Siirry sisältöön Siiry hakuun

Talk Journal

ISSN 2984-4207

Tekijät | Authors

Kuvassa on räppäävä Bach lavalla, yleisöä on lavan edessä ja sivulla.

Musaklubin battlaavat päälliköt

30.10.2026

Voisiko taidemusiikkia käsitellä lukion musiikinopetuksessa jollakin uudella tavalla? Tässä artikkelissa esitellään pilottiversio lukion musiikin opetusmateriaalista. Kyseessä on taide- sekä rap-musiikin liitto, eli uudenlainen tapa tutkia eurooppalaisen musiikin kehitystä opiskelijalähtöisesti.

Taidemusiikki koetaan usein haastavana teemana musiikinopetuksessa. Nuoret toteavat, että musiikki tuntuu pitkäveteiseltä tai tylsältä. Todellisia syitä saattavat kuitenkin olla esim. tiedon puute, kuuntelutottumusten vähäisyys tai vaikkapa vaikeus hahmottaa musiikkia sen vieraiden rakenteiden vuoksi. Taidemusiikkiin on tallentunut vuosisatojen kuluessa eri aikakausien aatteita ja ilmiöitä. Se on musiikkikulttuurimme juuret ja sisältää tarinoita kansojen vaiheista. Taidemusiikki heijastelee Euroopan historiaa pienten tunnelmapalojen tai suurten järkälemäisten mestariteosten muodossa. Taidemusiikki on merkittävä osa musiikkikasvatusta, eikä sen arvoa voi vähätellä.

“Moi! Kuka sä olet? Pysy tääl, tääl on svengaava tone!”

Kuinka nuoret kiinnostuisivat tyylilajin taituruudesta ja musiikin herkkyydestä, joka on vaikuttanut ihmiseen syvästi kautta aikojen? Tämän opetusmateriaalin tavoitteena on houkutella nuoret taidemusiikin äärelle ja lisätä samalla kiinnostusta yleisesti historian ja suomen kielen opiskelua kohtaan.

Kohderyhmänä ovat lukioikäiset opiskelijat. Lukioaikana ymmärrys ja kiinnostus yhteiskuntaa ja kulttuuria kohtaan kasvavat ja nuoret muodostavat rohkeasti ja ennakkoluulottomasti omia mielipiteitään. Opetusmateriaali ohjaa nuoria opetussuunnitelman mukaisesti tutkimaan, löytämään näkökulmia ja kokeilemaan uutta. “Musiikin opetus myös syventää opiskelijan ymmärrystä musiikista yhteiskunnallisena ilmiönä. Musiikillinen ja muu taiteellinen työskentely antavat valmiuksia musiikilliseen kansalaisaktiivisuuteen, kulttuuriseen ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä median ja ääniympäristön kriittiseen tarkasteluun.” (Lukion opetussuunnitelman perusteet, 2019, 339).

“Onks sul musatunti, oot soittajakundi, vai muuten vaan biittiä jalallas polet?”

Musiikkikasvatuksen tulee olla sivistävää. Yhtenä sen päämääristä on tuottaa uusia elämyksiä musiikin parissa. Opetuksen tulisi myös mahdollistaa ja tukea nuorta oman musiikkisuhteen luomisessa. “Lukion musiikin opetus tarjoaa tilaisuuksia musiikillisten ilmaisutapojen kokeilemiseen, mielikuvituksen käyttöön ja taiteiden väliseen työskentelyyn.” (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019, 339).

Musiikin opetussuunnitelma on väljä. Se sallii tiettyjen raamien puitteissa opettajalle mahdollisuuden muokata opetusta niin, että painopiste sisällöissä voi keskittyä opettajan oman osaamisalueen ympärille, mikä on ymmärrettävää. Muut osa-alueet saattavat jäädä tällöin pienemmälle huomiolle. Mikäli opettajalla ei ole vankkaa omakohtaista kokemusta taidemusiikin opinnoista, sitä voi olla haastava lähestyä monipuolisesti tai aiheen käsittely jää vähäiseksi. On myös tärkeä huomioida, että musiikinopettajan arki on jatkuvaa tasapainottelua oppituntien määrän ja laajojen opetettavien aihealueiden välillä.

Opettajan rooli oppitunnin ohjelmiston valinnassa on merkittävä. Ohjelmisto on valinnaisuuteen vahvasti painottuvassa oppiaineessa tärkeässä roolissa. Kiinnostava ohjelmisto ja sen myötä syntynyt ilmapiiri saavat oppilaat palaamaan ja valitsemaan uusia musiikin opintokokonaisuuksia myöhemminkin. Musiikinopettajalle tilanne ei ole yksinkertainen. Opetussuunnitelmaa tulee noudattaa. Samaan aikaan on osattava kietoa opetettava aines nuoria kiinnostavaksi vyyhdiksi.

Opetusmateriaalissa on pyritty löytämään ratkaisuja edellä kuvattuihin ammatillisiin haasteisiin. Mikään ei ole kuitenkaan varmaa, ei varsinkaan se, kuinka opiskelijat ottavat tehtävän idean vastaan. Opettajan merkitys ja suunnitelmallisuus korostuu tässäkin tilanteessa.

“Oon rakastuntut räppiin, klasamusa on myös nättii”

Tässä artikkelissa tarkasteltavassa opetusmateriaalissa yhdistetään nuorille tuttua ja vierasta. Taidemusiikkia lähestytään raplyriikoiden kautta. Tavoitteena on myös tutustua rapin sääntöihin ja oppia tuottamaan omia riimejä. On hyvä huomioida, että eri musiikkityylien tuntemus vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Joillekin molemmat tyylit voivat olla hyvin hallussa, mutta niiden yhdistäminen on uudenlainen tapa työstää musiikkia.

Tavoitteena on perehtyä taidemusiikkiin itse tuotettujen raplyriikoiden avulla. Musiikkina käytetään alkuperäisiä taidemusiikin sävellyksiä.Materiaali koostuu noin kolmen minuutin pitkistä videoista. Jokaisessa videossa käsitellään yhtä taidemusiikin tyylisuuntaa, tyyliä edustavaa säveltäjää ja jotakin instrumenttia. Videot ovat esimerkkejä ja inspiraation lähteitä. Esimerkiksi:

  • klassismi – W. A. Mozart – viulu
  • romantiikka – F. Chopin – piano
  • impressionismi – C. Debussy – harppu

Esiteltävät instrumentit valikoituvat kiinnostavien teosten kautta. Teosvalintaan taas vaikuttavat monet seikat, kuten esimerkiksi musiikin syke, rakenne, teoksen taustatiedot ja tarinat sekä tekijänoikeudelliset seikat.

Lukion musiikin opetusmateriaalia tuottaneen projektin aikana on valmistettu pilottiversio yhdestä jaksosta. Pilottiversiossa aiheena on barokkimusiikki, Johan Sebastian Bach ja urut. Kappaleeksi valikoitui fuuga J.S. Bachin teoksesta Preludi & Fuuga D-duurissa, BWV 532. Pilottiversioon voi perehtyä seuraavalla videolla: J.S.Bach ja barokkia soivat urut. Tallenteessa sävellyksen soittaa urkuri Susanne Kujala (Bach on Porthan Organ). Videoon on lisätty kuvia uruista. Kuvien urut myötäilevät tyyliltään pohjoissaksalaisia barokkiurkuja.

Materiaali on suunnattu lukioikäisten nuorten lisäksi kaikille oppijoille. Sitä voidaan soveltaa ja työstää monilla eri taitotasoilla. Opiskelijat voivat työskennellä yksin, pareittain tai opettajajohtoisesti kokonaisena ryhmänä.

“Tee riimii loppuun keskelle, niinku piiloon, tuplaa, retostele!”

Olennaisinta materiaalissa on innostaa opiskelijoita luovaan työskentelyyn. Tehtävässä opiskelijat kirjoittavat riimejä etsimänsä tiedon perusteella. Riimien työstäminen on monelle nuorelle luontevampaa kuin omien melodioiden säveltäminen. Opettajan rooli ohjaajana on merkittävä. On tärkeää suunnitella etukäteen, kuinka tehtävä tarjoillaan opiskelijalle. Prosessin alkuvaiheessa on hyvä kerrata, mitkä lyriikat ovat rap-teksteille ominaisia.
Musiikiksi voi valita demovideossa käytetyn sävellyksen tai jonkin muun aikakauden teoksen. Olennaista on se, että nuoret kuulevat ja kuuntelevat musiikkia prosessin aikana. Riimejä ja musiikkia yhteen sovitettaessa musiikki tulee tutuksi, ja sanoitusten kautta teokset saavat merkityksen. Aiheessa pidemmälle edenneet opiskelijat löytävät musiikista myös rakenteita ja fraaseja, joiden mukaan tekstiä on luonteva jäsentää.

Tärkeintä on säilyttää turvallinen ja kannustava ilmapiiri oppitunnilla. Vaatimustaso on myös pidettävä uutta opetellessa maltillisena. Tehtävää tehdessä rohkeus ja taitotaso kehittyvät huomaamatta.

“Ala vääntää, teet versen omanlaisen, tietoo kääntää, tajuut räpist olennaisen”

Taidemusiikin ja rapin erilaisten maailmojen yhdistäminen on kiehtova ajatus. Se ei kuitenkaan onnistu aivan mutkattomasti. Haasteeksi osoittautui tyylisuuntien erilaiset tavat fraseerata musiikkia. Samalla, kun taidemusiikissa tulkitaan fraaseja aloituksesta huipennuksen kautta loppuun, soittaja uhmaa tempoa, vaikka musiikki sykkiikin kokonaisuutena metronomin tarkasti. Rapin perusta on vahva syke, biitti. Biittiä ei kyseenalaisteta, vaikka räppäri sitä viekkaasti vedättääkin. Molemmissa tyylilajeissa on siis omanlaisensa flow. Musiikkityylit kulkevat eteenpäin kuin juna, mutta veturit ovat erilaiset. Tehtävässä rapille ominaisen ja oikeanlaisen flow’n löytäminen voi olla vaikeaa. Se on oma taiteenlajinsa, joka ei kaikilta heti suju.

Edellä kuvatusta haasteesta johtuen opettajan apu musiikkivalintoja tehdessä on välttämätöntä. Taidemusiikin suuresta teosvalikoimasta on hyvä valita valmiiksi joitakin varmoja ehdokkaita. Oppitunnilla voi myös kokeilla oman biitin lisäämistä musiikin taustalle tai tehdä taidemusiikista ja itse tuotetusta rap-musiikista miksauksen. Opetusmateriaalissa on haluttu kokeilla rapin esittämistä ilman biittiä. Idea toimii, kunhan musiikki on huolellisesti valittu. Tällainen esitystapa haastaa esittäjää kuuntelemaan musiikin sykettä tarkasti ja keskittymään sanoitusten lisäksi vielä huolellisemmin myös musiikillisiin fraaseihin.

“Tää meni äkkii. Mitä oot mieltä? Poltteleeks sun näppii? Mä en tiedä”

Taidemusiikin ja rapin battle on musiikillinen haaste, joka innostaa ja kiinnostaa. Teemoihin voi perehtyä taitotaso ja aikaresurssit huomioiden syvällisesti tai hieman yleisemmällä tasolla. Opetusmateriaalin tehtävät soveltuvat myös ainerajat ylittävään yhteistyöhön lukiokoulutuksen eri oppiaineiden välillä. On vain opettajien mielikuvituksesta ja rohkeudesta kiinni, miten aihetta työstää tai hyödyntää oppiaineensa eri opintokokonaisuuksissa.

Lähteet

Opetushallitus. (2019). Lukion opetussuunnitelman perusteet 2019. Määräykset ja ohjeet 2019:2a. Opetushallitus.
Salminen, E. (2023). Kolmetoista kertaa kovempi. Otava.
Google. (2024). Gemini (Gemini 3 Flash) [Suurikielimalli].

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *