24.04.2026

Maaseudun ruoka- ja matkailualan yritysten vahvuus on tiivis ja henkilökohtainen asiakassuhde. Samalla juuri paikallisuuteen nojaava toimintatapa voi rajata kehittämistä ja kasvua ellei yritystoiminta kytkeydy laajempiin verkostoihin ja yhteiseen kehittämiseen.

Maaseudun ruoka- ja matkailualan yritystoiminnalle on tyypillistä pienimuotoisuus ja vahva yrittäjävetoisuus. Asiakkaat saapuvat useimmiten yritysten toimipaikkaan, mikä mahdollistaa tiiviin ja henkilökohtaisen vuorovaikutuksen yrittäjien ja asiakkaiden välillä. Suoraviivaiset asiakassuhteet tarjoavat hedelmällisen pohjan uusien ideoiden syntymiselle ja asiakaslähtöiselle kehittämiselle.

Kehittäminen yhdessä asiantuntijoiden ja toisten yrittäjien kanssa voi avata yrityksille uusia kasvu-uria

Pelkästään paikalle saapuvien asiakkaiden näkökulmaan nojaaminen voi kuitenkin johtaa siihen, että kehittämistoiminta kytkeytyy vahvasti omaan toimintaympäristöön, jolloin verkostojen ulkopuolinen yhteistyö ja laajempi kehittämisnäkökulma jäävät vähäisiksi. Tällöin merkittävä osa yritysten kasvupotentiaalista jää hyödyntämättä.

Kehittäminen yhdessä asiantuntijoiden ja toisten yrittäjien kanssa voi avata yrityksille uusia kasvu-uria ja mahdollistaa paikallisten vahvuuksien muuntamisen skaalautuvaksi liiketoiminnaksi.

Verkostot ja yhteinen kehittäminen avaavat uusia mahdollisuuksia maaseudun ruoka- ja matkailuyrityksille

Koska maaseudun ruoka- ja matkailuyrityksillä on jo hyvät edellytykset ideointiin, vuorovaikutukseen ja kasvuun, nousi yhteisöllinen liiketoiminnan kehittäminen keskeiseksi lähtökohdaksi Scale up together! ‑hankkeen toimintoja suunniteltaessa.

Yhdeksi kehittämisen ja ideoinnin menetelmäksi luotiin innovaatioita, yhteistyötä ja vuorovaikutusta korostava Innocamp-leiri. Sen tavoitteena oli koota hankkeen yritykset yhteen verkostoitumaan, tuoda uusia kehittämismenetelmiä yritysten käyttöön sekä asiantuntijavetoisesti innostaa tunnistamaan ja kehittämään kasvua edistäviä ratkaisuja.

Pienten ruoka- ja matkailualan yrityksien vahvuutena on nimenomaan ketteryys ja kyky kokeilla uusia asioita. Jotta nämä voitaisiin nähdä osana isompaa strategista kasvusuunnitelmaa, olisi tärkeää pysähtyä miettimään oman yrityksen kehittämisen suuntaa ja tavoitteita asiantuntijatuen avulla.

Tammikuun 2026 lopussa Ahvenanmaan Havsviddenissä järjestetty Innocamp kokosi yhteen ruoka- ja matkailualojen pk-yrityksiä oppimaan, ideoimaan ja kehittämään kasvuaan kansainvälisessä ympäristössä. Leirille osallistui yhteensä 33 yrittäjää Suomesta (Manner-Suomesta ja Ahvenanmaalta), Virosta ja Ruotsista.

Innocamp on osa kansainvälistä Scale up together! ‑hanketta, joka on suunnattu alle seitsemän vuotta ruoka- ja matkailualalla toimineille yrityksille. Turun AMK toimii hankkeessa osatoteuttajana ja vastaa Manner-Suomessa mukana olevien yritysten kehittämisestä. Leirillä painottuivat asiantuntijavetoiset alustukset, käytännönläheinen työskentely sekä vertaistuki yli maa- ja toimialarajojen.

Oli mahtavaa kohdata yrittäjiä, jotka ymmärsivät heti, mistä puhuimme ja jakoivat samanlaisen ajatusmaailman

Vehmaalaisen Vemo´s Lähituotepuodin sisarukset Susanna ja Marianne Mäntylä lähtivät Innocampille avoimin mielin ja ilman suuria ennakko-odotuksia.

– Ajattelimme, että olisi hyvä ottaa pieni breikki omasta arjesta ja samalla ehkä kehittää yritystä. Oletimme, että luvassa olisi luentoja ja kevyttä sparrausta.

Jo heti alkuhetkistä odotukset kuitenkin ylittyivät. He kokivat, että matkan paras anti oli toiset yrittäjät, sillä yhteisöllisyyden tunne oli todella vahvaa.

– Alusta asti oli rento, toisia tukeva meininki. Kaikki olivat kaikkien puolella. Oli mahtavaa tutustua niin moniin yrittäjiin, jotka ymmärsivät heti mistä puhuttiin ja jakoivat samanlaista ajatusmaailmaa, Susanna ja Marianne kuvailevat ilmapiiriä.

Kohottavan yhteishengen lisäsi kiitosta heiltä saavat myös hankkeen asiantuntijoiden kokoama ohjelma sekä itse tapahtumapaikan tunnelma.

– Inspiroivia puheenvuoroja ja ennen kaikkea käytännönläheisiä vinkkejä, jotka pystyi viemään suoraan omaan arkeen, summaavat Marianne ja Susanna.

Mitä uutta syntyi?

Innocamp ei jäänyt pelkäksi opiskeluviikoksi, varsinkaan Mäntylän sisaruksille. Heille leirin konkreettisina seurauksina syntyi uusia yhteistyökuvioita ja tuotesarjoja yli toimialarajojen, muutoksia omaan työskentelytapaan sekä aiempaa selkeämpi käsitys yritystoiminnan tulevasta suunnasta. Yhteistyökeskusteluita käynnistyi useita jo Ahvenanmaalla, ja ne jatkuivat myös kotiin paluun jälkeen.

Vain pari kuukautta Innoccampin jälkeen Vemo´s Lähituotepuodissa julkaistiin uusi tuotesarja, joka on toteutettu yhteistyössä toisen mukana olleen suomalaisen yrityksen kanssa.

Näkökulma omaan tekemiseen muuttui. Emme yritä enää saada kaikkea valmiiksi kerralla, vaan pilkomme työt osiin

Yhteistyön ohella Susanna ja Marianne nostavat tärkeäksi oivallukseksi myös yrityksen sisäisen kehitystyön. Leiriltä saadut opit auttoivat hahmottamaan, miten tekemistä voi pilkkoa pienempiin osiin ja miten keskeneräisyyden voi hyväksyä osaksi kehittämisprosessia. Samalla yrityksen tulevaisuuden suunta kirkastui.

– Matka oli todella hieno ja silmiä avaava kokemus, Susanna ja Marianne toteavat yhteen ääneen.

Miksi Innocamp toimi yritysten törmäyttämisen metodina?

Miten saada yrittäjät oikeasti pysähtymään, jakamaan kokemuksiaan ja tunnistamaan uusia kasvun mahdollisuuksia? Innocampissa oli kyse tietoisesti rakennetusta kohtaamispaikasta, jossa yrittäjät irrotettiin hetkeksi arjesta ja tuotiin samanlaisten kasvukysymysten äärelle. Leiri tarjosi tilan tarkastella omaa liiketoimintaa toisten yrittäjien silmin, peilata haasteita yhdessä ja hakea uusia näkökulmia asiantuntijoiden tuella.

1) Innocamp sisälsi aitoa vertaisoppimista

Vertaisoppiminen ei syntynyt ainoastaan työpajoissa ja ohjatuissa osuuksissa, vaan ennen kaikkea vapaammissa hetkissä: ruokailuissa, kahvitauoilla ja epämuodollisissa keskusteluissa. Kuten Vemo’sin yrittäjät kuvasivat, yksi leirin parhaista puolista oli löytää keskustelukumppaneita, jotka jakavat samanlaisen ajattelutavan ja kamppailevat samankaltaisten haasteiden kanssa.

Tämä näkyi myös Innocampista kerätyssä palautteessa:

– Parasta olivat pienryhmätyöskentely ja verkostoituminen, joiden kautta saimme konkreettisia ideoita, tuoreita näkökulmia ja arvokkaita uusia kontakteja.

Avoin jakamisen kulttuuri synnytti vahvaa yhteisöllisyyttä, jolla on merkittävä rooli uusien asioiden omaksumisessa. Tutkimusten mukaan yritysten välinen vertaisoppiminen tukee liiketoimintaosaamisen kehittymistä erityisesti silloin, kun oppiminen rakentuu luottamukselle, yhteisölliselle vuorovaikutukselle ja kokemustiedon jakamiselle (Wenger, 1998). Monille osallistujille toisten yrittäjien kokemukset ja rehelliset keskustelut nopeuttivat oppimista enemmän kuin perinteinen koulutustilanne.

Myös tapahtuman järjestäjän näkökulmasta oli silmiinpistävää, kuinka avoimesti osallistujat lähestyivät toisiaan. Keskusteluja syntyi spontaanisti yli maa- ja aluerajojen, eikä sulkeutuneita ryhmiä muodostunut. Vaikka osa yrittäjistä toimi samalla toimialalla ja osin samoilla markkinoilla, ei kilpailuasetelma noussut esteeksi. Päinvastoin aito halu auttaa toisia oli käsinkosketeltavaa.

2) Käytännölliset sisällöt aukesivat yhdessä keskustellen

Innocampin alustuksissa ja työpajoissa keskityttiin siihen, mitkä voisivat olla yrittäjän seuraavat konkreettiset askeleet yrityksen kasvun polulla. Toisen päivän ohjelmaan kuului viisi learning café ‑työpajaa, joiden teemat olivat markkinointi, myyntikanavat, tuotekehitys, resurssit ja hinnoittelu. Työpajoissa pohdittiin käytännönläheisesti, mitä kukin yrittäjä voisi tehdä seuraavaksi edistääkseen yrityksensä kasvua ja skaalautuvuutta.

Päivän aikana yhteiskehittäminen oli keskiössä. Alustusten jälkeen yrittäjille varattiin aikaa omien ideoiden pohtimiseen, minkä jälkeen ajatuksia jaettiin avoimesti muiden osallistujien kanssa. Keskustelu oli vilkasta ja rakentavaa, työpajoissa ideoita kommentoitiin, kehuttiin ja jalostettiin eteenpäin yhdessä.

Innocampin alustuksissa ja työpajoissa keskityttiin siihen, mitkä voisivat olla yrittäjän seuraavat konkreettiset askeleet yrityksen kasvun polulla

Käytännössä esimerkiksi markkinoinnin learning caféssa yrittäjät saivat pohdittavakseen keksiä brändilleen sloganin. Lyhyen ideoinnin jälkeen jokainen esitteli omat ajatuksensa ja sai näihin välittömästi palautetta yrittäjäkollegoiltaan sekä alustuksen vetäjältä ja muilta asiantuntijoilta.

Lyhyenkin ideoinnin jälkeen esiin nousseet ideat ja niihin tulleet kommentit saivat aikaan käyttökelpoisia sloganeita, jollaista monellakaan yrityksellä ei ennestään ollut. Seuraavana askeleena on tällöin joko jatkaa ideoiden jatkojalostamista tai ottaa ideat valmiina käyttöön omassa markkinoinnissaan.

Learning caféiden aiheet valittiin tukemaan skaalautuvan kasvun tavoitteita. Tavoitteena oli, että hankkeen myötä yritykset löytävät skaalautuvan kasvun mahdollisuuksia ja pystyvät luomaan kasvustrategian, joka nojaa lineaarisen kasvun sijaan skaalautuvaan liiketoimintaan. Keinoja tämän löytämiseen on mahdollista kartoittaa muun muassa myyntikanavien kautta, laajentamalla tuotekategorioita tai esimerkiksi resurssien uudelleen hahmottamisella. Näiden kautta liiketoimintaa on mahdollista kasvattaa tehokkaammin ilman merkittävästi suurempia resurssipanostuksia.

3) Uniikki ympäristö loi kehykset

Yrittäjien arki on usein tiiviisti kiinni omassa tekemisessä ja käytännön asioiden pyörittämisessä. Vastuu monista eri toiminnoista kasautuu yrittäjälle, minkä vuoksi aikaa suunnitelmalliselle kehittämistyölle on vaikea löytää. Arjen pyörteistä irrottautuminen ei ole helppoa, ja kehittäminen jää helposti kiireen jalkoihin. Siksi lähtö tutusta toimintaympäristöstä ja kehitystyön tekeminen uusissa maisemissa voi tarjota tilaa ajatella toisin. Ahvenanmaan Havsviddenin vaikuttava miljöö ja syrjäinen sijainti loivat osallistujille rauhalliset puitteet pysähtyä ja tarkastella omaa liiketoimintaa uudesta näkökulmasta.

Havsviddenin kalliot ja rauha tarjosivat kiireisille yrittäjille tilaa ajatella ja inspiroitua. Ruokalistalla oli otettu huomioon pientuottajien ja lähiruoan mahdollisuudet, mistä he olivat myös vaikuttuneita.

Ympäristöllä oli merkittävä rooli myös yhteisöllisyyden syntymisessä. Tapahtuma järjestettiin tammikuussa, joka on ruoka- ja matkailualalla tyypillisesti vuoden hiljaisinta aikaa. Tällöin myös Havsvidden on normaalisti suljettuna ja avataan vain tilauksesta. Innocampin aikana resortissa majoittui ainoastaan tapahtuman osallistujia, mikä vahvisti tunnetta yhteisestä kokemuksesta ja samasta tarkoituksesta. Yhteinen tila ja rauhallinen ympäristö tukivat voimakkaasti yhteenkuuluvuuden tunnetta ja loivat otolliset edellytykset avoimelle vuorovaikutukselle.

Artikkeli on osa Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän julkaisuja.