23.10.2018

Turun ammattikorkeakoulun ilmanvaihtolaboratorioon on rakennettu yksinkertainen sairaalahuone, jossa potilasnukke ja hoitajanukke auttavat tutkijoita selvittämään, miten hoitohenkilökuntaa voidaan hoitotilanteessa suojata ilmavälitteisiltä infektioilta ilmanvaihdon avulla.

Ensimmäinen ja tärkein infektioita ehkäisevä keino hoitohenkilökunnalla ovat erilaiset puettavat suojaimet, kuten suojavaatteet, suojakäsineet ja hengityssuojain. Suojausta tarvitaan erityisesti sairaaloiden eristystiloissa, joissa potilaalla on ilmavälitteisesti tarttuva infektiosairaus. Huolellisesti suunniteltu suojaava tuloilmanjako täydentää ja varmistaa toiminnan turvallisuutta.

Ilmanjaolla tarkoitetaan ilmanvaihtoa, eli mistä ilma tulee ja mihin se poistuu. Tällä hetkellä käytössä on usein sekoittava ilmanjako, joka levittää tuloilman ympäri huonetta ja jolla pyritään laimentamaan eristystilan ilman epäpuhtaudet mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti koko tilassa.

Suojaavalla ilmanjaolla tarkoitetaan ilmanvaihtoa, joka on suunniteltu suojaamaan potilaan lähellä työskentelevää hoitajaa. Esimerkiksi paikallisesti alaspäin puhaltavilla ratkaisuilla voidaan tuoda ilmaa siten, että potilaan uloshengitysilma painuu alas pois hoitajan hengitysvyöhykkeeltä.

– Päättyneessä Työsuojelurahaston rahoittamassa Suojaava ilmanjako sairaaloiden eristystiloissa -hankkeessa todettiin, ettei tyypillisesti käytettävä sekoittava ilmanjako pysty aina tehokkaasti laimentamaan korkeita epäpuhtauspitoisuuksia lähellä potilasta, kertoo projektipäällikkö Petri Kalliomäki.

Tällä hetkellä käynnissä olevassa Institution of Occupational Safety and Health -instituutin rahoittamassa AIRBORNE-hankkeessa tutkitaan samaa teemaa, mutta mukaan on otettu suojaimia ja niiden vaikutusta, lisätty erilaisia ilmanjakoja ja erilaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimusta tehdään yhdessä Turun yliopiston virusopin yksikön ja Leicesterin yliopistollisen sairaalan kanssa.

Savuvisualisointi auttaa näkemään, miten potilaan uloshengittämä ilma tavoittaa hoitajan.

Hengittävät nuket auttavat tutkimaan ilmanjakoa

Hankkeiden tutkimuksissa on käytetty apuna nukkeja, joka ”hengittävät” pumppujen avulla. Käyttämällä merkkikaasua voidaan analysoida, minkä suuruisia pitoisuuksia potilaan uloshengittämästä ilmasta päätyy hoitajan hengittämäksi. Savuvisualisointien avulla laboratorio-oloissa nähdään välittömästi suuntaa antavaa tietoa, millä tavalla ilmanvaihto vaikuttaa hengityksen suuntaan.

Lisäksi hoitajanukke, Suvi, on täynnä erilaisia antureita, joiden avulla voidaan mitata esimerkiksi lämpötilaa, ja sitä kautta hoitajan tyytyväisyyttä lämpöoloihin.

Hoitajan ja potilaan lämpöviihtyvyys tulisi ottaa huomioon suojaavaa ilmanjakoa suunnitellessa. Ilmanjako ei saa tuntua kummastakaan epämiellyttävältä vedolta, vaan se tulee pystyä toteuttamaan niin, etteivät hoitaja tai potilas tunne sen takia vilua.

Maailmanlaajuiset epidemiat vauhdittivat tutkimuksia

Sairaaloiden ilmanvaihdon ilmavälitteisesti tarttuvien tautien leviämisen tutkimus vauhdittui 2000-luvun alussa esimerkiksi SARS ja lintuinfluenssa pandemioiden vanavedessä. Nykyään tutkimus on tarkempaa, ja keskittyy pienempiin osa-alueisiin.

AIRBORNE-hankkeen tutkimustuloksia voidaan käyttää hyväksi esimerkiksi laadittaessa ohjeita sairaaloiden ilmanvaihdon suunnitteluun, infektioiden torjuntaan sekä sairaalahenkilökunnan suojautumiseen. Käynnissä on myös kolmas tutkimus.

– Päätavoitteena tässä kolmannessa tutkimuksessa on minimoida epäpuhtauksien leviämistä pois potilashuoneista, sekä etsiä yksinkertaisia, edullisia ja tehokkaita ilmanvaihtoratkaisuja tavallisten potilashuoneiden muuntamiseksi eristystiloiksi mahdollisten pandemioiden varalle. Hanketta vetää norjalainen insinööritoimisto ja konsulttiyritys Norconsult ja tutkimus tehdään yhteistyössä Turun ammattikorkeakoulun kanssa. Mukana on myös suomalainen ilmanvaihtolaitteiden, -järjestelmien ja -ratkaisujen valmistaja ja kehittäjä Halton Oy, kertoo Kalliomäki tutkimuksen tulevaisuudesta.