Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Älä (pää) hälise, keskity!

23.05.2023

Sisäisen äänen sävy päässä merkitsee. Ääni voi olla ystävä tai vihollinen. Pahimmillaan ja pitkyessään sättivät, itseä ruoskivat sanat voivat nakertaa elämästä kokemukset rauhasta ja leppoisuudesta.

Tuntuuko tutulta: niska-hartioita jumittaa ja ajatukset takkuavat. ”Tää ei etene, tämä ei vain onnistu, mitä mä teen?” Opiskelija saattaa etenkin opinnäytetyön äärellä ollessaan syyttä sättiä itseään ja kaataa bensaa sisäisen äänen soimaaviin liekkeihin.

Itsehavainnointia tutkinut, kokeellisen psykologian professori Ethan Kross on kehittänyt keinoja sisäisen ääänen suitsimiseen ja taltuttamiseen. Kross nimeää sisäinen äänen hälinäksi (englanniksi chatter). Hän kirjansa Sisäinen hälinä (Karisto 2022) julkaistiin suomeksi viime vuonna.

Kuvassa on kansikuva Ethan Krossin kirjasta Sisäinen hälinä. Siinä on tekstien lisäksi erivärisiä palloja.

Sisäinen hälinä on ihmisen mielen ominaisuus, joka parhaimmillaan voi olla hyvä ystävä, valmentaja, siivittäen yhä parempiin suorituksiin, mutta pahimmillaan äityä sättiväksi ja ruoskivaksi kriitikoksi, joka lamaannuttaa ihmisen. Aivotutkimusta ja käyttäytymispsykologiaa yhdistelevä Kross osoittaa tutkimuksissaan, miten pään sisäiset keskustelut muovaavat ihmisen arkea, elämää ja työntekoa sekä miten toimivien työkalujen avulla sisäistä kriitikkoa ja sättijää voi suitsia. Evoluutiobiologisten lähtökohtien vuoksi ihmisillä on vahva taipumus kiinnittää huomio kielteisiin tai huonolla mallilla oleviin asioiin ja huoliin.  Tätä mielen ominaisuutta tulee treenata ja kehittää kohti ratkaisukeskeisimpiä ajatuskulkuja. Se, minkälaatuinen sisäinen ääni kunkin pään sisällä käskyttää ja minkälainen kuhina pään sisällä käy, riippuu siitä, minkälainen puheenparsi häntä ohjaa.

Sisäinen ääni on muodostunut varhaisessa vaiheessa elämää vanhempien, isovanhempien ja lähisukulaisten puheista siksi puheenparreksi, joka vaikuttaa ja ohjaa läpi elämän.

Pahinta myrkkyä sisäiselle hälinälle ovat kiire, suorittaminen, usean asian yhtäaikainen tekeminen, vähäinen palautuminen, hiljentyminen ja levon puute. Ihmisen aivot ohjaavat ajattelua ja tarvitsevat säännöllisesti pysähtymistä, rauhaa, palautumista sekä tasapainottamista. Jos tätä ei tapahdu, aivot ylikuumenevat, samoin ajatukset.

Tunnista hälinän aikaansaannokset

Sisäinen hälinä saa ihmisen kylvämään riitaa ihmissuhteissa ja kasvattaa näin tunnetta ryhmään kuulumattomuudesta ja yksinäisyydestä. Sisäisen puheen muuttamisessa tieto ei riitä. Ratkaisu on sisäisen hälinän katkaisu. Muutokseen tarvitaan halua, sopivat, oikeanlaiset olosuhteet ja läheisten sekä ympäristön tuki. Sisäistä hälinää saa suitsittua mielen työkaluilla, joita tulee ottaa aktiivisesti käyttöön.

Krossin mukaan ajaudumme ihmisinä kaiken aikaa nykyhetkestä mielemme epälineaariseen maailmaan, imeydymme toistuvasti tahtomme vastaisesti itsemme ”sisään”. Ajelehtiessamme pois nykyhetkestä puhumme itsellemme ja kuuntelemme tarkemmin, mitä sisäisellä äänellä on sanottavana.

Tunnista sisäisen hälinät sanat

Sisäinen ääni on monessa mukana: Työpäivän jälkeen tapahtumia läpi käydessä, kollegan sanomisia setviessä, uutta puhelinnumeroa tai katuosoitetta opetellessa ja ratkaisuja ongelmiin hakiessa. Hälinä saa vatvomaan asioita, piehtaroimaan kielteisissa tunteissa, ja pahimmillaan se kaappaa pään sisäisen mikrofonin. Suuren osan ajasta sisäinen ääni on suopea ja toimii hyvin. Hälinään se ajautuu etenkin silloin, kun sen tukea tarvittaisiin eniten: kun stressitasot nousevat, pelissä on paljon suorittamista ja vaikeita tunteita, jotka edellyttävät äärimmäistä harkintaa.

Kross linjaa:”Sisäinen hälinä tarkoittaa kaikkia niitä kielteisiä ajatuksia ja tunteita, jotka kiertävät kehää ja saattavat muuttaa ainutlaatuisen itsehavainnointikyvyn siunauksesta kiroukseksi. Hälinä nakertaa itseluottamusta, suoritusta, päätöksentekokykyä, ihmissuhteita, mielialaa ja terveyttä.”

Hälinän haitat arjessa

Krossin mukaan sisäinen hälinä voi kaapata ihmisen toiminnanohjaustaidon, kyvyn ohjata omia ajatuksia ja käyttäytymistä toivotulla tavalla. Kielteiseksi äitynyt sisäinen ääni voi jumittaa toiminnanohjauksen. Jos mieli keskittyy liiaksi sisäisen äänen tuskailujen ja huolien kuuntelemiseen sekä siihen, mitä se haluaa tehdä, aivot kuormittuvat. Tämä ”tupla-ajo” hajottaa ja hämärtää huomiota.

Itseään toistavat ahdistavat ajatukset on useissa tutkimuksissa yhdistetty lamaannuttaviin vaikutuksiin. Opiskelijoilla hälinä huonontaa koetuloksia, taiteilijoilla aiheuttaa esiintymispelkoa ja liikealalla vaikeuttaa neuvotteluja.

Stressissä kielteisten sanojen virta on yleisin stressiä ylläpitävä tekijä. Krossin mukaan sisäinen hälinä on omiaan synnyttämään kroonisen ruumiillisen stressireaktion. Sisäisen hälinän stressiä ruokkivilla piirteillä on hänen mukaan huolestuttavia ominaisuuksia. Jos paniikkireaktio pitkittyy, se aiheuttaa monenlaisia uhkia terveydelle. Stressi madaltaa vastustuskykyä ja kehon kuntoa. Kielteisistä tunteista puhuminen ruokkii sisäistä hälinää.

Taltuta sisäinen hälinä

Tutkijanurallaan Kross on tehnyt tarkkoja havaintoja siitä, miten sisäisen hälinän vähentämisen ja sisäisen äänen valjastamisen työkaluja on kaikilla ihmisillä ja ne löytyvät läheltä: tavoista, käytöksestä ja rutiineista sekä ympäröivistä ihmisistä. Kross on selvittänyt tutkimuksissaan, miten evoluution tuottama työkalupakki toimii ja kuinka se voi auttaa meitä hallitsemaan pään sisällä käymiämme keskusteluja.

Kross esittelee liudan työkaluja, joilla voi pyrkiä välttämään kielteisiin ajatusjumeihin joutumisen. Työkaluja on kolmenlaisia: niitä voi soveltaa joko itse, ihmissuhteissa tai niissä käytetään avuksi ympäristöä.

Esimerkiksi etäisyydenotto on itse hyödynnettävä työkalu, jolla pyritään ottamaan etäisyyttä mielen sisäiseen ”kaikukammioon”. Se voi tarkoittaa vaikka sitä, että kuvittelee itsensä kärpäseksi kattoon, matkustaa mielessään ajassa tai hahmottaa itsensä ja ongelmansa pienemmiksi kuin ne todellisuudessa ovat. Näkökulmia laajentavien harjoitusten keskiössä on saada katsantokulmasta laajempi, tyynempi ja täsmällisempi.

Ihmissuhteissa käytettävät työkalut Kross taas jakaa avun tarjoamisen ja avun vastaanottamisen työkaluihin. Kross pitää tärkeänä sitä, että ihmisiä tuetaan sekä tunne- että kognitiivisella tasolla. Käytännössä ihmisille annetaan monien kaipaamaa huolenpitoa ja tukea mutta myös konkreettisia neuvoja siihen, miten päästä eteenpäin ja saattaa asia päätökseen.

 

Katkaise sisäinen hälinä – Työkaluja ylikuumentuneiden ajatusten jäähdyttämiseen (Kross, Sisäinen hälinä 2022)

  1. Puhu itsellesi yhä lempeästi kuin kolmivuotiaalle.
  2. Puhu itsellesi toisessa persoonassa: ”Hei Liisa, nyt on haastava tilanne…”
  3. Kokoa neuvojakaarti, etsi tukea sosialisesta mediasta.
  4. Mene luontoon, katso luontokuvia.
  5. Tunnista tunteita ja nimeä niitä.
  6. Kirjoita listoja tekemättömistä asioista.
  7. Siivoa ja järjestä koti kuntoon.
  8. Etsi syvää kunnioitusta aikaansaavia kokemuksia maisemista tai taiteesta.
  9. Neuvo itseäsi, kuin neuvoisit hyvää ystävääsi.
  10. Kuvittele itsesi kärpäseksi kattoon ja katso asiaa siitä näkökulmasta.

 

Lisätietoja kirjoittajasta: www.terhimakiniemi.fi

Kuvassa on Terhi Mäkiniemi.

Mitä pidit artikkelista?

2 kommenttia artikkelista “Älä (pää) hälise, keskity!

  1. Heidi Porttila sanoo:

    Ajatuksia herättävä kirjoitus. Työelämän alati kiihtyvässä tahdissa, tärkeitä ja muistettavia nostoja oman mielen rauhoittamiseen ja arjessa pysähtymiseen.

  2. Terhi Mäkiniemi sanoo:

    Kiitos Heidi, hyvä kuulla tämä. Ja, niinpä ehkä tämän ajan yksi tärkein taito on kyky rauhoittaa itseä ja säädellä omaa toimintaa niin, että jaksaa sopivasti.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *