PISA 2018 -tutkimuksen mukaan suomalaiset tytöt menestyvät matematiikassa ja luonnontieteissä poikia paremmin. Tekniikan alat eivät kuitenkaan kiinnosta tyttöjä, vaikka osaamiselle…
Kirjoittajat
Opas, esittelijä ja kokemusasiantuntija − Teknologia-agentti on valmis moneen
Teknologia-agentit ovat Turun AMK:n opiskelijoita, jotka kertovat nuorille siitä, millaista on opiskella insinööriksi ja mitä kaikkea tekniikan alan opinnoissa on tarjolla. Agentit tekevät kouluvierailuja ja kierrättävät vierailijaryhmiä. Omakohtaiset kokemukset kiinnostavat nuoria, ja samalla tekniikan alan opiskelu tulee tutummaksi.
Teknologia-agentti Nea Anttalainen kertoo tekniikan alan opiskelumahdollisuuksista messuilla ja monenlaisissa tilaisuuksissa.
− Moi! Tuletko meille Turun AMK:iin opiskelemaan? kysyy Nea Anttalainen reippaasti nuorelta, joka hidastelee rekrymessuilla Turun ammattikorkeakoulun ständin edessä.
Anttalainen päivystää ständillä. Hän on pukeutunut opiskelijahaalariin ja edustaa messuilla Turun AMK:ta teknologia-agentin roolissa.
Monia kiinnostaa tulla jutuille, mutta ei sitten oikein tiedäkään mitä sanoisi. Vähän ujostuttaakin, ja siksi tulee helposti vain kuikuiltua ständille varovasti. Anttalainen huomaa tämän ja auttaa nuoria lähestymään sanomalla itse ensin jotain.
− Nuoret kyselevät kaikenlaista. Esimerkiksi sitä, mitä insinööri oikeasti tekee. Siihen ei ole oikein tyhjentävää vastausta, koska insinöörit tekevät niin monenlaista. Monille on epäselvää, miltä pohjalta ammattikorkeakouluun pääsee opiskelemaan. He miettivät, voiko ammattikorkeaan mennä esimerkiksi ammattikoulusta: kyllä voi, Anttalainen kertoo.
Teknologia-agenttina Anttalainen kiertää erilaisissa tilaisuuksissa esittelemässä tekniikan alan koulutuksia ja kertoo opiskelusta Turun AMK:ssa opiskelijanäkökulmasta. Alkuvuodesta Anttalainen oli mukana lukiokiertueella, jossa hän ja toinen teknologia-agentti Niklas Pelander matkustivat ympäri Varsinais-Suomea kertomassa tekniikan alojen opiskelusta lukiolaisille.
− Se oli hurjan kivaa. Tykkään esiintyä ja miettiä, miten aktivoida kännykkää katselevat nuoret kuuntelemaan, Anttalainen kertoo.
Tykkään esiintyä ja miettiä, miten aktivoida kännykkää katselevat nuoret kuuntelemaan.
Tekniikalle lisää vetovoimaa
Nea Anttalainen opiskelee toista vuotta konetekniikkaa syventyen energia- ja polttomoottoritekniikkaan. Viime syksynä hänet palkattiin opiskelija-assistentiksi Live-hankkeeseen ja hän on sitä kautta mukana teknologia-agenttikoulutuksessa.
ESR:n rahoittamalla Live-hankkeella halutaan lisätä vetovoimaa tekniikan aloille. Yksi tapa saada tekniikan ala vetovoimaisemmaksi on kertoa nuorille alan opiskelusta nuorten omalla äänellä. Siihen tarpeeseen keksittiin teknologia-agenttitoiminta.
Teknologia-agentti on Turun AMK:n opiskelija, joka kertoo omakohtaisista kokemuksistaan toisen asteen ja yläkoulun oppilaille ja tekee siten tekniikan alan opiskelusta tutumpaa.
Teknologia-agentiksi pääsee valitsemalla kolmen opintopisteen Viestintä ja markkinointi -opintojakson.
− Opintojaksolla Turun AMK:n, teknologiateollisuuden ja yritysten asiantuntijat tuovat esiin tekniikan alan mahdollisuuksia ja merkitystä Suomelle. Esiintymisen asiantuntijat antavat puolestaan vinkkejä esiintymiseen, kertoo koulutusvastaava Marko Kortetmäki, joka vetää Live-hanketta Turun AMK:n osalta.
Koulutuksen lopuksi opiskelijat pitävät valmistelemansa esityksen asiantuntijoista koostuvalle raadille. Raati antaa esityksestä palautetta ja vinkkejä siihen, miten sitä voisi vielä parantaa.
Tämän jälkeen opiskelijat ovat valmiita tositoimiin. Teknologia-agentti käy vähintään kolmessa eri koulussa pitämässä esityksen AMK-opiskelusta tai opastaa vähintään kolmea eri vierailijaryhmää esimerkiksi Koneteknologiakeskuksessa.
Nea Anttalainen on tottunut vastailemaan monenlaisiin kysymyksiin. Usein teknologia-agentilta kysellään, mitä insinööri oikeasti tekee ja kuinka helppoa on päästä Turun AMK:iin opiskelemaan.
Tavoitteena oman viestin vieminen
Teknologia-agenttikoulutuksessa on korostettu elementtejä, jotka muutoin saattavat jäädä vähemmälle painoarvolle insinöörikoulutuksessa. Sellaisia ovat juuri esiintyminen ja esitysten laatiminen erilaisille kuulijoille.
Nämä tekijät kiehtoivat opiskelija Ville Leinosta, kun hän päätti valita kyseisen opintojakson. Hän opiskelee ensimmäistä vuotta rakennus- ja yhdyskuntatekniikkaa ja käy paraikaa teknologia-agenttikoulutusta.
− Haluan kehittää sosiaalisia taitojani ja sitä, miten voin kertoa haluamani asian muille selvästi ja ymmärrettävästi. Se on erityisen tärkeää työnjohtotehtävissä ja sellaisista osaajista on pulaa, Leinonen kuvailee.
Sosiaalisia taitoja saa laittamalla itsensä likoon.
Leinonen kokee esiintymisessä suurimmaksi haasteeksi rentoutumisen ja puhumisen. Hänen tavoitteenaan on oppia viemään viestiään eteenpäin rauhallisesti ja siten, että tilanne on hallinnassa.
− Sosiaalisia taitoja saa laittamalla itsensä likoon ja olemalla ihmisten kanssa tekemisissä, hän tuumii.
Leinonen on jo saanut vinkkejä, miten opastaa ja innostaa kuulijoita.
− Oli mielenkiintoista, kun meitä neuvottiin, että nuoret ovat kiinnostuneita kuulemaan tarinoita ja ylipäätään kuuntelemaan.
Tiedon jakaminen tärkeää
Tekniikan vetovoimaisuuden parantamiseen tähtäävässä Live-hankkeessa ovat mukana Turun AMK:n kone- ja tuotantotekniikka, rakennus- ja yhdyskuntatekniikka sekä prosessi- ja materiaalitekniikka. Hankkeessa on mukana myös useita Varsinais-Suomen toisen asteen oppilaitoksia sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu.
Live-hanketta edelsi samaan aihepiiriin keskittyvä, kolmivuotinen Vetovoimaa-hanke.
− Olemme nyt kuusi vuotta tehneet hommia tekniikan vetovoiman parantamiseksi. Sinä aikana olemme tehneet satoja vierailuja oppilaitoksiin ja satoja ryhmiä on vieraillut meillä. Tietoa on jaettu valtavasti meidän toimestamme, Marko Kortetmäki kertoo.
Hän kokee, että tieto tekniikan alan mahdollisuuksista ja alan koulutustarjonnasta on mennyt eteenpäin, mutta paljon on vielä työsarkaa.
− On tärkeää, että tietoa on tarpeeksi, jotta ne nuoret, jotka miettivät valintojaan, pystyvät tekemään itsensä kannalta oikeita päätöksiä. Että heillä on kokonaiskuva, mitä kaikkia opiskeluvaihtoehtoja ylipäätään on olemassa.
Marko Kortetmäki vetää Live-hanketta Turun AMK:n osalta. Teknologia-agenttitoiminta on Live-hankkeen näkyvimpiä toimintamuotoja.
Kortetmäki arvelee, että teknologia-agenttitoiminta on Live-hankkeen näkyvin toimintamuoto. Kun esimerkiksi yläkoululaiset tulevat vierailulle Turun AMK:iin, agentit pystyvät ottamaan ryhmän vastaan ja järjestämään heille aktiviteettia, esimerkiksi tutustumista minirobotteihin tai VR-laseihin.
Vaikka itse Live-hanke päättyy tulevana kesänä, Kortetmäki on varma, että teknologia-agenttikoulutusta jatketaan siitäkin eteenpäin.
− Agenttitoiminnalla on valtava tarve ja potentiaali. Se on niin hyvä tapa levittää tietoisuutta ja kertoa Turun AMK:n tarjoamista mahdollisuuksista. Kun nuorten ikäryhmät pienenevät ja vaihtoehtoja opiskella on paljon, syntyy kilpailutilanne, miten saada nuoria juuri meidän aloille. Nuoret haluavat kuulla henkilökohtaisia kokemuksia opiskelusta juuri nuorilta itseltään.
Kortetmäki muistuttaa, että Varsinais-Suomessa teknologian alalla on valtava imu ja työntekijöille kova tarve.
Matalampi hyppäys korkeakouluopintoihin
Live-hankkeessa tekniikan aloja tehdään tutuksi toisen asteen opiskelijoille teknologia-agenttien avulla, mutta myös muillakin tavoin. Lukiolaisille järjestetään esimerkiksi viikon mittaisia teknologiakursseja, joita opiskelija-assistentit vetävät.
Yhtä lailla kuin lukiosta, myös ammatillisen perustutkinnon pohjalta pääsee korkea-asteen opintoihin.
Live-hankkeen puitteissa ammatti-instituutin opiskelijoille tarjotaan kursseja, joita voi opiskella jo toisen asteen opintojen aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi Johdatus insinöörimatematiikkaan -verkkokurssi ja juuri meneillään oleva Turun ammatti-instituutin opiskelijoille suunnattu Johdatus korkeakouluopintoihin.
Jälkimmäinen on 15 opintopisteen kokonaisuus, jossa pureudutaan niille alueille, jotka usein ovat haasteina ammatillisista perustutkinnoista tuleville nuorille. Haasteita tuottavat useimmiten matematiikka, suomi ja ruotsi.
Johdatus korkeakouluopintoihin sisältää johdatusopintoja eri alojen laboratorioissa, suomen kieltä ja viestintää, matematiikkaa sekä ruotsin kielen perusteet.
− Suorittamalla tällaisia opintoja jo ammattikoulun puolella saa lisäuskoa, että opiskelu ammattikorkeakoulussa on itsellekin mahdollista eikä siirtyminen korkeakoulumaailmaan tunnu enää niin suurelta askeleelta, koulutusvastaava ja Turun AMK:n Live-hankkeen vetäjä Marko Kortetmäki sanoo.
Kuvat: Mari Loikkanen
