Siirry sisältöön Siiry hakuun

Digivihreä tulevaisuus

01.03.2021

Turun AMK on panostanut voimakkaasti tekniikan aloille lisäämällä aloituspaikkoja sekä investoimalla oppimis- ja tutkimusympäristöihin. Satsaukset vastaavat Varsinais-Suomen osaaja- ja osaamistarpeeseen. Millaista tekniikan alan osaamista tulevaisuuden Suomi tarvitsee?

Koronapandemia ei ole muuttanut sitä tosiasiaa, että Suomen talous on vientivetoista, ja että viennissä teknologiateollisuuuden tuotteet ja palvelut ovat merkittävässä asemassa (yli 50 % vientituloista).

Koulutuksella sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla varmistetaan että toimiala on iskussa myös tulevaisuudessa.

Millainen on se tulevaisuus, johon uusia osaajia koulutetaan? Millaista osaamista työelämä – ja maailma – odottaa ja edellyttää? Eikä pontimena ole vain talouskasvun turvaaminen vaan ”viheliäisten” globaaliongelmien selättäminen.

 

Photovoltaic Systems -kurssilla tutkitaan opetuskäyttöön tehdyn pienoisaurinkopaneelin ja LED-valonheittimen avulla aurinkopaneeleiden toimintaa. Kuva: Martti Komulainen

Millaista osaamista tarvitaan?

Ei tarvitse olla tulevaisuudentutkija väittääkseen että lähitulevaisuudessakin asialistalla ovat koko maapallon kohtalonkysymykset, kuten ilmastonmuutos ja luonnonvarojen ehtyminen. Nämä edellyttävät ehkäpä koko taloudellisen ajattelun reformia, mutta myös teknologisia innovaatioita: energiapihejä ratkaisuja, uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä, kiertotalousajattelua kaikilla toimialoilla.

Kestävän kehityksen mindsetin omaksumisen lisäksi toinen Teknologiateollisuus ry:n parin vuoden takaisessa  tekniikan osaajatarveselvityksessä (Teknologiateollisuus, 2018) vahvasti esille noussut teema on digikyvykkyys. Se tarkoittaa digitaalisten alustojen hyödyntämistä mutta spesifimmin muun muassa tekoälyä, esineiden internetiä, automaatiota, robotisaatiota ja ainetta lisääviä valmistustekniikoita.

Koulutusorganisaatioissa on luettu Teknologiateollisuuden osaajatarveraporttia ja kuunneltu muitakin elinkeinoelämän palautteita herkällä korvalla.

Koulutuksella sekä tutkimus- ja kehitystoiminnalla varmistetaan että toimiala on iskussa myös tulevaisuudessa.

Turun AMK:n Tekniikka ja liiketoiminta -sektorin koulutusjohtaja Juha Kontio tähdentää alakohtaisen osaamisen lisäksi geneerisempiä valmiuksia.

-Pyrimme kouluttamaan ihmisiä, jotka pystyvät olemaan mukana työelämän kehittämisessä pidemmälle jänteellä. Koulutuksessa pitää luoda valmiuksia toimia alati muuttuvassa ja kompleksisessa ympäristössä.

Osaajatarvekartoitus nosti esiin myös korkeakoulujen ja työelämän kumppanuudet. Tätä pitää tärkeänä myös Kontio.

Koulutuksessa pitää luoda valmiuksia toimia alati muuttuvassa ja kompleksisessa ympäristössä.

-Koulutuksen ja työelämän yhteys pitäisi saada vahvemmaksi ja monipuolisemmaksi käsittäen sekä koulutusyhteistyötä että TKI-toimintaa. Opintojakin voitaisiin enemmän suorittaa yrityksissä, kuten on tehty Turun AMK:n INTO-hankkeessa.

INTO on oppisopimustyyppinen koulutusmalli, jossa opiskelija suorittaa noin puolet opinnoistaan yrityksessä työskennellen. Pilottivaiheeseen osallistui 8 tuotantotalouden opiskelijaa. Mallin käyttöä jatketaan ja uusia yrityksiä on lähdössä mukaan.

Digitalisaatio lyönyt läpi kaikilla toimialoilla

Digitalisaatio on megatrendi, jonka vaikutukset näkyvät kaikilla toimialoilla. On se sitten liiketoimintaa, suunnittelua tai valmistusta.

Tuotekehitystä opettava lehtori Jussi Liikkanen sonnustautuu virtuaalilaseihin ja -hanskoihin EduCityn virtuaalisuunnittelulaboratoriossa. Laseilla ja hanskoilla voi tarkastella ja tunnustella tietokoneen 3D-suunnitteluympäristössä mallinnettua kappaletta, vaikkapa auton ohjauspyörää, ja tehdä muutoksia malliin. Kuulostaa scifiltä, mutta on tulossa vahvasti tuotekehitysinsinöörien työkaluksi.

Turun AMK:n virtuaalisuunnittelun laboratoriossa voi virtuaalilaseilla ja tuntohanskoilla tarkastella 3D-malleja. Kuva: Martti Komulainen

Eikä digi rajoitu tähän. Digitaalisuus on mullistanut koko suunnitteluprosessin: suunnitellusta kappaleesta voidaan tuottaa prototyyppi 3D-tulostuksessa. Myös jo tuotettuja kappaleita tai laitteita voidaan 3D-skannata hyvinkin tarkasti ja palauttaa suunnittelupöydälle.

-Kaiken tämän taustalla on pyrkimys tehostaa suunnitteluprosessia, parantaa tuotteiden laatua ja ergonomiaa sekä vähentää materiaalihukkaa, ja siten edistää ekologista kestävyyttä, summaa Jussi Liikkanen.

Digimaailmassa on myös digiuhkia. Kyberturvasta pitää huolehtia. Salon IoT Campukselle avattiin vuonna 2019 investointirahoituksen tuella Turun AMK:n Kyberturvallisuuslaboratorio, joka tukee yrityksiä tuotteiden kyberturvallisuuden varmistamisessa. Salon Cyber Test Lab tarjoaa IoT (esineiden internet- Internet Of Things)- ja teknologiatoimijoille mahdollisuuden olla mukana kyberturvallisuuden tutkimus- ja kehitystoiminnassa.

Tietoturva on kaikkien asia, ei vain organisaatioiden IT-palvelujen asia. Tätä korostaa tietoturva-asioita opettava ja Wireless Communications and Cybersecurity -tutkimusryhmää johtava Jarkko Paavola.

– Tietoturva on kansalaistaito, jota erillisenä aiheena tai kurssina opetetaan Turun AMK:ssa IT-tradenomeille ja tietojenkäsittelyn insinööreille, vaikka kuuluisi kyllä kaikillekin, Paavola tähdentää.

Nyt eletään energiamurrosta!

Uuden Turun AMK:n kampusrakennuksen, EduCityn, katolta avautuu hyvät näkymät Kupittaan puistoon. Kattoa peittävät aurinkopaneelit. Tulevaisuus on uusiutuvien energialähteiden. Myös Turun AMK näyttää tässä suuntaa ja tutkii uusiutuvia sekä hajautettuja energian tuotantotapoja.

Voimala toimii myös oppimisympäristönä energia- ja ympäristötekniikan opiskelijoille.

Tuoreimpana aurinkovoimalan yhteyteen on saatu ”Solar monitoring station”. Se seuraa auringon liikkeitä ja tuottaa tietoa auringon säteilystä.

NERCin eli uuden energian tutkimuskeskuksen (New Energy Research Station) sisätiloissa EduCityssä on vaikuttava arsenaali aurinkopaneelien, sähköverkkojen ja akkujen tutkimuslaitteistoa. Onpa pyörillä kulkeva Mobile Solar Lab´kin, jossa tutkitaan aurinkopaneelien laatupoikkeamia ja sähköntuottokykyä. Aurinkoenergian yleistyessä myös laatutietoisuus on kohonnut ja riippumattoman testauksen tarve on kasvanut.

Opiskelija-agentit tekniikan lähettiläinä

Monelle on iskostunut mielikuva tekniikasta miehisenä ja konerasvan tuoksuisena alana. Kuva on yksipuolinen vaikka ala onkin miesvaltainen. Tekniikka on lavea käsite pitäen sisällään kaikkea ICT:stä rakennus-, kone- ja kemianteollisuuteen ja tarjoten mahdollisuuksia moderneja tietopohjaisia menetelmiä hyödyntäviin suunnittelutöihin.

Opiskelijalähettiläät kertovat tekniikan koulutusmahdollisuuksista 2. asteen oppilaitoksiin suuntautuvilla vierailuilla. Kuva: Mari Loikkanen

Useissa hankkeissa on pyritty laventamaan kuvaa tekniikan alasta sekä lisäämään vetovoimaa hakeutua opiskelemaan ja töihin. Keinoina on käytetty vierailuja ja tekniikan työmenetelmiä esitteleviä työpajoja. Toimintaa ovat organisoineet muun muassa Insinööriliitto ja Teknologiateollisuus ry sekä Turun tekniikan alan koulutusta tarjoavat korkeakoulut yhteisen Teknologiakampus Turun sateenvarjon alla. Myös Turun kaupunki on aktiivisesti tuonut esille tekniikan aloja STEaM-hankkeen kautta.

Viesti kulkee tehokkaasti kun nuoret kertovat nuorille.

Viesti kulkee tehokkaasti kun nuoret kertovat nuorille. Turun AMK:n EU-rahoitteisen Live-(Lisää Vetovoimaa) -hankkeen pitkälti toistasataa ”teknologia-agenttia”, insinööriopiskelijaa, ovat kuuden vuoden ajan vierailleet toisen asteen oppilaitoksissa kertomassa tekniikan opiskelusta. Live-hankkeessa on myös järjestetty yritystapahtumia, joissa tekniikan yritykset ovat esitelleet työllistymismahdollisuuksia.

Lähteet

Teknologiateollisuus ry 2018: 9 ratkaisua Suomelle. Teknologiateollisuuden koulutus ja osaaminen -linjaus 2018.

Yläkuva: Mama Creative

Artikkeli on julkaistu myös Talk Tekniikka magazine 2021 -lehdessä.

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php