Asiantuntijaorganisaatiossa osaaminen on keskeisintä pääomaa, ja sen ylläpitäminen ja kehittäminen vaikuttavat suoraan organisaation toimintaan. Osaamiskartoitus on hyvä keino organisaatiossa tarvittavan…
Tekijät | Authors
Millaista osaamista hoitotyön lähijohtajat tarvitsevat johtaessaan kehittämistoimintaa?
Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymässä päätettiin selvittää, millaista osaamista lähijohtajat tarvitsevat johtaessaan yksikkönsä kehittämistoimintaa. Selvityksen pohjalta laadittiin suunnitelma osaamisen kehittämiseksi.
Työn ja prosessien kehittäminen on jatkuvaa ja välttämätöntä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kehittämistulosten juurtuminen osaksi työtä on kuitenkin usein haastavaa. Kehittämistyö tarvitseekin aina johtamista, jolloin esihenkilöiltä vaaditaan monipuolista johtamisosaamista.
Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä tuottaa perusterveydenhuollon palveluita noin 12 000 asukkaalle. Organisaatio on kehittämismyönteinen ja pyrkii vastaamaan sosiaali- ja terveysalan muuttuviin tarpeisiin kehittämällä toimintaansa. Osa organisaation lähijohtajista on saanut lisäkoulutusta kehittämisestä, kun taas osa on oppinut asiasta käytännön työssä.
Laadukkaan kehittämistoiminnan varmistamiseksi toteutettiin projekti, jonka tavoitteena oli koota teoreettista tietoa lähiesihenkilöiden kehittämistoiminnan johtamisosaamisesta sekä selvittää ja kuvata sen nykytilaa organisaatiossa.
Mitä kehittämistoiminta on ja mitä se vaatii?
Kehittämistoiminnalla tarkoitetaan toimintaa ja työskentelyä, joiden perusteella syntyy jotain uutta tai toiminnan muutosta. Kehittämisellä tavoitellaan usein esimerkiksi toiminta- ja työtapojen muuttamista tai uudelleen organisointia, uusien menetelmien, palveluiden tai tuotteiden syntymistä, kannattavuuden, tehokkuuden ja laadun parantamista tai organisaatiossa esiin tulleiden ongelmien ratkaisemista.
Johtamisella ja lähijohtajien johtamistaidoilla on merkittävä rooli kehittämistoiminnan onnistumisessa.
Kehittäminen koskee kaikkia työelämässä olevia. Usein se on osallisuuteen sekä työntekijöiden ja johdon väliseen dialogiin perustuvaa yhteiskehittämistä. Työntekijöiden osallistuminen luo pohjan myös kehittämistuloksen juurtumiselle osaksi käytännön työtapoja yhdessä kehittämistulosten käytön suunnittelun, koulutuksen ja perehdytyksen sekä muutos- ja kehittämismyönteisen organisaatiokulttuurin kanssa.
Johtamisella ja lähijohtajien johtamistaidoilla on merkittävä rooli kehittämistoiminnan onnistumisessa. Tutkimusten mukaan kehittämisen ja tulosten juurtumisen kannalta parhaat tulokset voidaan saavuttaa transformationaalisella eli uudistuvalla johtajuudella sekä valmentavalla ja osallistavalla johtamisella.
Sote-alan lähiesihenkilöiltä vaaditaan laajaa osaamista kehittämistoiminnan johtamisessa
Hoitotyön johtaminen edellyttää laajaa osaamista, ja siinä painottuvat henkilöstöjohtamisen sekä toiminnan johtamisen osaaminen. Yhä tärkeämmässä osassa on kehittämistoiminnan johtaminen. Opinnäytetyö kokoaa teoriassa sosiaali- ja terveysalan lähiesihenkilöiltä vaadittavaa kehittämistoiminnan johtamisosaamista, jotka on jaettu kuuteen osa-alueeseen:
- toiminnan johtamisen osaaminen
- tutkimus- ja kehittämisosaaminen
- johtajuusosaaminen
- työntekijälähtöisyysosaaminen
- asiakaslähtöisyysosaaminen
- viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
Toiminnan johtamisen osaamisella tarkoitetaan kehittämistoiminnassa kokonaisuuden hallintaa. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osaamisella taas tarkoitetaan kehittämismenetelmien ja -työkalujen hallintaa. Työntekijälähtöisyysosaamisen rooli korostuu kehittämisen vaatiessa kaikkien osallistumista. Esihenkilöltä vaaditaan myös johtajuusosaamista, viestintä- ja vuorovaikutusosaamista sekä asiakaslähtöisyysosaamista.
Lähijohtajat osallistumassa osaamisen kartoittamiseen ja kehittämiseen
Pöytyällä toteutetussa projektissa tärkeässä osassa oli esihenkilöiden kehittämistoiminnan johtamisosaamisen kartoittaminen käytännössä. Tämä toteutettiin yksilöteemahaastatteluin, mutta esimerkiksi osaamiskartoitukset ovat erinomainen työväline osaamisen kartoittamiseen.
Esihenkilöitä osallistettiin osaamisen kehittämiseen myös työpajatyöskentelyllä, jonka sisältö suunniteltiin haastatteluista saadun informaation sekä teoriatiedon perusteella. Työskentelyn pohjaksi pidettiin luento kehittämistoiminnan johtamisosaamisen teoriasta, jonka jälkeen osallistujat työskentelivät todellisen kehittämisaiheen ympärillä pareittain pyrkien löytämään käytännön keinoja johtamisen eri osa-alueiden tueksi. Osallistujilta kerättiin myös palautetta ja mieluisia tapoja oppia lisää kehittämistoiminnan johtamisesta.
Työkalu osaamisen kehittämisen johtamiseen
Projektin tuotoksena laadittiin organisaation tarpeisiin yksilöity kehittämisosaamisen kehittämissuunnitelma kirjallisuuden sekä lähiesihenkilöiltä teemahaastatteluissa ja työpajassa saadun informaation perusteella. Suunnitelman tarkoituksena on organisaatiotasolla varmistaa nyt ja tulevaisuudessa vaadittava osaaminen organisaation strategian mukaisesti sekä auttaa henkilökohtaisessa kehittymisessä yksilötasolla.
Taulukko. Kehittämisosaamisen kehittämissuunnitelma.
Suunnitelmaan koottiin eniten kehittämistä vaativat kehittämistoiminnan johtamisen osa-alueet. Suunnitelmassa esitettiin myös osaamisen kehittämisen menetelmiä – kuten oppiminen työssä, ryhmätyöskentely, itsereflektio tai benchmarking – sekä suuntaa antava aikataulu suunnitelman toteuttamiseksi.
Osaamisen kehittymisen arvioinnin pohjaksi ehdotettiin osaamiskartoitusta, jota voidaan tarkastella esimerkiksi kehityskeskusteluiden yhteydessä. Jatkuva toimintamalli osaamisen arvioimiseksi ja kehittämiseksi esimerkiksi kehityskeskusteluihin liitettynä on perusteltua, koska muuttuva sosiaali- ja terveysalan toimintaympäristö vaatii henkilöstöltä jatkuvaa uuden oppimista.
Lue lisää Oona Mäntysaaren YAMK-opinnäytetyöstä:
Lähiesihenkilöiden kehittämistoiminnan johtamisosaaminen – suunnitelma osaamisen kehittämiseksi.
Lähteet
Andreasson, J.; Eriksson, A. & Dellve, L. 2016. Healt care managers’ views on and approaches to implementing models for improving care processes. Journal of Nursing management. 2016. Vol. 24, No. 2, 219–227.
Kallankari, S. 2019. Muutoksen johtaminen arjessa: opas sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Helsinki. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Kantanen, K. 2017. Kuntasektorilla toimivien hoitotyön johtajien johtamisosaaminen ja sen muutos. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.
Kymäläinen, H-R.; Lakkala, M.; Carver, E. & Kamppari, K. 2016. Opas projektityöskentelyyn. Tieteestä toimintaa -verkoston julkaisu 2016. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Laaksonen, H. & Ollila, S. 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. 3. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
Laulainen, S.; Zitting, J. & Niiranen, V. 2020. Henkilöstön ja johtajien osaamisvaatimukset integroituvissa palveluissa. Teoksessa. Hujala, A. & Taskinen, H. (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere: Tampere University Press.
Meza, R.; Triplett, N., S.; Woodard, G., S.; Martin, P.; Khairuzzaman, A., N.; Jamora, G. & Dorsey, S. 2021. The relationship between first-lever leadership and inner-context and implementation outcomes in behavioral healt: a scoping review. Implementation Science. 16, Article 69, 1–22.
Ojasalo, K.; Moilanen, T. & Ritalahti, J. 2015. Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Helsinki: Sanoma Pro Oy.
Pietiläinen, V. & Syväjärvi, A. 2016. Inhimillisyyden ja tehokkuuden merkitys sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden johtamishaasteille. Teoksessa Pietiläinen, V. & Syväjärvi, A. (toim.) 2016. Inhimillinen ja tehokas sosiaali- ja terveysalan johtaminen. Tampere: Tampere University Press.
Pillay, R. & Morris, M. 2016. Changing healthcare by changing the education of its leaders: An innovation competence model. The Journal of Health Administration Education. Vol. 33, No 3, 393–410.
Ranta, R. 2020. Ryhmätahto- ja dialoginen johtaminen organisaatioiden kehittämisessä. Onnistuneen kehittämistyön elementit sote-organisaatiossa ja elintarvikeyrityksessä. Akateeminen väitöskirja. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta. Tampere: Tampereen yliopisto.
Saarisilta, J. & Heikkilä, J. (toim.) 2015. Yhdessä innovoimaan – osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtaminen sosiaali- ja terveysalan muutoksessa. Osuva-tutkimushankkeen loppuraportti. Raportti 4/2015. THL.
Salonen, K.; Eloranta, S.; Hautala, T. & Kinos, S. 2017. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
Seeck, H. 2021. Johtamisopit Suomessa. Taylorismista innovaatioteorioihin. 6. painos. Helsinki: Gaudeamus.
Shuman, C. J.; Powers, K.; Banaszak-Holl, J. & Titler, M.G. 2018. Unit Leadership and Climates for Evidence-Based Practice Implementation in Acute Care: A Cross-Sectional Descriptive Study. Journal of Nursing Scholarship Vol 51, No. 1, 114–124.
Stenvall, J. & Virtanen, P. 2012. Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen. Kehittämisen mallit, toimintatavat ja periaatteet. Helsinki: Tietosanoma Oy.
Toikko, T. & Rantanen, T. 2009. Tutkimuksellinen kehittämistoiminta. Näkökulmia kehittämisprosessiin, osallistamiseen ja tiedontuotantoon. 3. korjattu painos. Tampere: Tampere University press.
Vartiainen, P. 2017. Lähijohtajat kompleksisuuden ytimessä. Teoksessa Laaksonen, H. & Ollila, S. 2017. Lähijohtamisen perusteet terveydenhuollossa. 3. uudistettu painos. Helsinki: Edita.
White, K.; Pillay, R. & Huang, X. 2016. Nurse leaders and the innovation competence gap. Nursing Outlook Vol 46, Issue 3, 255–261.
Zitting, J.; Laulainen, S. & Niiranen, V. 2019. Lähi- ja keskijohdon osaamisvaatimukset sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatiossa. Yhteiskuntapolitiikka 84(4), 380–392.
Artikkeli oli rakenteeltaan hyvä ja asia mielenkiintoinen, varsinkin alan opiskelijalle. Ikävä kyllä se ei tarjonnut henkilökohtaisesti minulle lukijana mitään uutta.
I liked this article because i have some interest in nursing area. I am also a student of commerce stream. so, this article include both the things how management helps us in everyday life. Everything we do in our lives depends on our management skills. Good management have solution to all things
Kiitos kommentista. Koska kehittämisosaaminen on, kuten sanoita mielenkiintoista ja aika tärkeääkin, toivottavasti opiskelijat saavat artikkelista ajatuksia.
Thank you for your comment. It was interesting to read that you are in the commercial field and also interested in nursing. Multidisciplinary expertise and crossdisciplinarity cooperation between are needed todays working life.