11.11.2026

Tekoäly on tullut nopeasti osaksi korkeakouluopettajien työtä. Sen on arvioitu voivan sujuvoittaa työprosesseja ja vapauttaa aikaa, mutta samalla se edellyttää uuden osaamisen omaksumista, yhteisten toimintatapojen rakentamista ja työn kuormitustekijöiden tunnistamista.

Korkeakouluopettajan työ tarjoaa esimerkin vaativasta asiantuntijatyöstä, jossa korostuvat tiedon soveltaminen, kriittinen arviointi, yhteistyö ja jatkuva oppiminen. Generatiivinen tekoäly voi vähentää rutiinitehtäviä, nopeuttaa tiedon käsittelyä ja tukea oppimista.

Samalla sen käyttö voi lisätä uuden oppimisen tarvetta, työn vaativuutta, tuotosten tarkistamista ja epävarmuutta. Työn kuormitus ei siten välttämättä vähene, vaan se voi muuttaa muotoaan: rutiinien vähentyessä työ voi painottua entistä vaativampaan ajatteluun, arviointiin ja vastuunkantoon.

Tekoälyn vaikutukset työhyvinvointiin ovat samalla moniulotteisia. Ne voivat näkyä kognitiivisena kuormituksena ja työn vaativuuden muutoksina, innostuksen ja epävarmuuden kaltaisina emotionaalisina kokemuksina, kollegiaalisen tuen ja yhteisten käytäntöjen tarpeena sekä organisaation vastuuna osaamisen kehittämisestä ja muutoksen johtamisesta.

Kokeiluista syntyy yhteistä osaamista vasta, kun kokemukset tehdään näkyviksi, niitä arvioidaan yhdessä ja niiden pohjalta sovitaan toimintatavoista.

Vaikutukset vaihtelevat yksilöittäin ja työtehtävittäin: sama muutos voi toiselle näyttäytyä voimavarana ja toiselle kuormitustekijänä. Siksi tekoälyn hyödyntämistä ei voida tarkastella vain ajansäästön tai tehokkuuden näkökulmasta, vaan rinnalla on arvioitava työn vaativuutta, koettua kuormitusta ja hyötyjen jakautumista.

Myöskään yksittäisten opettajien onnistuneet kokeilut eivät vielä uudista organisaation toimintaa. Kokeiluista syntyy yhteistä osaamista vasta, kun kokemukset tehdään näkyviksi, niitä arvioidaan yhdessä ja niiden pohjalta sovitaan toimintatavoista.

Kollegiaalinen tuki voi samalla suojata muutoksen aiheuttamalta kuormitukselta. Tämä edellyttää aikaa yhteiselle oppimiselle, selkeitä pelisääntöjä sekä sitä, että tekoälyn käyttöönottoa johdetaan osana työn, osaamisen ja työhyvinvoinnin kokonaisuutta.

Tekoälyn hyödyt rakentuvat osaamisesta ja johtamisesta

Työsuojelurahaston rahoittamassa Tekoäly työn keventäjänä -tutkimushankkeessa tarkasteltiin sitä, miten generatiivinen tekoäly kytkeytyy korkeakouluopettajien työhön, työhyvinvointiin ja kuormitukseen.

Turun ammattikorkeakoulun, Turun yliopiston ja Hämeen ammattikorkeakoulun yhteisessä monimenetelmällisessä tutkimushankkeessa aineistoa kerättiin kyselyillä, ryhmä- ja parihaastatteluilla sekä havainnoimalla korkeakouluopettajille ja ammatillisille opettajaopiskelijoille järjestettyjä tekoälyvalmennuksia.

Tekoälyn vastuullinen käyttöön ottaminen asiantuntijatyössä on organisaation yhteinen johtamis- ja oppimiskysymys.

Hankkeen loppuraportti osoittaa, että tekoälyn työn keventämistä tukeva potentiaali ei toteudu automaattisesti. Hyödyt rakentuvat tarkoituksenmukaisista työvälineistä, henkilöstön mahdollisuuksista kehittää osaamistaan, työhyvinvointia tukevista käytännöistä sekä johtamisesta, joka mahdollistaa turvallisen kokeilemisen ja yhteisen oppimisen. Tekoälyn vastuullinen käyttöön ottaminen asiantuntijatyössä on näin ollen organisaation yhteinen johtamis- ja oppimiskysymys.

Näiden tutkimustulosten pohjalta hankkeessa laadittiin organisaatioille toimenpidesuosituksia neljään teemaan:

1. tekoälytyökalujen tarkoituksenmukainen valinta,
2. oman asiantuntijuuden kehittäminen,
3. hyvinvoinnin edistämisen käytännöt sekä
4. johtamiskäytännöt.

Tutkimusperustaisista suosituksista käytännön ratkaisuihin

Suositusten käytännön merkitystä tarkasteltiin 3.6.2026 Korkeakoulupedagogiikan päivillä järjestetyssä tutkimusperustaisessa työpajassa. Osallistujat arvioivat, millaisin konkreettisin keinoin suosituksia voidaan viedä korkeakoulujen arkeen.

Työpajan tavoitteena oli:

• Tarkastella tekoälyn hyödyntämistä opettajan työssä sekä sen kestävää ja inhimillistä käyttöä.
• Pohtia tekoälyn mahdollisuuksia ja rajoitteita työn sujuvoittajana, hyvinvoinnin tukena ja tuottavuuden lisääjänä.
• Arvioida tutkimukseen perustuvia toimenpidesuosituksia neljästä näkökulmasta.
• Jakaa kokemuksia ja hyviä käytänteitä sekä tunnistaa konkreettisia ideoita ja työkaluja oman työn tueksi.

Työpajassa esiteltiin hankkeen keskeiset tulokset ja alustavat toimenpidesuositukset. Tämän jälkeen osallistujat työskentelivät Learning cafe -menetelmällä neljän suositusteeman parissa ja tunnistivat ratkaisuja, joilla tekoälyn käyttöä voidaan tukea osana opettajien työtä ja korkeakoulujen toimintaa.

Tämän artikkelin tavoitteena on tuoda loppuraportin tutkimusperustaiset suositukset lähemmäs käytäntöä kokoamalla työpajassa syntyneet havainnot, ideat ja toimintatavat. Artikkeli jäsentää sitä, mitä suositusten toteuttaminen voi tarkoittaa tekoälytyökalujen valinnassa, asiantuntijuuden kehittämisessä, työhyvinvoinnin tukemisessa ja johtamisessa.

Näin se tarjoaa korkeakouluille aineksia yhteiseen keskusteluun ja omiin, toimintaympäristöön sopiviin ratkaisuihin. Työpajassa käytetyt suositukset perustuivat loppuraportin valmisteluvaiheen luonnokseen, joten niiden sanamuodot voivat poiketa lopullisesta raportista.

Tekoälytyökalujen tarkoituksenmukainen valinta

Työkalun valinta vaikuttaa työn sujuvuuteen, kuormittavuuteen ja osaamisen kehittämisen tarpeisiin, se ei ole vain tekninen tai taloudellinen päätös. Keskusteluissa nousi esiin, että keskusteluun osallistuneiden korkeakoulujen pääasiallisena organisaation tukemana tekoälyratkaisuna oli Microsoft Copilot Chat.

Osallistujat eivät kuitenkaan tunnistaneet, että aiheesta olisi käyty valinnan aikana keskustelua: mistä vaihtoehdoista ja millä kriteereillä valinta tehdään. Keskustelijoiden kokemuksen mukaan henkilöstöä ei osallistettu päätöksentekoon, eikä heiltä kartoitettu, mihin työtehtäviin tekoälytyökaluista toivotaan apua. Innokkaimmat käyttäjät hankkivat omat työkalunsa, mikä on sekä tietosuojan että kustannusten jakautumisen kannalta ongelmallista.

Työpajassa nousi seuraavia konkreettisia toimenpiteitä tukemaan tekoälytyökalujen tarkoituksenmukaista valintaa:

Tekoälyosaamista tulisi kehittää aktiivisesti kokeillen ja työhön kytkeytyen

Tekoälyn käyttö muuttaa asiantuntijatyötä ja edellyttää jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Työpajan osallistujien keskusteluissa ja tuotoksissa korostui, että osaamista rakennetaan paitsi koulutuksissa myös kokeilemalla, arvioimalla tekoälyn tuotoksia kriittisesti ja jakamalla kokemuksia muiden kanssa.

Työpajan osallistujat nostivat esiin seuraavia käytännön keinoja tekoälyn hyödyntämiseen liittyvän asiantuntijuuden kehittämiseksi.

• Asiantuntijuus kehittyy rohkeasti kokeilemalla, testaamalla ja vertailemalla erilaisia tekoälytyökaluja.
• Tekoälyn käytölle tulisi asettaa tavoitteita, jotta kokeilu kytkeytyy oman työn tarpeisiin eikä jää irralliseksi.
• Harjoittelulle, työkaluihin tutustumiselle ja oman osaamisen päivittämiselle tarvitaan aikaa ja resursseja.
• Tekoäly voi tukea oppimista ja kielitaidon kehittämistä sekä toimia henkilökohtaisena oppimiskumppanina.
• Tekoälylukutaitoon kuuluu ymmärrys tekoälyn toiminnasta, rajoitteista, tietosuojasta, vastuullisuudesta ja soveltuvuudesta eri tehtäviin.
• Tekoälylle annettavia syötteitä ja sen tuottamia vastauksia on arvioitava kriittisesti; ihmisen asiantuntemus ja vastuu säilyvät.
• Omaa osaamista on hyvä tarkastella suhteessa työn ja työelämän muuttuvaan osaamistarpeeseen sekä tuoda tekoälyosaaminen näkyväksi osana asiantuntijuutta.
• Kollegiaalinen tuki, hyvien käytäntöjen jakaminen ja yhteinen keskustelu vahvistavat osaamista ja auttavat hyödyntämään tekoälyä tarkoituksenmukaisesti.

Hyvinvoinnin edistämisen käytännöt

Generatiivisen tekoälyn käyttöönotto vaikuttaa opettajien työn sisältöihin ja työhyvinvointiin monin tavoin. Työpajan osallistujien keskusteluissa korostui, ettei tekoälyn hyödyntäminen työssä tapahdu itsestään, vaan se edellyttää aikaa, tukea, yhteisiä käytäntöjä ja jatkuvaa oppimista.

Tekoäly nähtiin sekä mahdollisuutena työn sujuvoittamiseen että tekijänä, joka voi lisätä kuormitusta ja uusia osaamisvaatimuksia.

Hyvinvoinnin edistämisen kannalta seuraavat ratkaisut ilmenivät vastaajien tuotoksissa:

Tekoälyn hyödyntäminen haastaa korkeakoulujen johtamiskäytäntöjä

Työpajan osallistujien keskusteluissa ja tuotoksissa korostui, ettei muutos tapahdu itsestään: johdon tehtävänä on mahdollistaa turvallinen kokeileminen, yhteinen oppiminen ja riittävä tuki sekä huomioida samalla tekoälyä jo aktiivisesti hyödyntävien asiantuntijoiden kuormitus.

Työpajan osallistujat nostivat esiin seuraavia käytännön keinoja tekoälyn hyödyntämistä tukevien johtamiskäytäntöjen kehittämiseksi.

Organisaatioiden tulisi mahdollistaa ketterä ja joustava kokeilukulttuuri

• Johdon on viestittävä, että kokeilu on sallittua tekoälyratkaisuilla.
• Tarjolla on usein koulutuksia ja esimerkkejä, mutta kokonaisuutta ei johdeta.
• Keskiössä on oltava korkeakoulun tukemat tekoälyratkaisut, joita uskaltavat muutkin kokeilla kollegojen kokemusten pohjalta. Ulkopuolisiin tekoälyratkaisuihin liittyviin esimerkkeihin ei usein uskalla tarttua.
• Kannattaa keskittyä perusvalmiuksien kehittämiseen kaikille opettajille.
• Esimerkillä johtaminen. Johtajien ja päälliköiden on näytettävä esimerkkiä tekoälykokeiluissa.
• Kokeilukulttuurin tulisi olla sisäänrakennettuna korkeakoulun toimintaan. Tekoälykokeilut ovat vain yksi osa sitä.
• “Mahdollistaa” on tässä mainio termi, koska sisältää myös resurssinäkökulman (vrt. ”kannustaa”).
• Opettajille on kerrottava, mitä korkeakoulun tukemalla tekoälysovelluksella saa tehdä ja mitä ei. Epätietoisuus nostaa rimaa kokeiluille.

Johdon tulisi huomioida myös tekoälyn käytössä harjaantuneiden asiantuntijoiden työn kuormitus

• Tulisi olla erillisiä tukitiimejä (esim. digipeda, opetuksen tukitiimi), joille voi ohjata kysymykset, ja voitava itse sanoa työruuhkan keskellä ”ei”.
• Kouluttaja- ja tukiresursseja tulisi resursoida erikseen tekoälyyn.
• Sisäisiä webinaareja, joissa kokeneemmat voivat jakaa esimerkkejään muille. Näin ei tarvitsisi kertoa usealle erikseen.
• Kokeneemmille vastaanottoaikoja, joita voi hyödyntää ja tehostaa ajankäyttöä.

Kokonaisuutena työpajan havainnot vahvistivat, että tekoälyn kestävä ja inhimillinen hyödyntäminen korkeakouluissa edellyttää tarkoituksenmukaisia työkaluja, jatkuvaa asiantuntijuuden kehittämistä, työhyvinvoinnin huomioimista ja muutosta tukevaa johtamista.

Eri puolilla Suomea toimivista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista osallistuneet pitivät aihetta tärkeänä ja kiinnostavana sekä suosituksia hyvinä ja konkreettisina. Suositusten koettiin vastaavan tulevaisuuden tarpeisiin, mutta keskustelut myös osoittivat, etteivät niiden kuvaamat käytännöt vielä toteudu kaikissa osallistujien omissa organisaatioissa. Tämä korostaa tarvetta jatkaa yhteistä keskustelua ja viedä suosituksia määrätietoisesti korkeakoulujen arjen toiminnaksi.

 

 

 

Kuva: Adobe Stock (Education License)