03.11.2024

 

Väestön elinajanodotteen kasvu ja ikääntymiseen liittyvien kroonisten sairauksien lisääntyminen haastaa terveydenhuollon rajalliset resurssit. Samalla hoitohenkilökunnan vähäinen määrä ja lisääntyvä työtaakka heikentävät sekä työhyvinvointia että hoidon laatua. Turun ammattikorkeakoulun mielenterveyden edistämisen tutkimusryhmä on mukana monikansallisessa, yhteensä kuuden miljoonan euron EU-rahoituksen saaneessa Support4Resilience-tutkimushankkeessa. Siinä kehitetään välineitä työntekijöiden ja omaishoitajien mielenterveyden edistämiseen.  

 

Väestön elinajanodotteen jatkuva kasvu sekä ikääntymiseen liittyvien kroonisten sairauksien lisääntyminen kasvattavat ikääntyneiden hoidon tarvetta merkittävästi tulevina vuosina. Arvioiden mukaan pitkäaikaishoitoa tarvitsevien EU-kansalaisten määrä nousee vuoden 2016 19,5 miljoonasta 23,6 miljoonaan vuonna 2030 ja edelleen 30,5 miljoonaan vuonna 2050. Arvioiden mukaan terveydenhuoltoalalla Euroopassa on kahdeksan  miljoonaa työpaikkaa avoinna vuosina 2021–2031. Ikääntyneiden hoitotyö kärsii jo nyt työvoimapulasta Euroopan laajuisesti ja epäsuhta kapasiteetin ja palvelujen kysynnän välillä on merkittävä.

 

Työvoimapula ja kuormitus uhkaavat hoidon laatua

Työkuorma sekä huonot työolosuhteet aiheuttavat työntekijöille, omaishoitajille ja johtajille stressiä ja työuupumusta sekä mielenterveyden ja hyvinvoinnin laskua. Haasteet vaikuttavat terveydenhuollon suorituskyvyn joustavuuteen ja hoidon laatuun. Se lisää rekrytoinnin ja työvoiman pitovoiman haasteita, heikentää potilasturvallisuutta sekä lisää hoitotyöntekijöiden ja omaishoitajien taakkaa. Jotta ikääntyneiden hoidon kasvaviin tarpeisiin ja haasteisiin voidaan tulevaisuudessa vastata, on tärkeää kehittää yksiköiden mielenterveyttä edistäviä toimia. Tämä tarkoittaa, että yksittäisiin työntekijöihin kohdistuvien toimien sijaan keskitytään tukemaan johtajia kaikkien työntekijöiden työolosuhteiden edistämisessä.

 

Johtajilla on merkittävä rooli työolojen parantamisessa

Hyvät työolosuhteet, sopeutumiskyky sekä työntekijöiden mielenterveys ovat yhteydessä parempaan hoidon laatuun, potilaiden selviytymiseen ja hoitotuloksiin. Tutkimukset osoittavat, että johtajilla on keskeinen rooli työolojen, hoidon laadun, turvallisuuden sekä joustavan suorituskyvyn eli resilienssin edistämisessä. Tutkimustietoa on silti niukasti siitä, miten terveydenhuollon johtamisen eri tasoilla, etulinjassa, keskijohdossa ja ylimmässä johdossa, tulisi käsitellä nykyisiä merkittäviä kapasiteetti- ja kysyntähaasteita sekä siitä, miten johdon tulisi osallistaa ja kuunnella etulinjan työntekijöitä ja omaishoitajia.

 

Organisaatiotason muutoksilla päästään kestävämpiin tuloksiin

Tutkimukset osoittavat, että organisaatioiden ja järjestelmien muutokset vaativat enemmän vaivannäköä kuin yksilötason toimenpiteet mutta tuottavat kestävämpiä ja parempia tuloksia. Siksi johtajat tarvitsevat kustannustehokkaita toimenpiteitä, jotka huomioivat eri riskitekijät niin organisaatio-, tiimi- kuin yksilötasollakin. Lisäksi hyvinvoinnin ja sopeutumiskyvyn tukemisen pitäisi olla keskeinen osa työpaikan toimintaa. Johtajien on oltava valmiita keskittymään mielenterveyteen ja hyviin työolosuhteisiin kokonaisvaltaisesti, jotta terveydenhuollon työntekijöiden hyvinvointi ja hoidon laatu paranevat.

Kokonaisvaltainen lähestymistapa tukee myös EU-strategisia tavoitteita työterveyden ja -turvallisuuden alalla. Se auttaa hallitsemaan ja ennakoimaan muutoksia sekä ehkäisemään onnettomuuksia ja vähentämään potilasvahinkoja Maailman terveysjärjestön WHO:n globaalin potilasturvallisuuden toimintasuunnitelman mukaisesti.

 

Support4Resilience-hanke vastaa ikääntyneiden hoitotyön haasteisiin

Terveydenhuollon johtajat tarvitsevat näyttöön perustuvia, tehokkaita ja edullisia työkaluja, interventioita ja koulutusta kartoittaakseen, ymmärtääkseen ja toimiakseen kapasiteetti- ja kysyntähaasteiden parissa. Sen lisäksi johtajat tarvitsevat johtamismalleja, joiden avulla voidaan luoda ja ylläpitää työoloja, jotka tukevat sekä työntekijöiden että organisaatioiden kykyä sopeutua muutoksiin ja uusiin vaatimuksiin. Keinot osallistaa työntekijöitä ja omaishoitajia auttavat johtajia tukemaan terveyttä edistäviä työoloja, resilienssiä ja työntekijöiden mielenterveyttä. Lisäksi omaishoitajien osaamisen ja motivaation edistämiseksi tarvitaan räätälöityjä interventioita.

 

 

Support4Resilience (S4R) on kansainvälinen tutkimushanke, jossa Turun ammattikorkeakoulun mielenterveyden edistämisen tutkimusryhmä on mukana yhdessä kolmentoista muun tutkimusorganisaation kanssa. S4R pyrkii tarjoamaan keinoja ikääntyneiden hoitotyön haasteisiin ja kuormittavuuteen. Hanke pyrkii hoitoalan ammattilaisten työolosuhteiden, potilasturvallisuuden sekä palvelujen laadun parantamiseen tukemalla johtajia työolosuhteiden uudistamisessa ja organisaatiorakenteiden kehittämisessä. Tavoitteena on kehittää, toteuttaa ja arvioida näyttöön perustuva digitaalinen S4R-työkalupakki, joka tukee ikääntyneiden hoidon johtajia työntekijöiden ja omaishoitajien resilienssin ja mielenterveyden edistämisessä Euroopan laajuisesti. Turun ammattikorkeakoulun lisäksi hankkeessa on mukana Suomesta Itä-Suomen yliopisto sekä tutkimusorganisaatioita Norjasta, Alankomaista, Irlannista, Espanjasta, Italiasta, Romaniasta Kyprokselta sekä Australiasta.

 

Resilientti terveydenhuolto pysyy toimintakykyisenä haastavissa tilanteissa

Resilienssi terveydenhuollossa voidaan määritellä kyvyksi sopeutua haasteisiin ja muutoksiin eri järjestelmätasoilla hoidon korkea laatu säilyttäen. Resilienssi on siis erityisen tärkeää kriisien kuten pandemioiden ja luonnonkatastrofien sekä arkisten haasteiden kuten uuden teknologian, resurssipulan tai kuormitustilanteiden hallinnassa. S4R näkee resilienssin monitasoisena ilmiönä, joka liittyy niin terveydenhuollon työntekijöihin, johtajiin, päätöksentekijöihin, potilaisiin kuin omaishoitajiinkin. Resilientti suorituskyky edellyttää siis resilienssin ymmärtämistä, panostusta, toimenpiteitä ja parannuksia kaikilla terveydenhuoltojärjestelmän tasoilla.

Terveydenhuollon johtajat ovat keskeisiä toimijoita terveydenhuoltojärjestelmien muuttamisessa. Toimet resilienssin edistämiseksi aloitetaan organisatoriselta tasolta, kun taas vaikutukset mielenterveyteen ja resilienssiin ilmenevät ikääntyneiden hoidon etulinjassa. Ymmärrys mielenterveydestä perustuu WHO:n määritelmään. Sen mukaan mielenterveys on hyvinvoinnin tila, joka mahdollistaa ihmisille kykyjen toteuttamisen, arjen stressinhallinnan, tuottavan ja hedelmällisen työskentelyn sekä yhteisöihin osallistumisen.

 

Support4Resilience-hanke etenee vaiheittain

S4R-tutkimushanke toteutetaan eksploratiivisella, pitkittäis-monimenetelmällisellä metodilla. Aineistonkeruu koostuu neljästä eri vaiheesta: lähtövaihe, määrällinen tiedonkeruu, laadullinen tiedonkeruu ja työkalupakin kehittäminen sekä työkalupakin käyttöönotto ja arviointi.

Lähtövaiheessa kartoitetaan avaintekijät, jotka tukevat ikääntyneiden hoidon johtajia. Lähtövaiheessa toteutetaan kolme kirjallisuuskatsausta aiheen kokonaisvaltaisen ymmärryksen varmistamiseksi. Lisäksi selvitetään eri maiden terveydenhuoltojärjestelmien rakentuminen, ja viimeistellään haastattelu- ja kyselylomakkeet.

Määrällisessä tiedonkeruussa kartoitetaan kohderyhmän mielenterveyttä, resilienssiä, potilasturvallisuutta, työtyytyväisyyttä, johtamistukea ja muita työhyvinvointiin liittyviä tekijöitä. Kyselyt toteutetaan kuudessa eri maassa (Norja, Suomi, Italia, Alankomaat, Romania ja Espanja). Kyselyyn tavoitellaan yhteensä tuhatta omaishoitajaa, 1 200 terveydenhuollon työntekijää ja kolmeasataa johtajaa.

Laadullinen tiedonkeruu taas käsittää johtajien, terveydenhuollon työntekijöiden ja omaishoitajien haastattelut ja fokusryhmähaastattelut. Tarkoituksena on ymmärtää arjen haasteita, eettistä kuormitusta, teknologisia haasteita sekä ratkaisuja työ- ja hoito-olosuhteiden parantamiseksi. Haastattelut tehdään osallistujien äidinkielellä ja ne analysoidaan standardoidulla mallilla.

 

 

Työkalupakin kehittäminen perustuu kirjallisuuskatsauksiin ja aineistonkeruuseen. Kehitystiimi Norjassa ja Kyproksella järjestää kolme työpajaa yhteiskehityspaneelin kanssa varmistaakseen työkalupakin tarkoituksenmukaisuuden ja käytettävyyden. Prototyyppi testataan ja palautteen perusteella työkalupakkia kehitetään edelleen.

Työkalupakin käyttöönotto ja arviointi toteutetaan intervention suunnitelman mukaisesti. Arvioinnissa keskitytään työkalupakin käytettävyyteen, teknisiin ominaisuuksiin, johtajien saamaan tukeen sekä tehokkuuteen ja kustannusvaikuttavuuteen. Arviointi sisältää prosessi-, tehokkuus- ja kustannusvaikuttavuusarvioinnin. Suomessa ja Norjassa toteutetaan klusteroitu satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (cRCT), jossa tarkastellaan intervention vaikutuksia muun muassa työntekijöiden hyvinvointiin ja terveyteen.

Suomessa tutkimus kohdistuu ikääntyneiden kotihoitoon ja kohderyhmänä on tarkoitus olla Varsinais-Suomen hyvinvointialueen (Varha), jossa tutkimukseen osallistuu 450 terveydenhuollon työntekijää ja 15 johtajaa. Tutkimus kestää 12 kuukautta ja se alkaa keväällä 2026.

 

Lähteet

European Commission 2022. A European Care Strategy for caregivers and care receivers. Viitattu 31.7.2024. https://ec.europa.eu/commission/presscorner/detail/en/ip_22_5169.

Raso, R., Fitzpatrick, J.J: & Masick, K. 2021. Nurses’ Intent to Leave their Position and the Profession During the COVID-19 Pandemic. The Journal of Nursing Administration 51(10) 488-494.

Helfrich, CD, Simonetti JA., Clinton, WL., Wood, GB., Taylor, L., Schectman, G., Stark, R.,  Rubenstein, LV., Fihn, SD & Nelson, KM. 2017. Association of Team-Specific Workload and Staffing with Odds of Burnout Among VA Primary Care Team Members. Journal of General Internal Medicine 32 (7), 760–766.

Johannessen, T., Ree, E., Aase, I., Wiig, S. (2021) Exploring managers’ response to a quality and safety leadership intervention: findings from a multiple case study in Norwegian nursing homes and homecare services. BMJ Open Qual 10 (3), 1–10.

Brady, D & Kuiper, E. 2023. Addressing the challenges of the healthcare workforce: Ensuring the future of health in Europe. European Policy Center: Social Europe and Well-being Programme. Saatavilla: https://www.epc.eu/content/PDF/2023/CHES_PB___CHES.pdf

Amalberti, R & Vincent, C. 2020. Managing risk in hazardous conditions: improvisation is not enough. BMJ Quality Safety 29 (1), 60-63.

Akerjordet, K., T. Furunes & A. Haver 2018. Health-promoting leadership: An integrative review and future research agenda. Journal of Advanced Nursing 74 (7), 1505-1516.

Bartman, T, Merandi, J., Maa, T., Kuehn, S & Brilli, RJ. (2021) Developing Tools to Enhance the Adaptive Capacity (Safety II) of Health Care Providers at a Children’s Hospital. The Joint Commisial Journal of Quality and Patient Safety 47 (8), 526–532.

Ellis, LA., Churruca, K., Clay-Williams, R., Pomare, C., Austin EE., Long, JC.,Grodahl, A & Braithwaite, J. 2019. Patterns of resilience: a scoping review and bibliometric analysis of resilient health care. Safety Science 118, 241–257.

Ree, E., Ellis, LA & Wiig, S. 2021. Managers’ role in supporting resilience in healthcare: a proposed model of how managers contribute to a healthcare system’s overall resilience. International Journal of Health Governance 26 (3), 266- 280.

Trbovich, P & Shojania, KG. 2017. Root-cause analysis: swatting at mosquitoes versus draining the swamp. BMJ Publishing Group Ltd, 350–353.