06.05.2024

Varsinais-Suomen viisi korkeakoulua tuovat maakuntaan merkittävän määrän osaamista, jonka merkitys on keskiössä koko maamme tulevaisuuden rakentamisessa. Suomen pisimmät yliopistoperinteet ja vanhimmat ammattikorkeakoulutukset ovat kiinnittyneet monella tavalla Turun asukkaiden ja työelämän DNA:han – varsinkin, kun maamme suurin yhtenäinen kampusalue sijaitsee poikkeuksellisesti aivan kaupungin keskustassa.

Varsinais-Suomen positiivinen rakennemuutos on ollut vahvaa viimeisen vuosikymmenen aikana. Se kantoi pitkälti yli jopa korona-ajan, ja tälläkin hetkellä alueen työllisyys on heikkenemisestään huolimatta selkeästi kansallisia keskiarvoja parempi. Kasvun suurimpana hidasteena on Turun kauppakamarin kyselyn perusteella jo useiden vuosien ajan ollut osaavien ammattilaisten saatavuus.

Varsinais-Suomen korkeakoulut ovat pyrkineet aktiivisesti laajentamaan koulutustarjontaansa ja opiskelijamääriään. Koulutusajat ovat kuitenkin korkeakoulutuksessa niin pitkiä, että kaikki lisäykset näkyvät vasta monen vuoden viiveellä.

Vuonna 2014 maakunnan korkeakouluista valmistui 5910 ammattilaista, ja 2023 määrä oli noussut 6549:een, eli noin kymmenen prosenttia. Tarve näyttäisi kuitenkin edelleen isommalta, sillä vuosikymmenen aikana maakuntaan työllistyneiden korkeakoulusta valmistuneiden vuosimäärä on vastaavasti noussut 3759:sta 5178:een, eli 38 prosenttia. Se tarkoittaa, että entistä suurempi osa Turussa opiskelleista on jäänyt maakuntaan, ja lisäksi olemme saaneet houkuteltua osaajia muilta alueilta.

Tämän vuosikymmenen lopun osalta tilanne näyttäisi edelleen paranevan. Korkeakoulujen opiskelijamäärä on nimittäin kasvanut 19 prosenttia kymmenen vuoden aikana, 22914:sta 27246:een. Tuosta kasvusta voi olettaa, että tulemme saamaan maakuntaan täällä koulutettuja ammattilaisia enemmän myös tulevina vuosina, ja kasvun pitäisi olla nopeampaa kuin edellisellä ajanjaksolla. Toivotaan, että pystymme näin varmistamaan positiivisen kehityksen myös tulevaisuudessa.

Kaikkien ennusteiden mukaan osaajatarve tulee vain lisääntymään lähivuosina, kun kasvun lisäksi eläköityminen jatkuu korkealla tasolla.

Toinen tapa, millä korkeakoulut tukevat alueiden kehitystä, on niiden tekemä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminta (TKI). Maakuntamme työelämässä on paljon organisaatioita, joiden menestyskyky perustuu jatkuvasti uudistavaan kehittämiseen. Niille korkeakoulujen kanssa yhteistyössä tehty TKI-työ on välttämätöntä polttoainetta.

Turun alueen korkeakoulujen vuosittainen TKI-työ on kasvanut kymmenessä vuodessa 176 miljoonasta eurosta 225 miljoonaan, 28 prosenttia. Yhteensä alueen korkeakoulujen TKI-menot ovat olleet tänä aikana melkein kaksi miljardia euroa. Sillä rahalla on rakennettu meille kaikille parempaa tulevaisuutta, toimivaa työelämää vakaassa yhteiskunnassa.

Kasvu näyttäisi jatkuvan sekä opiskelijoiden, valmistuneiden että etenkin TKI-työn osalta tämän vuosikymmenen ajan. Sen taustalla on viime hallituskaudella tehty parlamentaarinen sopimus ja Orpon hallituksen budjettiin viemät toimenpiteet TKI-toiminnan vahvistamiseksi. Eduskuntamme on ollut harvinaisen yksimielinen nähdessään osaamisen olevan Suomen kilpailuvaltti myös tulevaisuudessa ja tehdessään toimenpiteitä sen varmistamiseksi.

Varsinais-Suomen kannalta iso kysymys on se, miten osaamisen kehittämiseen varatut kansalliset panostukset kohdennetaan. Käytännössä tulevien vuosien panostuksissa tullaan pohtimaan, onko kansallisesti parasta kiihdyttää kasvua vai hidastaa vääjäämätöntä taantumaa.

Perinteisesti kasvun vauhdittaminen on tuonut enemmän jakovaraa kaikille alueille, joten itse kannatan näistä ensimmäistä vaihtoehtoa. Se olisi myös tärkeä viesti koko maakunnallemme. Kääntämällä kasvuluvut nousuun saa myös jatkossa mahdollisuuden kiriä aiempaakin kovempiin suorituksiin niin Varsinais-Suomen ja Suomen kuin koko Euroopankin hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn lisäämiseksi. Siihen urakkaan tarvitsemme jokaisen pätevän ammattilaisen ja oikein kohdennetun TKI-euron mukaan.

 

Artikkeli on julkaistu Turun Sanomien Puheenvuorona 6.5.2024.