Siirry sisältöön Siiry hakuun

Huipputyyppi ei ole koskaan valmis, vaan kehittyy jatkuvasti

Työelämän huipputyyppejä on monenlaisia – visionäärejä, innostajia, ideoijia, timanttisia toteuttajia, you name it. Heistä löytyy kuitenkin usein samoja ominaisuuksia: mielenkiintoa ja kunnioitusta ympäröivää maailmaa kohtaan, malttia kuunnella sekä rohkeutta muutokseen.

Minulla on ollut aina utelias mieli, levottomat jalat ja into parantaa maailmaa. Lapsena paras leikki oli toimittaja – sukulaisten ja naapureiden haastattelut muotoutuivat ”sanomalehdiksi” ja C-kaseteille nauhoitetuiksi ”radio-ohjelmiksi”. Minusta pitikin tulla tutkiva journalisti, ja se mielessäni hain silloiseen Diakonia-ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelmaan, joka siirtyi opintojeni aikana Turun ammattikorkeakoulun alaisuuteen (media-alan koulutus, journalismi). Kuten elämässä yleensä, sitä suunnittelee yhtä ja tie vie toisaalle.

Ensikosketuksen nykyiseen työnantajaani, Varsinais-Suomen pelastuslaitokseen, sain opiskeluaikoina, kun lähdin mukaan projektiin, jossa teimme videodokumentin kansainvälisestä viranomaisharjoituksesta.

Vietimme kuvausryhmän kanssa pari päivää Gyltön linnakesaarella kuvaten harjoitusta ja haastatellen pelastussukeltajia. Ympärillä pörräsi helikoptereita ja paloveneitä, merestä nostettiin kokonainen linja-auto, ja nukuimme puolustusvoimien luolassa heräten keskellä yötä tekemään haastatteluja. Olin myyty. Kun viimeisen harjoitteluni aikana eräs Turun AMK:n opettaja vinkkasi tiedottajan sijaisuudesta pelastuslaitoksella, soitin heille heti ja kysyin, pääsisinkö haastatteluun. Ja sillä tiellä olen edelleen, seitsemän vuotta myöhemmin.

 

Viestintätyö sopii joustaville ja vaihtelusta pitäville tyypeille

Vuosiin on mahtunut paljon kaikenlaista – viestinnän suunnittelua ja kehittämistä, somen todellinen läpimurto organisaatioviestinnässä, turvallisuus- ja onnettomuusviestintää, verkkosivustouudistus, tapahtumia, koulutuksia, hankkeita, johtoryhmän kokouksia, verkostoyhteistyötä ja paljon muuta. Työ ei todellakaan ole ollut pelkkää jännitysnäytelmää, mutta viranomaistoiminnasta ja -viestinnästä olen saanut pitkän oppimäärän.

Keväästä 2018 kevääseen 2019 vierailin myös Varsinais-Suomen sote- ja maakuntauudistuksessa verkkoviestinnän asiantuntijana. Tehtävänäni oli mm. maakunnan verkkosivustohankkeen projekti- sekä viestintäsuunnittelu sekä valtakunnallisen verkkosivustopohjan konseptointi Makufi-projektissa. No, me kaikki tiedämme, miten uudistuksessa kävi. Vuosi oli kuitenkin opettavainen niin viestinnän, digikehittämisen, julkisten palvelujen kuin verkostotyöskentelyn näkökulmasta.

Suurin käännekohta työssäni oli kuitenkin osallistuminen kansainväliseen HAZARD-hankkeeseen viestinnän asiantuntijana vuosina 2016–2019. Tämän Itämeren alueen ohjelman (Interreg BSR) rahoittaman hankkeen tavoitteena oli parantaa satamaturvallisuutta Itämeren alueen satamissa vaarallisiin aineisiin liittyen. Hankkeen aikana pääsin tutustumaan onnettomuusviestintään Itämeren eri maissa, suunnittelemaan ja järjestämään suuronnettomuusharjoituksia sekä viestintätapahtumia, kehittämään ja harjoittelemaan tehostettua viestintää sekä verkostoitumaan kansainvälisesti. Ilokseni sain kutsua yhteen viestintäharjoitukseen mukaan myös Turun AMK:n tuoreita journalistiopiskelijoita.

 

Ammattikorkeakouluopinnot valmistavat työelämään

Opinnot Turun AMK:n media-alan koulutusohjelmassa antoivat hyvän pohjan työelämälle. Opinnot keskittyivät tietoihin ja taitoihin, joita journalistit tarvitsevat työssään, mikä on erinomainen pohja myös organisaatioviestintään.

Kohderyhmäymmärrys, useiden eri viestintäkanavien hallinta käytännössä sekä viestintään liittyvä lainsäädäntö ja etiikka olivat parasta opinnoissa.Lisäksi kyky suomentaa kapulakieltä sekä uskallus kyseenalaistaa ja herätellä viestimään ovat tulleet tarpeeseen viestinnän tehtävissä.

Eikä haittaa myöskään ymmärtää, miten journalistit ajattelevat ja toimivat.

Viestinnän ammattilaiset ovatkin strategisesti tärkeitä osaajia organisaatiolle ja onneksi yhä useampi organisaatio tiedostaa tämän. Media-alan opintojen jälkeen katse kannattaakin suunnata organisaatioiden viestintäyksiköihin. Ja tietysti jo opintojen aikana on hyvä verkostoitua esimerkiksi harjoitteluissa ja erilaisissa oppilasprojekteissa.

Paras vinkkini työnhakuun on kuitenkin: varmista, että päädyt luomaan uraa paikkaan, jonka tavoitteet, toimintatavat ja arvot pystyt allekirjoittamaan.

 

Kansainvälisyydestä ja jatko-opinnoista uusia haasteita

Nykyään työskentelen pelastuslaitoksen kehittämisyksikössä pääasiallisena tehtävänäni viestintä ja kehitystoiminta kansainvälisissä ja valtakunnallisissa hankkeissamme, mm. CASCADE, OIL SPILL, ResQU2 ja Youth for Safer Youth.

Kansainvälinen hanketyöskentely on mielenkiintoista, sillä hankkeiden teemat ovat hyvin erilaisia ja asiantuntijaverkostot laajoja. Työn sisältö vaihtelee hankeviestinnästä viestinnän kouluttamiseen ja tapahtumien suunnittelusta viestinnän kehittämiseen. Työskentelykieli on pääasiassa englanti.

Vallitseva koronapandemia on tuonut kansainväliselle työskentelylle haasteita, kun kaikki seminaarit, konferenssit ja muuta tapahtumat ovat jäissä. Toisaalta tilanne on motivoinut kehittämään virtuaalisia työskentelytapoja, joista on hyötyä varmasti tilanteen normalisoiduttuakin.

Digitaaliset ratkaisut ja muut tulevaisuuden mahdollisuudet kiinnostavat siinä määrin, että aloitin vuoden 2020 alussa jatko-opinnot Laurea-ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmassa ”Tulevaisuuden innovatiiviset digitaaliset palvelut” (YAMK). Opinnoissa yhdistyy muun muassa palvelumuotoilua, digitaalisten palvelujen suunnittelua, tulevaisuudentutkimusta sekä strategisen uudistumisen johtamista. Mielenkiinnolla odotan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta varmasti ainakin itsensä kehittämistä jatkossakin.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php