Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Maailmaa pelastamassa – Kokemuksia taiteen ja tieteen välisistä yhteistyöhankkeista

03.10.2023

Taiteen ja tieteen välinen yhteistyö on tällä hetkellä trendikästä, ja sillä pyritään vastaamaan nykymaailman kohtaamiin suuriin haasteisiin kuten ilmastokriisin herättämiin kysymyksiin. Kuinka yhteistyö toteutuneissa hankkeissa on sujunut? Taiteen ja tieteen välisen yhteistyön hyötyjä ja haasteita tarkasteleva artikkeli perustuu kulttuurialan YAMK-opinnäytetyönä tekemääni laadulliseen tutkimukseen, jossa tutkin yhteistyöhankkeissa toimineiden taiteilijoiden ja tieteilijöiden kokemuksia.

Taiteen ja tieteen väliseen yhteistyöhön kannustetaan tällä hetkellä voimakkaasti sekä kansainvälisten että kotimaisten rahoittajien taholta. Yhteistyön kautta pyritään usein lähestymään suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä, joiden käsittelemiseen pelkkä taide tai tiede ei yksinään löydä tarvittavia välineitä. Yhteistyöhankkeissa on käsitelty esimerkiksi ilmastonmuutosta, luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, yhteiskunnallista eriarvoistumista, alkuperäiskansojen asemaa sekä pakolaisuutta. On toivottu, että eri alojen kohtaamiset synnyttäisivät uusia näkökulmia, kysymyksenasetteluja sekä hyödyllistä kritiikkiä ja avartavia kokemuksia puolin ja toisin (Harris ym. 2010; Koskinen 2018; Petäjäjärvi 2019).

Yhteistyön ilot ja surut

Tutkimukseni mukaan monialainen yhteistyö on osa työelämän murrosta, jossa monipuolisen asiantuntijuuden avulla luodaan uudenlaisia yhteistyöverkostoja. Oman työllistymisen kannalta kyky toimia monialaisissa verkostoissa voi olla tärkeä, ja yhteistyöhankkeet tarjoavat työtilaisuuksia, inspiraatiota ja rohkeutta ryhtyä yhteistyöhön erilaisten ihmisten kanssa. Lisäksi hankeyhteistyö tarjoaa uudenlaisia yleisöjä, uudenlaisia ilmaisun mahdollisuuksia ja pääsyn uudenlaisen tiedon lähteelle sekä taiteilijoille että tieteilijöille. Totutusta poikkeavilla keinoilla tuotettu tieto syventää omaa asiantuntijuutta, ja yhteistyöhankkeissa kehitetään taiteen ja tieteen työtapoja, joiden avulla voidaan käsitellä monimutkaisia ja vaikeita aiheita.

Haasteena yhteishankkeissa voi taiteilijoiden ja tieteilijöiden mukaan olla työtapojen ja ajatusmaailmojen erilaisuus, dialogin vaikeus, henkilöiden väliset jännitteet ja hanketoimijoiden eriarvoisuus. Rahoitus voi jakautua hankkeissa tiedepainotteisesti, mikä heijastelee yhteiskunnallista arvostusta. Joskus yhteisiin hankkeisiin saatetaan lähteä mukaan vain siksi, että rahaa on tarjolla, jolloin yhteistyöstä ei tule hedelmällistä. Taiteen ja tieteen yhteishankkeissa liikutaan rajapinnoilla, jotka voivat tuottaa ennalta arvaamattomia löytöjä, mutta myös vaikeasti luokiteltavia lopputuloksia, joita ei pidetä taiteena eikä tieteenä. Näitä ovat esimerkiksi julkaisut, joita ei tunnusteta taiteen eikä tieteen kentällä.

Onnistumisen edellytyksiä

Taiteen ja tieteen välinen hankeyhteistyö voi olla kevyttä yhteistyötä, jossa taiteilija popularisoi tieteilijän tutkimustuloksia tai tieteilijä tuottaa taiteilijalle tietoa jostain aiheesta. Se voi olla myös syvempää dialogia, joka avaa taitelijoiden ja tietelijöiden ajattelua uusilla tavoilla ja onnistuu synnyttämään jotain yhteistä uutta. Onnistuneen yhteistyön edellytys on resurssien tasainen jako, taiteen ja tieteen autonomian kunnioittaminen sekä avoimuus dialogille. Eri alojen ihmisten keskinäistä kanssakäymistä edesauttaa se, että tutustuu hankekumppaneiden käsitteistöön ja työskentelymetodeihin. Silloin on helpompi määritellä yhteiset tavoitteet ja arvioida hankkeen tuloksia.

Sekä taide- että tiedeinstituutioilla on omat standardinsa, joiden mukaan ne arvioivat taiteellisen ja tieteellisen työn arvoa. Taiteen ja tieteen välisen rajapinnan tulosten arvostusta tulisi lisätä, mikäli yhteistyöstä toivotaan ratkaisua suuriin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Parhaimmillaan yhteistyö voi tuottaa ulostuloja, jotka puhuttelevat laajaa yleisöä ja ylittävät taiteen ja tieteen rajat ennakoimattomalla ja uutta luovalla tavalla.

Lähteet

Harris, J.; Brown V. A. & Russell J. (toim.) 2010. Tackling Wicked Problems. Through the Transdisciplinary Imagination. Lontoo: Routledge.

Koskinen, I. 2018. Miksi tieteilijöiden kannattaa tehdä yhteistyötä taiteilijoiden kanssa. Ajatus. Vol. 75, No 1, 93–119.

Petäjäjärvi, K. 2019. Taiteilijan asiantuntijuus monialaisissa dialogeissa – Kohti osaamisen välittymistä. Teoksessa Tanskanen, I. (toim.) Taide töissä – Näkökulmia taiteen opetukseen sekä taiteilijan rooliin yhteisöissä. Turun ammattikorkeakoulun raportteja 256. Turku: Turun ammattikorkeakoulu, 56–91.

Lisätietoja

Jänis, Matleena 2023. Taiteen ja tieteen yhteistyö – Kokemuksia yhteishankkeista. Opinnäytetyö (YAMK). Turun ammattikorkeakoulu.

www.matleenajanis.com

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *