In this article, I examine what kind of organization-level changes can be identified in the final phase of the four-year…
Tekijät | Authors
Vaikutuksista pysyvään muutokseen – Organisaatiovaikuttavuus kansainvälisessä kulttuurihankkeessa
Tässä artikkelissa tarkastelen, millaisia organisaatiotason muutoksia voidaan tunnistaa nelivuotisen Professional Media Presence -hankkeen loppuvaiheessa. Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemian koordinoima Professional Media Presence eli PMP on Luova Eurooppa -rahoitteinen hanke. Sen tavoitteena on ollut tukea taiteilijoiden digitaalista läsnäoloa ja ammatillista identiteettiä mediakeskeisessä toimintaympäristössä. PMP päättyy tammikuussa 2027. Artikkelin keskeinen kysymys on: mitä kansainvälisestä kulttuurihankkeesta jää jäljelle sen jälkeen, kun viimeinen tapahtuma on järjestetty ja viimeinen tuotos julkaistu?
”Konkreettisten tulosten lisäksi yksi projektin arvokkaimmista vaikutuksista oli yhteistyön aikana kasvaneet suhteet, inspiraatio ja itseluottamus. Olemme kiitollisia, että olemme olleet osa näin merkityksellistä eurooppalaista yhteistyötä.” (PMP IAS, 2026)
TKI-hankkeiden tuloksia kuvataan usein tuotosten, tapahtumien ja osallistujamäärien avulla. Niiden rinnalla syntyy kuitenkin muutoksia, joita on vaikeampi havaita ja mitata. Hankkeessa opittu voi muuttaa organisaation osaamista, työskentelytapoja, verkostoja, kohderyhmiä ja strategisia valintoja. Osa muutoksista näkyy jo hankkeen aikana, mutta niiden pysyvyys voidaan arvioida vasta myöhemmin.
Professional Media Presence -hankkeen partneriverkosto koostuu kahdesta korkeakoulusta (Turun ammattikorkeakoulu, Lapin ammattikorkeakoulu), neljästä yhdistyksestä (Prisms, Culture HUB Croatia, Youth for Equality, Perypezye Urbane) ja yhdestä luovan alan yrityksestä (Espronceda). Organisaatiot sijoittuvat viiteen eri Euroopan maahan. Kolme seitsemästä organisaatiosta ei ollut aiemmin ollut mukana Luova Eurooppa -rahoitteisessa hankkeessa. Kaikki partneriorganisaatiot olivat kuitenkin tehneet useita EU-rahoitteisia hankkeita aikaisemmin tai samanaikaisesti, pääsääntöisesti partneriroolissa.
Professional Media Presence -hankkeen partneriorganisaatiot ovat keskenään melko erilaisia kooltaan, toimintatavoiltaan ja kulttuuriltaan. Prisms Maltalta ja Youth for Equality Slovakiasta eivät olleet ennen hanketta työskennelleet taiteen tai taiteilijoiden parissa. Yhteistyö on tuonut niiden toimintaan uusia sisältöjä, työskentelytapoja, verkostoja ja toimintamalleja.
Hankkeeseen osallistuneiden organisaatioiden erilaiset rakenteet ja toimintakulttuurit ovat tehneet näkyviksi kansainväliseen yhteistyöhön, projektinhallintaan ja luovan työn johtamiseen liittyviä kulttuurisia eroja. Esimerkiksi italialainen Perypezye Urbane on kaksi henkilöä työllistävä, nykytanssia edustava taideyhdistys, jonka osaaminen keskittyy erityisesti nykytanssin ja esittävän taiteen tuotantoihin sekä alan toimintaedellytysten kehittämiseen. Isoimmat organisaatiot ovat usean sadan hengen korkeakouluorganisaatioita, joiden hankeprosessit ovat hiottuja ja systeemisiä. Kansainvälisissä TKI-hankkeissa on löydettävä yhteinen toimintatapa, jolla projektia toteutetaan ja johdetaan. Ongelmia saattaa syntyä partneriorganisaatiolle ennestään vieraiden kommunikaatiovälineiden käytöstä, kokouskäytännöistä, työn tekemisen aikatauluista tai vaikkapa kesälomien eriaikaisuudesta.
Nelivuotinen Professional Media Presence -hanke päättyy vuoden 2027 tammikuuhun, joten on perusteltua siirtää katse toteutetuista sisällöistä siihen, mitä yhteistyö on merkinnyt hanketta toteuttaneille organisaatioille. Artikkelia varten kerätyn kyselyaineiston perusteella voi tehdä havainnon, että kansainvälisen kulttuurihankkeen pitkäkestoisin organisaatiotason arvo ei välttämättä synny yksittäisistä tuotoksista, vaan siitä, miten hankkeen aikana vahvistunut osaaminen, verkostojen laajeneminen, toimintatapojen uudelleen tarkastelu sekä luottamus yhdessä tekemiseen juurtuvat osaksi organisaatioiden normaalia toimintaa.
Professional Media Presence, 2025.
Vaikutus vai vaikuttavuus
TKI-hankkeissa vaikuttavuudella on suuri merkitys läpi sen elinkaaren. Kyse ei ole ainoastaan rahoittajalle laadittavista vaikuttavuusanalyyseistä tai seurattavien määrällisten ja laadullisten mittareiden toteutumisesta. Vaikuttavuuteen liittyvät myös yksilö- ja organisaatiotason kokemukset ja mitattavat tulokset siitä, mitä hanketoiminnalla on saatu aikaan ja minkälaisia pitkäkestoisempia ja pysyvämpään muutokseen tähtääviä toimia sen ansioista on otettu käyttöön. Tässä artikkelissa kiinnostuksen kohteena on nimenomaan organisaatiovaikuttavuus, jolla tarkoitetaan sellaisia hankkeen synnyttämiä muutoksia, jotka ovat juurtuneet tai joiden voidaan perustellusti arvioida juurtuvan osaksi organisaation normaalia toimintaa, strategisia painotuksia, verkostoja tai toimintakulttuuria.
Vaikuttavuuskeskustelua hämmentää suomen kielessä läheinen sana vaikutus, johon vaikuttavuus usein sekoittuu. Tässä artikkelissa vaikutuksella tarkoitetaan hankkeen toimintaan melko läheisesti liittyvää muutosta, jota englanninkielisessä vaikutusketjuajattelussa voidaan kuvata outcome-tason muutoksena. Vaikuttavuudella viitataan puolestaan muutoksen laajempaan, pitkäkestoisempaan tai vakiintuneempaan merkitykseen eli impact-tasoon.
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa (TKI) vaikutuksen ja vaikuttavuuden käsitteet ovat läheisiä, mutta kuvaavat muutoksen eri tasoja. Vaikutusten ja vaikuttavuuden erottamista voidaan jäsentää vaikutusketjun avulla, jossa panoksista ja tuotoksista edetään vaikutuksiin ja edelleen laajempaan vaikuttavuuteen (Lamberg & Forma, 2023). Vaikutusketjuajattelussa vaikutukset sijoittuvat lähemmäs toteutettua toimintaa, kun taas vaikuttavuus ilmenee usein vasta pidemmällä aikavälillä. Vaikuttavuus ei myöskään tavallisesti synny vain yhden hankkeen tuloksena, vaan tutkimustiedon, toimijoiden ja muiden tekijöiden yhteisvaikutuksesta. (Aistrich, 2014; Taajamaa, 2022).
Artikkelin kyselyaineisto
Artikkelissa esitetyt havainnot perustuvat Professional Media Presence -hankkeen seitsemän partneriorganisaation edustajille artikkelia varten tehdyn kyselyn vastauksiin, hankkeen säännöllisesti kerättyyn sisäiseen arviointitietoon sekä kirjoittajan projektin aikana syntyneisiin omiin havaintoihin ja muistiinpanoihin. Tuloksia ei voi yleistää kaikkiin Luova Eurooppa -hankkeisiin, mutta niitä voidaan tarkastella suhteessa kulttuurihankkeiden organisaatiovaikutuksia käsittelevään tutkimus- ja arviointitietoon.
Keskeisin tässä käytetty aineisto on artikkelia varten laaditun kyselyn vastaukset (PMP Impact Article Survey, 2026). Analyysin kannalta tulee huomioida, että hankkeen toteuttajat arvioivat itse hankkeen vaikutuksia ja vaikuttavuutta. Tästä syystä vastaukset voivat painottua myönteisiin kokemuksiin, eikä kaikkien muutosten pysyvyyttä voida vielä osoittaa.
Kyselyyn vastasivat kaikki seitsemän organisaatiota, mukaan lukien Turun ammattikorkeakoulu hankkeen koordinaattorina. Kultakin partneriorganisaatiolta pyydettiin yksi yhteinen vastaus. Aineistosta ei kuitenkaan voida päätellä, kuinka monen henkilön näkemyksiä kukin organisaatiokohtainen vastaus kokoaa. Kirjoittaja ei vastannut kyselyyn, vaan Turku AMK:n osalta kyselyyn vastasivat hankkeen sisällöstä vastaavat asiantuntijat.
Alkuperäinen aineisto on englanninkielinen. Artikkelissa olevat suomenkieliset lainaukset ovat kirjoittajan käännöksiä. Lainaukset esitetään anonyymeinä, ja ne on merkattu lyhenteellä PMP IAS 2026. Kysely sisälsi monivalinta- ja avokysymyksiä. Avovastauksista tunnistettiin toistuvia teemoja, kuten osaaminen, verkostot, työskentelytavat ja strategisen tason muutos organisaation toiminnassa.
Hankkeen yksilö- ja organisaatiotason vaikutukset
Koska Professional Media Presence -hanketta oli kyselyyn vastattaessa vielä muutama kuukausi jäljellä, oli vastaajien helpompi pohtia hankkeen suoria vaikutuksia kuin pitkäkestoisempaa vaikuttavuutta. Seuraavaksi tarkastellaan, minkälaisia jo käynnissä olevia muutoksia ja vaikutuksia hankkeen aikana on yksilö- ja organisaatiotasolla syntynyt. Vastausten perusteella vaikutukset liittyvät osaamisen kasvuun, verkostojen syntymiseen, uusien toimintamallien oppimiseen sekä kansainvälisen näkyvyyden lisääntymiseen.
Yhteisoppimista ja verkostoitumista
Artikkelin pääaineiston, eli PMP Impact Article Surveyn, ensimmäinen monivalintakysymys (mahdollisuus valita useampi vastausvaihtoehto) liittyi siihen, minkä vastaajat kokivat kaikkein merkittävimmäksi ja/tai kiinnostavimmaksi asiaksi hankkeessa mukana olossa. Viisi seitsemästä organisaatiosta valitsi merkittävimpien kokemusten joukkoon yhteisoppimisen ja verkostoitumisen eurooppalaisten kollegojen kanssa. Vastauksissa korostuivat myös taiteilijoihin ja taiteen muotoihin tutustuminen sekä Luova Eurooppa -hankeosaamisen vahvistuminen.
Merkitykselliseksi koettiin organisaation kansainvälisen profiilin vahvistuminen hankkeen myötä. Lapin ammattikorkeakoulu korosti sekä paikallisen yhteistyön että kansainvälisten yhteistyömahdollisuuksien vahvistumista, mikä on tuonut kansainvälistä näkyvyyttä ja kulttuurivaihtoa Lapin alueelle. Tätä näkökulmaa tukee myös EU:n laajempi tutkimus, jossa mainitaan yhtenä keskeisenä partnerivaikutuksena organisaatioiden roolin vahvistuminen paikallisissa ekosysteemeissä (FORMIT, 2025).
Osaamisen vahvistaminen
Artikkelia varten teetetyn kyselyn (PMP Impact Article Survey, 2026) vastaajia pyydettiin erittelemään, miten hanke on vahvistanut osaamista sekä yksilö- että organisaatiotasolla. Yksilötasolla osaamisen kasvua tapahtui erityisesti siinä, miten kansainvälistä yhteistyötä rakennetaan ja ylläpidetään, miten eri näkökulmia ja (organisaatio)kulttuureita huomioidaan ja kuinka kompromissien tekeminen on tärkeää sekä ongelmien suhteuttaminen kansainväliseen kontekstiin keskeistä.
”Yksilötasolla yksi merkittävimmistä opeista oli työskennellä tehokkaasti kansainvälisessä ja monitieteisessä ympäristössä. Projekti vahvisti taitoja viestinnässä, koordinoinnissa, projektinhallinnassa ja yhteistyössä taiteilijoiden, kulttuurialan ammattilaisten ja kumppaneiden kanssa eri Euroopan maista. Se tarjosi myös arvokasta kokemusta pitkäaikaisen Creative Europe -projektin johtamisesta ja siitä, miten taide voi edistää sosiaalista osallisuutta ja yhteisön osallistumista.” (PMP IAS, 2026)
Organisaatiotasolla PMP-hanke osoitti vahvojen kansainvälisten kumppanuuksien, joustavuuden ja vertaisoppimisen merkityksen. Vastauksissa nousi esille, miten yhteistyö kumppaneiden välillä mahdollisti hyvien käytäntöjen vaihtamisen ja uuden oppimisen. Organisaatiotasolla hanke on vahvistanut usean partnerin osaamista osallistavissa menetelmissä, kansainvälisessä yhteistyössä ja projektinhallinnassa.
Useissa EU:n tuottamissa Luova Eurooppa -rahoitusta käsittelevissä ja rahoitettuja hankkeita arvioivissa julkaisuissa korostuvat samat teemat: ulkoisen TKI-rahoituksen ansiosta organisaatioiden toimintakapasiteetti vahvistuu, pitkäkestoisia kumppanuuksia syntyy ja pienemmät organisaatiot ovat ammattimaistuneet. Lisäksi hankkeiden organisaatiovaikuttavuus näkyy lisääntyneenä hallinnollisen ja strategisen osaaminen kasvuna. (A decade of Creative Europe, 2025; Carta & Mateeva-Kazakova, 2024; FORMIT, 2025)
Myös kriittistä itsereflektiota on luettavissa artikkelia varten teetetyn kyselyn avoimissa vastauksissa. Kahdessa vastauksessa nousi esille, että PMP-projekti on osoittanut tarpeen vahvemmalle organisaation sisäiselle projektityön rakenteelle. Tähän liittyy esimerkiksi tarkempi työtehtävien ja vastuiden jako. Lisäksi tehtiin havainto, että resursseja tulee sijoittaa tulevissa TKI-hankkeissa myös hankkeen hallinnolliseen johtotyöhön, ei pelkästään taiteelliseen tuotantoon.
Vaikutuksista tulevaisuuden valmiuksiksi
Artikkelia varten teetetyn kyselyn vastauksissa nousi esille myös havaintoja siitä, minkälaisia oppeja PMP-hankkeen partneriorganisaatiot vievät tuleviin hankevalmisteluihin ja hanketyöhön. Vastauksissa korostui kansainvälisten kumppanuuksien ja suhteiden ylläpito ja syventäminen. Lisäksi mainittiin, että Luova Eurooppa -hankkeen myötä syntyneen osaamisen kasvun ansiosta organisaatiolla on tulevaisuudessa mahdollisuus ja aitoa kiinnostusta laajentaa kohderyhmiään taiteilijoihin pysyvästi.
Yksi merkittävimmistä pitkäaikaisista vaikutuksista on uusien kontaktien ja verkostojen luominen, jotka hyödyttävät sekä koulutustoimintaamme että tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyötä (TKI) tulevaisuudessa. Nämä yhteydet avaavat mahdollisuuksia uusille yhteisille hankkeille ja jatkuvalle kansainväliselle vaihdolle. (PMP IAS, 2026)
Kohti pysyvämpiä organisaatiomuutoksia
Professional Media Presence -hankkeen partnereille suunnatun kyselyn sekä kirjoittajan omien havaintojen perusteella on hankkeessa nähtävissä myös pysyvämpää vaikuttavuutta. Seuraavaksi tuodaan esille merkkejä siitä, että osa muutoksista voi vakiintua osaksi organisaatioiden toimintaa. Nämä jo vakiintumista enteilevät organisaatiovaikuttavuudet liittyivät uusien kohderyhmien vakiinnuttamiseen, kansainvälisten verkostojen pysyvään hyödyntämiseen, toimintatapojen muuttumiseen, projektinhallinnan rakenteiden kehittymiseen sekä strategisen osaamisen kasvuun.
Uudet kohderyhmät ja sisällöt
Artikkelin kyselyaineiston vastausten perusteella osa muutoksista on toteutunut jo hankkeen aikana. Organisaatiolle, joka ei ole aiemmin työskennellyt taiteilijoiden parissa, PMP-hanke toi mukanaan uusia taiteellisia muotoja, näkökulmia ja yhteistyömenetelmiä, joiden uskotaan jäävän pysyväksi toimintamalliksi. Lisäksi korostui projektihenkilöstön ja hankkeessa mukana olevien taiteilijoiden välinen vaihto ja yhteistyö, jonka ansiosta organisaatio oppi paljon taiteilijoilta, ja he pääsivät lähelle taiteilijoiden kohtaamia vaikeuksia ja huolia.
”[…] opimme turvallisten ja osallistavien tilojen luomisen tärkeyden, joissa taiteilijat ja nuoret voivat vahvistaa ammatillista digitaalista identiteettiään ja medianäkyvyyttään, erityisesti pienellä saarella, jossa näkyvyys ja verkostoituminen ovat olennaisia. Projekti korosti myös, miten luovat mediatyökalut, näyttelyt ja kansainvälinen yhteistyö voivat merkittävästi lisätä sitoutumista, antaa osallistujille voimaa esitellä työtään ammatillisesti sekä vahvistaa organisaation saavutettavuutta ja vaikuttavuutta sekä paikallisesti että Euroopassa.” (PMP IAS, 2026)
Muutokset työskentelytavoissa
Kirjoittajan tekemän kyselyn vastauksista voi lukea, että useat Professional Media Presence -hankkeen partneriorganisaatiot ovat muuttaneet työskentelytapojaan jo projektin aikana ja uskovat näiden muutosten jäävän pysyviksi käytännöiksi. PMP-hanke on muun muassa kannustanut sopeutumaan erilaisiin työtapoihin sekä mukauttamaan organisaaton omaa toimintaa taiteilijoiden ja heikommassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin.
Lisäksi korostui tarve muuttaa ja kehittää selkeämmiksi oman organisaation johtamiseen ja projektinhallintaan liittyviä prosesseja, vahvistaa ymmärrystä yhteistyöstä eri kulttuurien, organisaatioiden ja ammatillisten osaamistasojen (kyvykkyyksien) välillä sekä syventää työskentelymenetelmiä, jotka tukevat erityisesti viestintää, suunnittelua ja hankekoordinointia kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Artikkelia varten teetetyn kyselyn vastauksissa näkyi myös tarve jakaa aikaisempaa selvemmin roolit oman organisaation sisällä sekä selventää, kuka vastaa mistäkin osa-alueesta. Myös harjoittelijoiden ja ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden osallistaminen hankkeeseen eri tavoin koettiin tärkeäksi opiksi.
”Kansainväliset projektit […] ovat vahvistaneet ymmärrystämme yhteistyöstä eri kulttuurien, organisaatioiden ja ammatillisten taustojen välillä. Olemme oppineet, miten eri konteksteista tulevat ihmiset työskentelevät, kommunikoivat ja luovat yhdessä, mikä on vahvistanut omia yhteistyökäytäntöjämme ja joustavuutta kansainvälisessä yhteistyössä.” (PMP IAS, 2026)
Kritiikkinä nousi esiin se, miten ison korkeakoulun (tässä tapauksessa Turun ammattikorkeakoulun) työskentelytavat ja prosessit eivät aina istu yhteen pienten toimijoiden prosessien kanssa. Lisäksi mainittiin, miten koordinaattorin toimintaprosessit eivät välttämättä heijastele hankkeen luovaa ja taiteellista luonnetta. Tämä on kiinnostava havainto TKI-työn näkökulmasta. Yhteisenä oppimishaasteena voisimme pohtia, miten tulevaisuudessa säilytämme tehokkuuden ja joustavuuden hankkeissa, joissa on mukana huomattavan pieniä toimijoita rajallisemmilla resursseilla ja suppeammilla toimintamahdollisuuksilla. Tärkeä on ymmärtää luovuus osana resilienttiä ja kestävää hankejohtamista sekä vahvistaa yhteisten oppimiskokemusten avulla sisäisiä hanketyön prosesseja.
Professional Media Presence, 2025.
Lopuksi
Kyselyaineiston, hankkeen arviointitiedon sekä kirjoittajan omien havaintojen perusteella Professional Media Presence- hanke on synnyttänyt organisaatioissa monenlaisia vaikutuksia sekä merkkejä muutoksista, joilla on edellytyksiä vakiintua pitkäkestoisemmaksi organisaatiovaikuttavuudeksi.
PMP-hankkeen tapaus osoittaa, että kansainvälisten kulttuurihankkeiden merkittävimmät vaikutukset eivät välttämättä rajoitu hankkeen konkreettisiin tuotoksiin. Hanke on osaltaan vahvistanut mukana olevien organisaatioiden yleistä hankeosaamista, lisännyt uusien toimintamallien vertaisoppimista sekä virtaviivaistanut sisäisiä prosesseja. Myös pidemmälle ulottuvaa yksilö- ja organisaatiotason vaikuttavuutta voidaan havaita. Erityisesti kansainvälistymiseen liittyvä osaamisen kasvu, Euroopan laajuisten verkostojen lisääntyminen sekä uudenlaiset kohderyhmät olivat teemoja, joissa pitkäkestoisempaa ja syvemmälle ulottuvaa vaikuttavaa on jo nyt näkyvissä.
”Yksi PMP-projektin keskeisistä oivalluksista oli luottamukseen perustuvan kansainvälisen yhteistyön ja oppimisen arvo jaettujen kokemusten kautta. Yhteistyö kumppaneiden, taiteilijoiden ja yhteisöjen kanssa eri puolilta Eurooppaa loi ainutlaatuisen ympäristön ideoiden, näkökulmien ja työskentelymenetelmien vaihtoon.” (PMP IAS, 2026)
Yllä oleva partnerin kuvaus tiivistää sen, mitä organisaatiovaikuttavuus tässä hankkeessa käytännössä tarkoittaa: uusia taitoja tärkeämmäksi voi lopulta osoittautua kyky oppia yhdessä, tunnistaa uusia kohderyhmiä ja rakentaa luottamukseen perustuvaa kansainvälistä yhteistyötä.
Professional Media Presence -hankkeen koordinoija: Turun ammattikorkeakoulun Taideakatemia
Turun AMK:n tutkimusryhmä: Taidekasvatus ja taidepedagogiikka
Hankkeen kumppanit: Lapin ammattikorkeakoulu sekä Prisms, Malta; Culture HUB Croatia, Kroatia; Youth for Equality, Slovakia; Perypezye Urbane, Italia sekä Espronceda, Espanja
Professional Media Presence -hankkeen hallinnollinen projektipäällikkö ja tämän artikkelin kirjoittaja: Emma Uotinen
Lue lisää PMP-hankkeen tapahtumista ja materiaaleista PMP-hankkeen verkkosivulta
Lainaukset: PMP Impact Article Survey (2026), suomenkieliset käännökset kirjoittajan
Valokuvat: Professional Media Presence (2024, 2025)
Lähteet
Tutkimusaineisto
Uotinen, E. (2026). Kyselyaineisto PMP Impact Article Survey (PMP IAS, 2026). Aineisto on kirjoittajan hallussa. Aineisto ei ole julkinen.
PMP-hankkeen Management Evaluation Reports vuosilta 2023–2026, yhteensä kuusi kappaletta. Datan kerääjä ja raporttien laatija Youth For Equality. Aineisto on hankkeen hallussa. Aineisto ei ole julkinen.
Kirjallisuus
Aistrich, M. (2014, 3. maaliskuuta). Kannattaako vaikuttavuutta yrittää mitata? Sitra.
A Decade of Creative Europe – Final & Mid-term Evaluation (2025). Ecorys & KEA European Affairs for the European Commission.
Carta, C. & Mateeva-Kazakova, M. (2024). Mapping Cultural Projects and Partnerships in EU External Relations. European Economic and Social Committee.
Evaluating the Impact of the Creative Europe Programme in Cities and Regions (2025). Fondazione FORMIT for the Committee of the Regions.
Kuula, M. & Kelkka, T. (2024, 14. kesäkuuta). Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistajana. Laurea Journal.
Lamberg, A.-R., & Forma, L. (2023, 20. marraskuuta). Hankearvioinnin käytäntöjen kehittäminen etenee – mitä opittiin työpajoista? Laurea Journal.
Taajamaa, L. (2022). Tiede yhteiskunnan rakentajana. Tilastollinen tarkastelu tutkimuksen laajemmasta vaikuttavuudesta Suomen Akatemian hankeraporttien pohjalta. Suomen Akatemia.
