Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Varhaisiän musiikkikasvatuksessa on tarpeita ja tilaa uusille lauluille

11.01.2022

Varhaisiän musiikkikasvatukseen kaivataan jatkuvasti uutta musiikkia. Opinnäytetyöni perehtyi kyselytutkimuksen avulla hyvän lastenlaulun ominaisuuksiin sekä kartoitti varhaisiän musiikkikasvattajien toiveita lastenlaulujen suhteen. Lisäksi tein omista lastenlauluistani kirjan, jota viisi varhaisiän musiikkipedagogia testasi omassa työssään.

 

Varhaisiän musiikkikasvatus tukee lapsen kehitystä monipuolisesti

Varhaisiän musiikkikasvatuksella tarkoitetaan alle 8-vuotiaiden lasten ryhmämuotoista musiikkikasvatustoimintaa. Lapset tutustuvat musiikkileikkikoulussa musiikkiin monipuolisesti. He pääsevät soittamaan, laulamaan ja liikkumaan. Toisinaan musiikkiin yhdistetään myös muita taidemuotoja kuten kuvataidetta.

Varhaisiän musiikkikasvatus kehittää lapsia paitsi musiikillisesti myös kokonaisvaltaisemmin. Musiikin tahdissa liikkuminen edistää lapsen karkeamotoriikkaa ja soittimen soittaminen sormien hienomotoriikkaa. Laulaminen kehittää muistia ja yhdessä musisoiminen yhteistyötaitoja. Lisäksi musiikkileikkikoulu luo positiivisia onnistumisen kokemuksia, mikä heijastuu lapsen kokemukseen omasta itsestään. Lapsuuden musiikkiharrastus voi innostaa musiikkiharrastuksen pariin myös vanhemmalla iällä.

 

Millainen on hyvä lastenlaulu?

Opinnäytetyöni tavoitteena oli selvittää, minkälaista musiikkia varhaisiän musiikkipedagogit käyttävät käytännön työssään ja mitä hyviä ominaisuuksia on hyvällä lastenlaululla. Tämän lisäksi etsin vastauksia siihen, millaisista lauluista on pulaa käytännön työelämässä.

Tein anonyymin kyselytutkimuksen varhaisiän musiikkipedagogeille. He saivat vastata 15 kysymykseen, jotka liittyivät varhaisiän musiikkipedagogin työhön. Kyselyssä selvitettiin aluksi muun muassa koulutustausta, työuran kesto ja nykyinen työpaikka. Vastaajien työurat olivat muutamista vuosista useisiin vuoteen, ja työpaikkana oli musiikkiopistoja, seurakuntia, päiväkoteja sekä yksityisiä musiikkikouluja. Tutkimukseni kannalta tärkeimmiksi nousivat kysymykset siitä, mitä elementtejä hyvinä pidetyissä musiikkileikkikoulussa käytettävissä lauluissa on sekä millaisista lauluista on pulaa. Vastauksissa nousi esiin samankaltaisia asioita.

Varhaisiän musiikkikasvatukseen sopivien laulujen tulisi olla esimerkiksi melodioiltaan riittävän helppoja. Lisäksi pienten lasten kohdalla on tärkeää, että sanoja on riittävän vähän. Myös laulun selkeä rakennemuoto, kuten AB-rakenne, on tärkeää. Esiin nousi myös monikäyttöisyys. On hyvä, jos laulua pystyy ensin vain kuuntelemaan ja sitten liikkumaan sen tahdissa. Tämän jälkeen yhdistetään lauluun leikki ja sanat sekä vielä lopuksi soitto. Monipuolinen käyttömahdollisuus lisää laulun käyttöä ja helpottaa lasten oppimista. Luonnollisesti on tärkeää, että laulu on mukaansatempaava.

 

Musiikin varhaiskasvatukseen kaivataan uutta materiaalia

Musiikkikasvatuskentälle kaivataan myös lisää materiaalia. Kyselystä nousi esiin, että monet musiikkipedagogit haluavat jatkuvasti kehittää itseään ja etsivät tämän vuoksi jatkuvasti uutta materiaalia. Kyselyn kautta löytyi useita eri teemoja, joista kyselyyn vastanneet musiikkipedagogit olivat kaivanneet lisää materiaalia.

Esimerkiksi moniin tuttuihin teemoihin, kuten vuodenajat tai joulu, kaivattiin uutta materiaalia. Samoin musiikillisten taitojen kehittämistä varten kaivattiin kappaleita vaihtuvilla ja epäsäännöllisillä tahtilajeilla. Myös lapsen ja aikuisen eriyttämiseen tähtäävistä lauluista on pulaa, sillä monissa lauluissa aikuiset tekevät yhdessä lasten kanssa. Toiveena olisi myös saada lisää materiaalia niin sanottuihin yleislauluihin, joissa ei ole mitään erityistä teemaa mutta joita voi käyttää esimerkiksi soittoharjoituksina. Lisäksi toivottiin esimerkiksi instrumentaalimusiikkia äänitteenä kuuntelua ja liikkumista varten.

Tarve siis uudelle materiaalille on. Lisäksi hyvä laulu voi olla monenlainen käyttötavasta riippuen. Vaikeampi kappale voi sopia kuunteluun tai liikkumiseen, helpompi laulu laulamiseen ja soittamiseen. Yksinkertainen laulu ei saa kuitenkaan olla tylsä, vaan rytmillisyys ja mukaansatempaavuus on tärkeää. Laulun tulee olla mielenkiintoinen, jotta lapsi jaksaa harjoitella pitkäjänteisesti.

 

Uudet laulut koekäytössä

Aloin tehdä omia lastenlauluja jo vuonna 2017. Kulttuurialan YAMK-opinnäytetyötä varten kokosin lastenlaulukirjan ja annoin sen koekäyttöön viidelle varhaisiän musiikkikasvattajalle musiikkiopistoympäristöön, seurakunnan musiikkileikkikouluun sekä päiväkotiympäristöön.

Omaan lastenlaulukirjaani valikoituivat ne laulut, jotka olivat mielestäni toimineet omassa työssäni varhaisiän musiikkikasvattajana parhaiten. Lisäksi peilasin laulujen valintaa varhaisiän musiikkikasvattajille tehdyssä kyselyssä esiin nousseisiin asioihin. Kun kirja nuotteineen, sanoineen sekä leikki- ja soitto-ohjeineen oli valmis, saivat koekäyttäjät testata kirjaa yhden kuukauden ajan varhaisiän musiikinopetuksessaan. Tämän jälkeen he antoivat palautetta kirjastani. Palaute oli pääosin positiivista.

Koekäyttäjät kokivat esimerkiksi kirjasta löytyvän lauluja juuri niistä teemoista, joita työssä oli kaivattu. Kirjan materiaalia kutsuttiin monipuoliseksi. Yhden koekäyttäjän mukaan leikki- ja soitto-ohjeita oli juuri sopivissa määrin, toinen olisi kaivannut lauluihin käyttöohjeita myös lisää. Neljä koekäyttäjää viidestä koki laulujen olevan sopivan helppoja, kun yksi koekäyttäjä koki jotkin laulut alle kouluikäisille liian vaikeiksi. Erilaiset näkemykset heijastelevat musiikkipedagogien omia tapoja toimia työssään, toinen kaipaa enemmän valmista materiaalia, toinen keksii mielellään itse.

Huonona puolena koettiin se, että kirjaa pääsi testaamaan vain yhden kuukauden verran työelämässä. Tämän vuoksi moni lauluista jäi musiikkipedagogien oman laulelun varaan eikä niitä päässyt kokeilemaan lapsiryhmän kanssa.

Kuvassa on reppu, laulukirja ja kitara sekä kivi ja kukka laulukirjan päällä.

Kuva: Pixabay.

Lastenlaulukirjaa tekemään

Varhaisiän musiikkikasvatuksessa käytetään monipuolisesti lastenlauluja ja muuta musiikkia. Uutta materiaalia etsitään ja tarvitaan. Hyvän lastenlaulun ominaispiirteitä on käyttötavasta riippuen paljon, mutta taitava musiikkipedagogi löytää juuri omalle ryhmälle toimivat laulut.

Saadun palautteen perusteella onnistuin luomaan lastenlaulukirjan, joka vastaa hyvin tämän hetken tarpeisiin työkentällä ja on käyttökelpoinen varhaisiän musiikkipedagogien työssä. Oma lastenlaulukirjani sai positiivista palautetta ja nyt on jäljellä vielä kirjan muokkaaminen lopulliseen muotoonsa sekä kustannustyö lähitulevaisuudessa. Opinnäytetyö auttoi minua itseäni hahmottamaan työkentän tarpeita sekä vahvisti omia kokemuksiani hyvistä ominaisuuksista lastenlauluissa. Lisäksi alustavan kirjan tekoprosessi sekä saatu palaute antoi minulle uutta intoa sekä itsevarmuutta tehdä lisää lauluja myös tulevaisuudessa.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.