Turun AMK:n vuoden 2017 opettajaksi ja opiskelijaksi valitut kertovat, millaista on opiskelu ja työskentely ammattikorkeakoulussa tänä päivänä. Miten opiskelu on…
Kirjoittajat
Mistä on työn ilo tehty?
Hektinen työelämä on tullut jäädäkseen. Paikalleen ei voi jäädä, sillä tänään opittu on jo huomenna entinen totuus. Haluamme jatkuvasti enemmän, nopeammin, haluamme uusia asioita, ideoita, tuotteita ja palveluita.
Organisaation kaikki osa-alueet eivät tiedä toistensa suunnitelmista ja päällekkäisyyksiä syntyy, koska kaikilla on kiire ehtiä ensin. Tähän uuvuttavaan ja stressaavaan vauhtiin ei ole pakko sopeutua.
Jonkun pitää puhaltaa pilliin – ja juuri siinä on työnohjaajan paikka
Koulutettu työnohjaaja on ohjaamisen ja työelämän kokemuksellisen kehittämisen ammattilainen. Hän ei toimi konsulttina vaan ratkaisukeskeisyyteen keskittyvänä työyhteisön rinnalla kulkijana.
Työnohjaaja voi myös toimia yksilöllisenä ”Personal Mind Trainerina” henkilölle, joka haluaa voida työelämässä paremmin ja saada aikaan tavoittelemiaan tuloksia. Sosiaali- ja terveysala ja muu vaativa asiakastyö on jo pidempään käyttänyt työnohjauspalveluita, mutta myös liike-elämä on nyt viime vuosina löytänyt ne.
Organisaation yksittäiset virkistyspäivät saattavat hetkellisesti tuoda iloa työpaikalle, mutta melko nopeasti päivän anti unohtuu. Tarvitaan pitkäkestoisempaa henkilöstön jaksamisen tukiohjelmaa, jossa otetaan huomioon juuri sen työyhteisön arjen kompastuskivet ja henkilöstön voimavarojen tukeminen.
Työn ilo syntyy onnistumisista ja yhdessä tekemisestä
Identiteettiä rakennetaan usein ammattikuvan kautta. Myönteinen minäkuva johtaa parempaan itseohjautuvuuteen ja vastuunkantamiseen työelämässä. Ihan jokainen nauttii enemmän työssään, organisaation kaikilla tasoilla, kun saa työpäiviensä aikana käyttää omia vahvuuksiaan ja jakaa osaamistaan muillekin.
Tiedon jakaminen ja osaamisen kierrättäminen on menestyneimpien organisaatioiden perusta.
Tekemisen vapauden kautta motivaatio kasvaa. Kun työntekijään uskotaan ja häntä arvostetaan, hän lähettää parhaat signaalit liikkeelle sekä organisaation sisällä että sieltä ulos. Organisaation maineelle tällä on iso merkitys.
Työyhteisön yhteisöllisyys syntyy tunteesta, että tähän joukkoon minä haluan kuulua ja juuri minun halutaan olevan tässä. Parhaat tulokset syntyvät silloin, kun henkilöstön ja organisaation arvot yhdistyvät.
Yhdessä saadaan aikaan enemmän ja parempaa jälkeä. Tiedon jakaminen ja osaamisen kierrättäminen on menestyneimpien organisaatioiden perusta.
Kirjoittajan valmistumista työnohjaajaksi juhlistettiin myös omassa työyhteisössä. Kirjoittaja tarjoaa työnohjauspalveluita sopimuksen mukaan.
Me aikuiset opettelemme edelleen
Työelämä on harmittavan usein edelleen kuin lapsuuden hiekkalaatikko. Päiväkodissa näistä asioista jo puhuttiin: pitää jakaa ja pitää antaa toisenkin onnistua. Tehdään yhdessä.
Edelleen huolehdimme ensi kädessä omasta nurkkauksesta, osastosta, yksiköstä. Menestyäksemme työelämässä meidän on kuitenkin opittava yhä enemmän jakamaan ja opeteltava arvostamaan toinen toistemme osaamista.
Työnohjauksen kautta voidaan tukea koko organisaatiota kohti yhteisiä tavoitteita: esimiestyön parempaa jäsentelyä, keskijohdon työssään vahvistumista ja koko henkilöstön yhteisöllistä ja tuloksellisesta toimintaa – kaikesta tästä on työn ilo ja tekemisen meininki tehty.
Kiitos näistä tärkeistä näkökulmista. Itsekin viestinnän asiantuntijana allekirjoitan täysin työhyvinvoinnin tärkeän merkityksen myös organisaation maineen rakentamisessa. Kukko ei laula käskien ja kiillottaen. Viestintä on huono laastari. Uskon että vain hyvinvoiva työntekijä voi välittää aidosti positiivista viestiä organisaatiosta ulospäin (ja toki myös sisällä kuten tuot esiin).
Kuvailet osuvasti modernin tietointensiivisen työelämän piirteitä. Se haastaa hyvin kokonaisvaltaisesti ihmistä ja ihmisen osaamista, voimavaroja ja persoonallisuutta. Yksilö,- ryhmä tai koko työyhteisön työnohjaus voi olla merkittävänä tukena työn tekemisen arjessa, vaikka työntekijällä tai työyhteisössä ei olisikaan suurempia ongelmia havaittavissa. Aika ajoin on vain voimauttavaa ja selkiyttävää keskustella täysin ulkopuolisen työnohjaajan kanssa. Hän voi toimia todella eräänlaisena ”Personal Mind Trainerina” tai mindset trainerina. Omat ajattelun ja toiminnan mallit kun tahtovat toistaa itseään ja ei enää näe tarvittaessa ”puita metsässä tai metsää puilta”. Raikas näkökulma on myös tuo, että ”tekemisen vapauden kautta motivaatio kasvaa”. Organisaation onkin tärkeää tarjota mahdollisuuksia työntekijöille -aivan liian paljon jää osaamista käyttämättä ja organisaatioissa tukeudutaan usein muodolliseen osaamiseen ja pätevyyteen.
Työnohjauksen hyötyä itselle kannattaa kokeilla rohkeasti. Aina se on myös molemminpuolinen oppimissuhde.
Kiitos kommenteista! Se jota työnohjaus kiinnostaa, voi ottaa suoraan yhteyttä minuun niin voimme kehitellä asioita yhdessä eteenpäin: anne.kuusisto@turkuamk.fi