Varsinais-Suomen ongelmallista tilannetta käsiteltiin
Turun Sanomissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnistikin viime keväänä lastensuojelun lainsäädännön kokonaisuudistuksen. Uudistukselle on tarvetta, sillä muun muassa eduskunnan oikeusasiamies on nostanut lastensuojelun kriisin yhdeksi kymmenestä Suomen keskeisimmästä perus- ja ihmisoikeusongelmasta.

–Lapsen oikeus suojeluun on yksi keskeisimmistä lapsen oikeuksista, vahvistaa Eeva Timonen-Kallio. –Onkin harmillista, miten heikosti lain sisältö tunnetaan.

Lapsen oikeus suojeluun on yksi keskeisimmistä lapsen oikeuksista.

Kokemus lastensuojelulain hatarasta tunnettuudesta sai Timonen-Kallion kollegoineen ryhtymään toimeen. Korkeakoulutoimijoiden yhteistyönä tehtiin kaikille avoin kolmen opintopisteen MOOC:
Lastensuojelun perusteet: mitä minun tulee tietää monitoimijaisesta lastensuojelusta?

Verkko-opintokokonaisuus on hyvä esimerkki SIVISOTE-ryhmän aktiivisesta otteesta.

Ryhmä koostuu viidestätoista huippuasiantuntijasta, jotka kaikki ovat väitelleet omien osaamisalueidensa tohtoreiksi. Lisäksi ryhmään kuuluu sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen Master-koulutuksen opiskelijoita.

–Lastensuojelun taustalla vaikuttavat monenlaiset tekijät. Puhutaan palvelujärjestelmistä, ilmiöistä ja yhteiskunnallisista seikoista, Timonen-Kallio selventää. –Näin laajoja teemoja ratkomassa pitää olla huippuosaava ja moniammatillinen porukka.

 

Lisätietoa

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *