26.10.2026

Kenttätutkimus Piikkio Worksin hyttitehtaalla osoittaa, että käyttäjäkokemukseen voi vaikuttaa yllättävän pienillä asioilla. Siksi käyttäjien tarpeiden ja kokemusten ymmärtäminen jo kehitysvaiheessa on tärkeää tuotteiden, palveluiden ja työympäristöjen suunnittelussa.

Tiesitkö, että risteilyhytti voi tuntua aiempaa avarammalta ilman, että sen seinät liikkuvat senttiäkään? Turun ammattikorkeakoulun Asiakaskäyttäytyminen-tutkimusryhmän kenttätutkimuksessa havaittiin, että huoneessa esitetty mediasisältö voi vaikuttaa merkittävästi siihen, miltä tila käyttäjästä tuntuu. Osallistujat (34 koehenkilöä) pitivät yleisesti enemmän sellaisesta hytistä, jossa oli musiikkia tai videokuvaa, kuin täysin mediattomasta hytistä. Erityisen kiinnostava havainto oli se, että mediasisällöt näyttivät vaikuttavan myös siihen, kuinka avaraksi tila koettiin.

Kiinnostava havainto oli että mediasisällöt vaikuttivat siihen, kuinka avaraksi tila koettiin

Tulokset saatiin ympäristössä, joka poikkeaa melkoisesti perinteisestä tutkimuslaboratoriosta. Asiakaskäyttäytyminen-tutkimusryhmä jalkautui suoraan hyttitehtaalle selvittämään, miten käyttäjät kokevat erilaisia audiovisuaalisia ratkaisuja aidossa risteilyhytin mallikappaleessa.

 Käyttäjäkokemus ratkaisee

Kun uusia tuotteita, palveluita tai ympäristöjä suunnitellaan, huomio kiinnittyy usein teknisiin ominaisuuksiin. Toimiiko ratkaisu suunnitellusti? Täyttääkö se sille asetetut vaatimukset? Kuinka tehokkaasti tila on käytetty? Kuinka paljon toteutus maksaa? Käyttäjän näkökulmasta yhtä tärkeä kysymys on kuitenkin se, miltä ratkaisu tuntuu, ja kannattaako vastaavaan kokemukseen jatkossa käyttää rahaa.

Turun ammattikorkeakoulun Asiakaskäyttäytyminen-tutkimusryhmä tutkii tuotteiden, palveluiden, teknologioiden ja ympäristöjen käyttäjäkokemuksia. Tutkimusten tavoitteena on auttaa yrityksiä ymmärtämään paremmin käyttäjiensä tarpeita, kokemuksia ja odotuksia jo ennen kuin lopulliset ratkaisut päätyvät markkinoille tai käyttöön.

Asiakaskäyttäytymisen tutkimus auttaa ymmärtämään käyttäjien tarpeita, kokemuksia ja odotuksia jo ennen kuin tuotteet, palvelut tai teknologiat päätyvät markkinoille.

Käytännössä tämä tarkoittaa käyttäjätestauksia, joiden tavoitteena ei ole ainoastaan selvittää, toimiiko jokin ratkaisu teknisesti, vaan myös ymmärtää, miten käyttäjät sen kokevat.

Hyttitutkimus on hyvä esimerkki tällaisesta yhteistyöstä. Tutkimus toteutettiin osana Median tunnevaikuttavuus julkisissa tiloissa -projektia, jota rahoitti Business Finland. Hyttikokeen suunnitteluun osallistuivat tutkijoiden lisäksi Koneen ja Meyerin edustajat, joita kiinnosti, millainen sisältö voisi tehdä tilojen käyttäjäkokemuksesta mahdollisimman hyvän.

Laboratoriosta keskelle hyttitehdasta

Piikkio Works valmistaa risteilyhyttimoduuleja kansainväliseen laivanrakennukseen. Ennen varsinaisen tuotannon käynnistämistä uusista hyteistä rakennetaan täysikokoinen malliversio eli niin sanottu mock up -hytti. Tämä tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden arvioida ratkaisujen toimivuutta jo kehitysvaiheessa. Tutkimuksen näkökulmasta kyseessä oli poikkeuksellisen kiinnostava ympäristö. Pääsimme tutkimaan käyttäjäkokemusta tilassa, joka muistuttaa tulevaa käyttöympäristöä lähes täydellisesti, mutta jossa muutoksia voidaan vielä tehdä.

Pääsimme tutkimaan käyttäjäkokemusta tilassa, joka muistuttaa tulevaa käyttöympäristöä lähes täydellisesti, mutta jossa muutoksia voidaan vielä tehdä.

Tutkimuksessa osallistujat arvioivat mallihyttiä erilaisissa tilanteissa, joissa tilaan tuotiin videokuvaa, musiikkia tai niiden yhdistelmiä. Vertailukohtana tutkittiin myös mediattomuutta. Hytti itsessään pysyi samana koko tutkimuksen ajan. Tutkimukseen osallistui sekä Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoita että Meyerin ja Piikkio Worksin työntekijöitä. Näin pystyimme tarkastelemaan myös sitä, kokevatko erilaiset käyttäjäryhmät ympäristön samalla tavalla. Lisäksi opiskelijat ja työntekijät saivat mahdollisuuden tutustua, osallistua ja vaikuttaa sekä kokemusta tutkimustoiminnasta.

Kenttätutkimusta parhaimmillaan

Kenttätutkimuksessa kaikki ei tapahdu yhtä hallitusti kuin laboratoriossa. Ympärillä toimii tehdas, aikatauluja sovitetaan yhteen tuotannon kanssa ja usein joudutaan ratkaisemaan pieniä käytännön haasteita lennosta.

Yksi tutkimuksen mieleenpainuvimmista yksityiskohdista liittyi tutkimusjärjestelyihin. Jotta osallistujat pystyivät tunnelmoimaan hyttikokemustaan, tutkijan ei ollut tarkoitus olla näkyvästi läsnä testitilanteessa. Ratkaisu löytyi hytin kylpyhuoneesta, jonne sijoitettiin tutkimuksen ohjaamiseen tarvittava tietokone, ja jossa kokeenjohtaja istui.

Kenttäolosuhteet toivat myös etuja. Tehdashallin taustamelu, erilaiset ympäristöäänet ja todellista käyttöympäristöä muistuttava konteksti tekivät tutkimustilanteesta aidomman kuin täysin kontrolloitu laboratoriokoe. Laivatunnelmaan oli helpompi päästä. 

Yllättävä havainto: tila ei ollutkaan aina saman kokoinen

Tutkimuksen tulokset olivat mielenkiintoisia. Osallistujat pitivät yleisesti enemmän sellaisista hyttiversioista, joissa oli audiovisuaalista sisältöä kuin sellaisista, joissa sisältöjä ei ollut lainkaan. Erityisesti musiikki lisäsi tilan miellyttävyyttä.

Tutkimuksen mukaan audiovisuaalinen sisältö parantaa hyttikokemusta. Suurimman myönteisen vaikutuksen osallistujille toi musiikki.

Kenties mielenkiintoisin havainto liittyi tilakokemukseen. Tila koettiin avarammaksi, kun hytissä soitettiin taustamusiikkia ja seinälle heijastettiin maisemavideo. Vaikka hytin fyysiset mitat pysyivät koko tutkimuksen ajan täsmälleen samoina, ihmisten kokemukset eivät pysyneet. Tällä on yllättävän iso käytännön vaikutus: neliöt eivät maksa mitään, kun ne ovat ihmisen kokemuksessa. Tämä havainto on kiinnostava erityisesti ympäristöissä, joissa käytettävissä oleva tila on rajallinen. Risteilyhyttien lisäksi pientä tilaa toivotaan suuremmaksi esimerkiksi hisseissä, odotustiloissa, hotellihuoneissa tai vaikkapa erilaisten liikennevälineiden matkustamoissa.

Tutkimuksessa havaittiin myös eroja osallistujaryhmien välillä. Opiskelijat ja yritysten työntekijät eivät kaikissa tilanteissa kokeneet sisältöjä samalla tavoin. Lisäksi erityisesti videomateriaalin vaikutus oli epäselvempi ja riippui sisällöstä. Havainnot muistuttavat siitä, etteivät käyttäjät ole koskaan yksi yhtenäinen ryhmä, ja että mediamateriaalien sisällöillä on väliä. Siksi käyttäjäkokemusta kannattaa tutkia juuri niiden ihmisten parissa, joille ratkaisu lopulta suunnitellaan.

Tulokset perustuvat osallistujien arvioihin, joita analysoitiin tilastollisesti. Laskennallisten arvioiden lisäksi koehenkilöt antoivat yrityksille myös laadullisia parannusehdotuksia hytin suunnitteluun.

Mitä yritykset voivat oppia tästä?

Tutkimuksen tärkein viesti on, että käyttäjäkokemusta kannattaa testata. Hyvä käyttökokemus ei muodostu pelkästään rakenteista, materiaaleista tai teknisistä ominaisuuksista. Kokemukseen vaikuttavat myös ääni, kuva, valaistus, tunnelma ja monet muut ympäristön yksityiskohdat.

Samalla tutkimus osoittaa, miksi käyttäjätestaus kannattaa ottaa mukaan kehitysprosessiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Monet merkittävät havainnot eivät ole sellaisia, joita voidaan ennakoida pelkästään suunnittelupalavereissa. Vaikka suunnittelijoiden intuitio voi olla vahva, vasta oikeiden käyttäjien data antaa selkeämmän kuvan todellisista vaikutuksista.

Käyttäjäkokemusta kannattaa testata mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Merkittävimmät havainnot syntyvät usein vasta, kun oikeat käyttäjät pääsevät kokeilemaan ratkaisua.

Tutkimus havainnollistaa, mitä ammattikorkeakoulujen tekemä soveltava tutkimus tarjoaa. Yritykset saavat tietoa tuotekehityksensä tueksi, käyttäjät pääsevät vaikuttamaan tuleviin ratkaisuihin ja tutkijat voivat tarkastella ilmiöitä siellä, missä ne oikeasti tapahtuvat. Tutkijan näkökulmasta kokeen arvokkain anti oli eri toimijoiden yhteinen innostus: opiskelijat, yritysten edustajat ja tutkijat työskentelivät yhteisen tavoitteen eteen. Tällaisista kohtaamisista syntyy paitsi tutkimustietoa myös uusia ideoita, yhteistyötä ja innovaatioita, kun osallistujat innostuvat käyttämään luovuuttaan.