05.10.2021

Maahanmuuttajien kouluttamiseen ja työelämävalmiuksien kehittämiseen tarvitaan uudenlaista otetta. Integroituminen suomalaisille työmarkkinoille ja siellä tarvittavan osaamisen kehittyminen vaativat erilaisia oppimisympäristöjä. Turun ammattikorkeakoulu järjesti vuosina 2018–2019 korkeasti koulutetuille maahanmuuttajaopiskelijoille tradenomitutkintoon tähtäävän muuntokoulutuksen, joka toteutettiin yrittäjämäisessä tiimioppimisympäristössä. Tämän oppimisympäristön keskeisiä opetusmenetelmiä ovat tiimioppiminen ja projektiopiskelu. Koulutuksen opinnot suoritettiin opiskelijavetoisissa osuuskunnissa, joissa opiskelijat toimivat tiimiyrittäjinä.

Suomessa asuu jo tuhansia korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia. Lisäksi maahamme saapuu vuosittain suuri määrä osaavaa maahanmuuttajaväestöä. (Sutela & Larja 2015, 16–17). Koulutettujen maahanmuuttajien työllistyminen Suomessa on silti haastavaa. Työllistymisen esteet liittyvät suurilta osin mm. heikkoon suomen kielen taitoon, vähäiseen suomalaisen työelämän tuntemukseen, työnantajien ennakkoluuloihin sekä työllistymistä edistävien sosiaalisten verkostojen vähyyteen. (Esim. Ekholm 1999, 6; Kyhä 2011, 228; Kyhä 2012, 85; Vehaskari 2010, 19–22; Yijälä & Nyman 2017, 112.)

Tiimi- ja projektioppiminen ja niistä syntyvät työelämätaidot

Turun ammattikorkeakoulu järjesti korkeasti koulutetuille maahanmuuttajille muuntokoulutuksen, jonka tarkoitus oli tradenomitutkinnon lisäksi rakentaa ja tukea maahanmuuttajaopiskelijoiden työelämätaitoja ja -valmiuksia sekä tutustuttaa heidät suomalaiseen työelämään ja työelämäkäytäntöihin. Oppimisympäristönä toimi liiketalouden yksikön BisnesAkatemia, jossa keskitytään innovatiivisen liiketalouden ja yrittäjyyden opintoihin. Oppimisympäristön tiiviin työelämäkytköksen nähtiin erityisesti lisäävän opiskelijoiden työelämävalmiuksia sekä kasvattavan arvokasta verkostoa elinkeino- ja työelämän suuntaan. Lisäksi koulutus rakensi valmiuksia oman yritystoiminnan aloittamiseen.

Oppimisympäristön tiiviit työelämäkytkökset lisäsivät opiskelijoiden työelämävalmiuksia sekä kasvattivat arvokasta verkostoa elinkeino- ja työelämän suuntaan

Oppimismenetelminä hyödynnettiin tiimi- ja projektioppimista, jotka tapahtuivat opiskelijaosuuskunnissa. Tiimioppimisympäristö simuloi monella tavalla nykyisen työelämän tapoja toimia, sillä opiskelijat työskentelevät erilaisten asiakasprojektien parissa, ratkovat ongelmia, hakevat tietoa ja oppivat yhdessä toisiltaan päämäärien saavuttamiseksi (Linturi & Airaksinen, 2014, 10). Tiimioppiminen kehittää monipuolisesti vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyviä työelämätaitoja.

Tiimioppiminen kehittää monipuolisesti vuorovaikutukseen ja kommunikaatioon liittyviä työelämätaitoja.

Projektinhallinta ja siihen liittyvät taidot ovat suomalaisessa työelämässä korkealle arvostettuja taitoja ja projektioppimisen avulla päästään jo hyvin lähelle työelämäorientoinutta opiskelutapaa (Upola, 2019). Projektioppimisessa opiskelijat ja työelämä kohtaavat toimeksiantojen kautta ja projektin onnistuminen vaatii asiakkaan toiveiden, vaatimusten ja tavoitteiden ymmärrystä, sekä taitoja ratkaista monimutkaisiakin ongelmia. Tiivis asiakasyhteistyö kehittää monipuolisesti kommunikaatio- ja yhteydenpitotaitoja ja kyky hoitaa asioita suomeksi kasvaa. Opiskelumielessä kyse on siis juuri samoista asioita, joita pidetään tärkeinä työelämätaitoina.

Osuuskunnissa tapahtuvan liiketoiminnan ajatuksena ovat opiskelijoiden hankkimat maksulliset toimeksiannot sekä asiakasprojektit. Maahanmuuttajaopiskelijat tekivät useita projekteja, jotka liittyivät esimerkiksi myyntiin ja markkinointiin, asiakashankintaan, tapahtuman järjestämiseen ja digitaaliseen sisällön tuottamiseen. Osuuskunnat pyrkivät lisäksi kehittämään omia tuote- tai palvelukokonaisuuksia, joita myydään ja markkinoidaan asiakkaille.  Kommunikoinnin ja myynnin taidot vahvistuvat aivan eri tasolla, kun asiakkaiden kanssa neuvotellaan esimerkiksi sopimuksesta, hinnoista ja sen ehdoista. Aitojen asiakkuuksien hoitaminen kehittää siis tehokkaasti kielitaitoa sekä ammatillista- että työelämäosaamista.

Työllistymisen kannalta syntyvät verkostot ja henkilökohtaiset kontaktit ovat erittäin hyödyllisiä. Koska opiskelijat hankkivat ja hoitavat erilaisia projekteja itsenäisesti ja suhde toimeksiantajaan on tiivis, tarjoaa tämä oivallisen tilaisuuden luoda omia henkilökohtaisia verkostoja elinkeinoelämän suuntaan. Itsensä markkinoiminen ja ’brändäys’ potentiaalisena työntekijänä on helpompaa, sillä projektit antavat tilaisuuden näyttää osaamista ja kykyä hoitaa asioita.

Itsensä markkinoiminen ja ’brändäys’ potentiaalisena työntekijänä on helpompaa, sillä projektit antavat tilaisuuden näyttää osaamista ja kykyä hoitaa asioita.

Asiakastoimeksiantojen toteuttaminen laajentaa opiskelijoiden ymmärrystä suomalaisesta yritys- ja työkulttuurista. Monet työkulttuuriin ja työn tekemiseen liittyvät asiat avautuvat eri tavalla, kun työskennellään yhteistyössä työelämän kanssa. Mitä paremmin oppimisympäristö on kosketuksissa työelämään, sen suurempia ovat maahanmuuttajaopiskelijoiden saamat konkreettiset hyödyt. Omien asiakasprojektien kautta on mahdollisuus ymmärtää syvällisemmin yritysten toimintaa, sekä asioiden hoitamisen ja työn tekemisen edellytyksiä ja vaatimuksia. Projekteissa kehittyvien kovien tiedollisten taitojen lisäksi, opiskelijat omaksuvat tärkeitä suomalaisessa työelämässä käytettyjä toimintatapoja, käytänteitä ja sääntöjä.

Mitä paremmin oppimisympäristö on kosketuksissa työelämään, sen suurempia ovat maahanmuuttajaopiskelijoiden saamat konkreettiset hyödyt.

Lopuksi

Koska suomalaisella tutkintotodistuksella on painoarvoa, on hyvä miettiä, millaiset koulutusympäristöt toimivat parhaiten esimerkiksi muuntokoulutuksiin ja opinnollistamiseen liittyen, ja miten työllistymisen esteitä puretaan tehokkaimmin koulutusnäkökulmasta katsottuna.

Erityisesti tarvitaan sellaisia oppimisympäristöjä, joissa avautuvat mahdollisuudet työelämälähtöisyyteen, ja jossa rakentuvat vahvat kytkökset elinkeino- ja työelämään. Työelämärajapintaan yhdistyvät oppimisympäristöt kehittävät ammatillisten taitojen lisäksi pehmeitä taitoja, jotka edesauttavat työllistymistä. Näiden taitojen syntymiseen täytyy kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, sillä työnantajat etsivät ja arvostavat niitä.

Oppimisympäristöissä, joissa yhdistyvät kulttuuririkkaat opiskeluyhteisöt, elinkeinoelämäyhteistyö ja muuntokoulutusmahdollisuudet sekä työelämävalmiuksia vahvistavat oppimismenetelmät, voisivat tarkoittaa maahanmuuttajille aivan uudenlaisia suomalaisen työelämän mahdollisuuksia.