12.11.2020

Turun ammattikorkeakoulussa halutaan vuosittain nostaa esille henkilöstöstä ja opiskelijoista ansioituneita henkilöitä.  Vuoden viestijä 2020 -kunniamaininnan sai lehtori Minna Salakari. Vuoden Viestijän valintakriteerinä vuonna 2020 oli aktiivinen rooli viestinnässä ja Turun AMK:n tunnettuuden lisäämisessä.

 

Viestintä linkittyy hanketyöhön ja opetustyöhön

Vuoden viestijä Minna Salakari toteaa, että viestintä on hänelle jokapäiväinen juttu, jonka hän linkittää hanketyöhön ja normaalityöhön. Hän on valtavan kiinnostunut monikanavaisesta, matalan kynnyksen viestinnästä.

– Vuoden viestijäksi valinta oli puhdas yllätys. Minulta kysyttiin päivää ennen tiedotustilaisuutta, olenko osallistumassa siihen ja silloin aloin aavistaa, että jotain on tulossa. Mukavasti läikähti sisällä, kun kunniamaininnan sain, Salakari hymyilee.

– Minusta tärkein tehtäväni opettajana ja projektipäällikkönä on pitää AMK esillä. Tavallaan viestinnän kautta koulutusta ja organisaatiota, kampusta ja koko kokonaisuutta voidaan esitellä ja kuvata houkuttelevana. Haluan näyttää, että katsokaa, tätä kaikkea meillä tehdään!

Kun kirjoitat, muista olla persoonallinen, liika muiden tekstien lukeminen voi johtaa siihen, että persoonallisuus kärsii. Vaikka et olisi hyvä kieliopillisesti tai kirjoittajana, niin kirjoita, ja pidä persoona mukana.

Salakari toteaa, että ammattikorkeakoulun esille tuonnin tarkoituksena ei ole henkilöbrändin kasvattaminen, vaikka se kasvaakin samalla, vaan viestintä on olennainen osa hänen työtään. Hän kertoo nykyisille ja tuleville opiskelijoille, mitä kaikkea AMK:ssa on mahdollisuus tehdä ja mihin päästä mukaan.

– Haluan myös viestiä opiskelijoiden ja opettajien kanssa. Meidän tulee olla ylpeitä omasta työstämme ja tehdä yhteistyötä.  Toivoisin, että opiskelijatkin toisivat osaamistaan esille. Viestintää tulisi olla ainakin Master-tasolla opetuksessa enemmän. Se on nykypäivää, tervetuloa 2020-luvulle!  Meillä opitaan esimerkiksi johtamista ja terveydenedistämistä, mutta tärkeää on myös, miten siitä viestii.

 

Aiheet tulevat elämästä, ilmiöistä ja kohtaamisista

Salakari kirjoittaa paljon niin asiatekstejä kuin blogitekstejä. Hän toteaa olevansa nopea kirjoittaja, jolle kirjoittaminen on ollut aina vahvuus.

– Kirjoittaminen on luova prosessi. Kun flow tulee ja tekstiä alkaa syntyä, se täytyy saada tehdä heti. En katso kalenteria tai kelloa, että loppuuko esimerkiksi työaika, vaan kirjoitan. Aina se ei onnistu, mutta yleensä otan ajan jostain. Viikonloppuna ja vapaa-ajalla kirjoitan yleensä vain omia juttuja.

– Olen synnynnäinen kirjoittaja, kirjoittanut 4-vuotiaasta, se on intohimoni. Tahto luo pohjaa kirjoittamiselle.

Salakari saa paljon kirjoituspyyntöjä. Hän kirjoittaa aiheista, joista on kokemusta ja tekee selkeän kirjoitussuunnitelman.

Ei ole liian pientä aihetta, mistä voisi viestiä hanke- tai opetustyössä. Aina voi tehdä ajankohtaisen tekstin, somepäivityksen tai päiväkirjamerkinnän.

– Palastelen aiheen ja kirjoitan tietyn määrän yhteen julkaisuun. Omaan blogiin viestin ilmiöistä ja arjesta. Melkein joka päivä mieleen tulee ainakin yksi juttu, mistä voisin kirjoittaa. Aiheita tulee eletystä elämästä tai kohtaamisista opiskelijoiden ja kollegoiden kanssa.

Salakari kertoo seuraavansa, mitä yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan ammatillisesti mielenkiintoisista aiheista ja miettii, onko hänellä jotain niihin sanottavaa. Jutut tulevat, jos ne ovat tullakseen, hän tuumii.

– Ongelma on, että kirjoitan liikaa samaan viestiin, tiivistämisen ja rajaamisen taitoa pitää harjoitella.

 

Kohti unelmia

Salakari kokee, että kaikkein tärkein unelma-ammatti on vielä näkemättä. Hän ei ole siihen vielä hakeutunut, mutta se olisi pääasiassa sisällön- ja tekstintuottamista, esim. copywriter, toimittaja, viestinnän asiantuntija tai äidinkielenopettaja.

– Olen unelmien tavoittelija. En tiedä, toteutuuko unelmani nyt vai 10 vuoden päästä, mutta ehkä kuitenkin joskus. Pohdin, millä tavoin voin lisäkouluttaa itseäni viestinnän alalla, ja miten voin hyödyntää sitä nykyisessä työssäni.

Viestintä on usein irrallinen palikka, mikä jää helposti tekemättä. Opettele ottamaan viestintä osaksi työtä, anna sille aikaa. Kynnys kirjoittamiseen kasvaa, jos sille ei varaa aikaa.

Salakari jatkaa aktiivisena viestijänä palkinnon saatuaankin, ei siihen voi lopettaa. Etenkin, kun kirjoittaminen on hänelle henkireikä, kirjoittamalla saa ajatukset virtaamaan.

Yksi viestinnän tärkein taustatekijä on verkosto. Salakarin verkosto on kasvanut, hän on saanut lisää seuraajia ja kirjoituspyyntöjä. Verkostoituminen on vahvuus.

– Pitää ylläpitää sitä, mitä tekee oman verkostonsa kanssa. Se voi poikia jotain, ehkä jopa uusia hankkeita, jotain yhteistä hyvää.

 

Koulutuksella kehitetään työntekijöiden viestintätaitoja

Salakari on mukana AMK:n näkemysjohtajakoulutuksessa. Koulutuksessa on selkeä konsepti, jossa annetaan konkreettisia esimerkkejä, tehdään yhdessä harjoitteita ja luodaan profiileja. Siellä annettiin raamit ja neuvoja.

– Sain koulutuksesta vauhdin henkilöbrändäykseen. Se on erinomainen koulutus, innostavat vetäjät ja eri taustaiset osallistujat, vaikuttava kokonaisuus. Se on erilainen koulutus, ja on hyvä, että tällainen mahdollistuu AMK:n toimijoille.

– Helmi on se, että työnantaja haluaa kehittää meidän viestintätaitojamme ja henkilöbrändiämme. Me olemme organisaation sanansaattajia. Pitää olla ylpeä, että tällaista tehdään.

Vuoden viestijä 2020 -valintaa tehdessä Minna Salakari oli päätoiminen tuntiopettaja. Valinnan jälkeen hänen päätoimisuutensa on vakinaistettu ja hän on lehtori. Onnea Minna siitäkin!

 

Salakari kirjoittaa moneen blogiin, tutustu esim.:
https://www.lily.fi/blogit/tahan-on-tultu/
https://www.koulutushoidossa.fi/author/tarttumapintoja/

Salakari opettaa Master Schoolissa Sosiaali- ja terveysalan ylempään AMK-tutkintoon  terveyden edistämisen -koulutuksessa.