22.05.2023

”Työpäivää tuhrautuu siihen, että sä yrität tällaista yksinkertaista asiaa, että mistä sä sellaisen löydät sen, että tää on tyypillinen yksinyrittäjä, että sä yrität olla moniosaaja ja sitten siihen tuhraantuu äkkiä puoli päivää koko työpäivästä.” Näin kuvailee arkeaan yksinyrittäjä, joka osallistui Turun ammattikorkeakoulun järjestämään digivalmennukseen. Tämä on myös monen muun yksinyrittäjän todellisuus digitalisaation ja muiden muutosvoimien puristuksessa. Vertaisoppiminen muiden yrittäjien kanssa voi olla kuitenkin vastaus myös digitaitojen omaksumisessa. Naisyksinyrittäjät saivatkin tästä myönteisiä kokemuksia Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestämässä BusinessClub-toiminnassa.

2020-luku on haastanut yrittäjää. Koronapandemia, kustannusten nousu ja kuluttajien ostovoiman heikentyminen ovat pakottaneet yrittäjät ja varsinkin yksinyrittäjät keksimään uusia keinoja selvitä kriisien keskellä. Lääkkeeksi on tarjottu digiteknologioiden tehokkaampaa hyödyntämistä, mikä onkin hyvä ja pitkäjänteinen keino kehittää liiketoimintaa.

Joillekin yrittäjille tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Erityisesti yksinyrittäjät, jotka muutenkin joutuvat itse hoitamaan taloushallinnon tai markkinoinnin, kohtaavat melkoisen määrän uutta omaksuttavaa. Jo pelkästään olennaisen tekemisen tunnistaminen on haastavaa, varsinkin jos yrittäjällä on digiteknologioihin liittyviä ennakkoasenteita ja alhainen taitotaso (Digi- ja väestövirasto 2020).

Erilaiset osaamisyhteisöt mahdollistavat yksinyrittäjien välisen yhteistyön ja tietojen jakamisen.

Tottumattomuus ja osaamisen puute voivat johtaa yksinyrittäjien jäämiseen digitalisaatiossa jälkeen kilpailijoistaan. Koronapandemia on kiihdyttänyt tätä kehitystä entisestään, kun asiakkaiden käyttäytyminen on muuttunut ja perinteiset myyntikanavat ovat menettäneet merkitystään. Yksinyrittäjät ovat merkittävä osa Suomen elinkeinoelämää ja he ovat halukkaita kasvamaan ja kehittämään tuotteitaan ja palvelujaan (Suomen yrittäjät 2022). Siksi onkin tärkeää, että yksinyrittäjiä tuetaan digitalisaatiohaasteiden tunnistamisessa ja löytämään keinoja pysyä mukana teknologisessa muutoksessa.

Yksi ratkaisu mukana pysymiseen on verkostoituminen ja vertaistuen hakeminen muilta yrittäjiltä. Erilaiset osaamisyhteisöt (Wenger 2011) mahdollistavat yksinyrittäjien välisen yhteistyön ja tietojen jakamisen, joiden avulla digitaitojen kehittäminen on helpompaa ja tehokkaampaa.

Vertaisilta oppien digitaidot haltuun

Tein opinnäytetyössäni haastattelun, jossa selvitin, miten vertaisoppiminen naisyksinyrittäjien kesken toteutui Turun ammattikorkeakoulun ja Varsinais-Suomen Yrittäjien järjestämässä Nyrdi-projektin digivalmennuksessa. Haastattelun perusteella valmennus ja vertaistuki nimenomaan toisten naisyrittäjien kanssa loi uuden oppimiselle hyvät edellytykset. Toisilta yrittäjiltä saadut kokemukset ja heidän kanssaan käydyt keskustelut auttoivat soveltamaan digitaitoja käytäntöön.

Vertaisryhmä auttoi tunnistamaan oman liiketoiminnan kannalta olennaiset digikehittämisen kohteet.

Haastateltavat mainitsivat useaan kertaan sen, että vertaisryhmä auttoi tunnistamaan oman liiketoiminnan kannalta olennaiset digikehittämisen kohteet. Muista yrittäjistä löytyi myös sparrauskumppaneita esimerkiksi oman yrityksen verkkosivujen tai Instagram-tilin suunnitteluun.

”…Oli niin kuin asiallista keskustelua ja että jaettiin tietoa, mun mielestä toimi hyvin vaikka oltiin ihan eri toimialojen yrittäjiä, silti oltiin samassa tilanteessa, ketkä niinku oli digi-osaajia jo ja oli verkkokaupat ja muut niin he ei mitenkään tuoneet esille että voitais mennä eteenpäin että me osataan jo. Päinvastoin he tuki ja auttoi meitä muita osaamattomampia.”

Osaamista ja yhteisöllisyyttä

Valmennuksen aikana kertynyt sosiaalinen pääoma tuntuikin olevan vähintään yhtä tärkeää kuin digitaitojen oppiminen. Naisyrittäjyydestä tehtyjen tutkimusten mukaan he ovatkin valmiita verkostoitumaan, tarjoamaan omaa osaamistaan muiden yrittäjien käyttöön ja osallistumaan yhteisölliseen toimintaan. (mm. Kantola 2016; Lipponen & Mylläri 2018).

Foorumina tällaiselle vertaisoppimiselle toimikin Nyrdi-projektissa pilotoitu BusinessClub-toiminta, jota Varsinais-Suomen Yrittäjät ryhtyy projektin jälkeen vetämään. Pilottiryhmänä toimineet naisyksinyrittäjät antoivat runsaasti hyviä ideoita toiminnan kehittämiseksi niin, että siihen osallistuminen parhaiten hyödyttää siihen osallistuvaa yrittäjää. Haastateltavat suosittelivat etätapaamisten ja sosiaalisen median alustojen rohkeaa hyödyntämistä, jotta yhteisö voisi toimia tehokkaasti ja sulautua osaksi yrittäjän arkea. Haastateltavat toivoivat BusinessClub-toiminnan sisältävän vapaamuotoista sosiaalista kanssakäymistä, mutta myös kiinnostavia ja ajankohtaisia asiasisältöjä.

BusinessClubista Yrittäjäklubiksi?

Varsinais-Suomen Yrittäjien koulutus- ja osaamisasioiden päällikkö Johanna Vainio on ollut aktiivisesti kehittämässä BusinessClub-toimintaa. Hänen mielestään Nyrdi-hanke on antanut mahdollisuuden testailla pitkäjänteisesti erilaisia verkostoitumis- ja fasilitointimenetelmiä ja yksinyrittäjälle sopivia tapoja yhteisöllisyyden rakentamiseen.

Johanna Vainion mukaan projektissa pilotoitua BusinessClubia ollaankin kehittämässä Yrittäjäklubi-nimiseksi yhteisökonseptiksi. Nimi halutaan muuttaa, koska erilaisia BusinessClubeja on monia ja halutaan välttää sekaannuksia. Tavoitteena on, että muutkin toimijat esimerkiksi aluejärjestöt ja paikallisyhdistykset voivat järjestää Yrittäjäklubeja. Klubi on kuitenkin myös avoin kaikkien järjestettäväksi. Näin useampi yrittäjä pääsisi hyötymään yrittäjäkollegojen vertaistuesta ja mahdollisuudesta saada luottamuksellisessa ja välittävässä ilmapiirissä sparrausta ja uusia eväitä oman liiketoiminnan kehittämiseen.