29.10.2020

KT, lehtori Ilkka Uusitalo sosiaali- ja kasvatusalalta valittiin Turun ammattikorkeakoulun vuoden opettajaksi. Opiskelijat ja henkilökunta pääsivät osallistumaan valintaan ammattikorkeakoulun sisäisessä äänestyksessä.

Vuoden opettaja 2020 on Ilkka Uusitalo niin opiskelijoiden kuin henkilökunnankin äänillä.

Opetus perustuu dialogiin

Ilkka Uusitalo kertoo olevansa yllättynyt tuloksesta. Hänestä kuitenkin huomaa, että hän on tyytyväinen. Perustelut luettuaan hän tunnisti ainakin osan niistä itseensä sopivaksi.

− Oma tyylini on rauhallinen, etäopetuksessa joskus etenen omasta mielestä liiankin rauhallisesti. Toisaalta ajattelen niin, että opetuksessa pitää olla aikaa ja tilaa asioita pohdiskella. Eivät opiskelijat välttämättä kykene omaksumaan uudesta asiasta kuin murto-osan esimerkiksi kolmen tunnin kokonaisuudesta. Hyvä tulos on, jos opiskelija muistaa ja ymmärtää syvällisemmin opetuksesta kaksi tai kolme asiaa tai näkökulmaa.

− Olen kiinnittänyt nyt syksyllä enemmän huomiota pedagogisiin ratkaisuihin Zoom-välitteisessä opetuksessa. Keväällä verkko- ja etäopetus oli itselle uusien välineiden käytön omaksumista, kuten enemmistölle kollegoista. Mutta niinhän se on, että pakko on hyvä opettaja.

Uskon edelleen positiivisuuden voimaan opetuksessa. Pyrin pitämään yllä hyvää ilmapiiriä, arvostavaa suhtautumista opiskelijoihin ja heidän esittämiinsä näkemyksiin.

− Keväällä verkko-opetusaloitukset jännittivät ja joskus aloittaminen jännittää vieläkin. Etäopetus on kuin suora TV-lähetys. Kun se alkaa, pitää olla tiiviisti läsnä, keskittyä moneen asiaan ja toivoa, että tekniikka toimii. Kollegan kanssa opetettaessa homma verkossa helpottuu. Yhteisopettajuudesta saa tukea ja voi yhdessä miettiä, miten opetus toteutetaan ja rytmitetään.

Uusitalo kertoo tuntiensa aina perustuneen keskustelevaan opetukseen ja dialogiin. Hän pyrkii aktivoimaan opiskelijoita kyselemällä ja pyytämällä perustelemaan ajatuksiaan. Nykyopiskelijoiden tietotaso ja älylliset pohdinnat hämmästyttävät häntä lähes päivittäin.

Uskon, että myönteisyys opetuksessa ja oppimisessa pitää yllä opiskelijoiden kiinnostusta ja on energisoivaa vuorovaikutuksellisesti. Positiivisuus avartaa ajattelua ja luo tilaa luovalle ajattelulle.

− Joskus sanonkin opiskelijalle, että sinä voisit tulla tilalleni opettamaan. Itseasiassa käänteinen oppiminen on yksi tehokkaimmista oppimisen tavoista. (Opiskelijat siis opettavat toisilleen tietyn kokonaisuuden.)

− Itsekin innostuu, kun huomaa, kuinka paljon he tietävät ja keskustelevat asioista. Opiskelijoissa on huikeita persoonia ja paljon hyvää osaamista ja ajattelua. Sosiaali- ja kasvatusalan opetuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisia ilmiöitä sekä opiskelijoiden kokemuksia ja käsityksiä käsiteltäviin asioihin ja aiheisiin. Arvot ovat usein myös esillä.

Myös poikkeavia näkemyksiä opiskelijat uskaltavat esittää, kun ilmapiiri on salliva. Meidän alan opiskelijat ovat hyvin käyttäytyviä.

Uusitalolla on laaja-alainen näkemys työelämästä, johon pitkäaikainen toiminta täydennyskoulutuksessa on tuonut syvyyttä ja näkemystä. Hyvä työelämätuntemus palvelee myös opetuksessa.

− Yhteiskunnan ja työelämän ilmiöitä tarkastelee eri puolilta, työelämän, opetuksen ja tiedon näkökulmista. Minulla on ollut työelämäkiinnityksiä monissa luottamustehtävissä. Tällä hetkellä olen muun muassa erään lastensuojeluyrityksen hallituksessa. Niistä voi jakaa ja ammentaa kokemuksia ja ihan uusinta tietoa esimerkiksi siitä, mitkä asiat ovat lastensuojelun kilpailutuksen laatukriteerejä tai millaista uusinta osaamista lastenkodin ohjaajat työssään tarvitsevat.

 

Sisällölliset kysymykset opetuksessa ovat kiinnostavia

Uusitalo työskenteli vuosina 2000–2017 täydennyskoulutuksessa. Vaikka hän jonkin verran sinäkin ajanjaksona piti luentoja työyhteisöasioista ja lähijohtamisesta koulutuksessa, oli muutos takaisin tutkinto-opetukseen iso.

− Jälkeenpäin ajatellen olisin voinut aikaisemminkin siirtyä opetukseen takaisin, sillä sisällölliset kysymykset ja asiantuntijuuden käyttö opetuksessa ovat aina kiehtoneet minua. Täydennyskoulutuksessa työ oli enemmän hallinnollista suunnittelua.  Ammatillisten artikkelien kirjoittamista tuli toki työn ohessa tehtyä.

Oma tietokäsitykseni perustuu relativismiin. Tieto on suhteellista ja on tärkeää pitää erilaisia näkökulmia ja monitieteisyyttä esillä. Asioita ja ilmiöitä voi tarkastella monista eri näkökulmista ja erilaisin painotuksin.

Lähijohtaminen ja työyhteisötaidot ovat edelleen opetuksessa mukana, mutta myös opinnäytetöiden ohjaus on isossa roolissa. Uusitalo toteaa, että jatko-opinnoista ja väitöskirjan tekemisestä on ollut hyötyä opinnäytetöiden ohjauksessa. Tutkimustoiminta kiinnostaa häntä muutenkin.

− Sosiaali- ja kasvatusalan opetuksessa parasta ovat sisällölliset aiheet ja teemat. Ne kiinnostavat ja ovat ajankohtaisia. Koska olen käyttäytymistieteilijä, kaikki ihmisen toimintaan ja käyttäytymiseen liittyvät aiheet kiinnostavat. Olen myös opiskellut sivuaineita hyvin laaja-alaisesti; psykologiaa, hallintotieteitä, sosiaalipolitiikkaa, sosiologiaa, historiaa. Nuorena yliopisto-opiskelijana niin monet tieteenalat kiinnostivat.

Tutkimustiedon esillä pitäminen opetuksessa avartaa, ja antaa tutkimuksellista näkemystä ja evidenssiä. On tärkeää kannustaa opiskelijoitakin perehtymään juuri uusimpaan tietoon. Hienoja hetkiä opettajana kokee silloin, kun joku opiskelija sanoo opetuksen aikana, että mä luin juuri yhtä tutkimusta ja siinä tuotiin esille tällainen näkökulma….

Opetuksessa on monin tavoin läsnä sote-uudistus ja palvelujen uudistaminen, kehittyvät palvelut ja sosiaali- ja kasvatusalan kehittäminen ja kehitystoiminta. Työn kehittäminen ja oppiminen työstä kiinnostavat Uusitaloa. Niitä hän tutki myös viime joulukuussa ilmestyneessä väitöskirjassaan.

Hän toteaa, että yhä ajankohtaisia ovat kysymykset:

• Miten kehittää työtä työpaikalla?
• Miten tukea ihmisten työssä oppimista?
• Miten tuetaan parhaiten ihmisten työhyvinvointia?
• Mikä merkitys täydennyskoulutuksella on työn ja osaamisen kehittämisessä?

 

Mitä on muuttunut 20 vuodessa?

Uusitalo sai kunniamaininnan myös 20 vuoden palveluksesta Turun AMK:ssa. Hän toteaa, että paljon on muuttunut nimenomaan IT-järjestelmien suhteen 10–20-vuoden aikana.

− Opetuksen suunnittelu on yhteistoiminnallisempaa, itse opettajan rooli ei ole kauheasti muuttunut, vaan opettaja vastaa edelleen opetuksesta. Tiedon määrä kuitenkin kasvaa joka alalla valtavasti. Suuri kysymys on, mitä oman alan opiskelijoille pitäisi opettaa tai kannattaisi opettaa? Mitä juuri minun pitäisi opettaa omissa jaksoissani?  Paljon enemmän aikaa pitäisi käyttää palautekeskusteluihin opiskelijoiden kanssa, ylipäätänsä antaa kehittävää ja korjaavaa palautetta.

Uusitalon mukaan opiskelija-aines ryhmissä on hyvin eri tasoista. Tietotasossa voi olla suuriakin eroja, koska korkeakouluun tullaan monia eri reittejä. Hän pohtii, että opiskelu AMK:ssa vaatii monia perinteisiä opiskelutaitoja, mutta eritoten ajattelun taitoja, itsesäätelyä ja itsensä johtamista.

− On hienoa, että meidän opiskelijoilla on myös hyvät käytöstavat. Tuntuu hyvältä ja joskus huvittaakin, kun opiskelijat kiittävät etäopetuksen päätyttyä. Toki itsekin kiitän yleensä heitä, kun ovat osallistuneet opetukseeni. Pieni juttu, mutta uskon, että sillä on iso merkitys molemmille osapuolille.

PS. Lopuksi haluan tässä yhteydessä lämpimästi kiittää kaikkia teitä, jotka ehdotitte minua vuoden 2020 opettajaksi ja olitte tukemassa valintaani.

 

Tutustu myös Uusitalon haastatteluun väitöskirjan yhteydessä:

Suunnitelmallinen työssä oppiminen kehittää tehokkaasti ammatillista asiantuntijuutta