15.06.2018

Lounais-Suomessa on käynnissä positiivinen rakennemuutos ja se näkyy selvästi työllisyyskehityksessä. Näistä positiivista muutoksista johtuen uusia osaajia kaivataan teollisuuteen entistä enemmän ja nopeammin – arvioiden mukaan tarve Lounais-Suomessa on ainakin 15 000 – 30 000 uutta työntekijää lähivuosien aikana ja vastaava kehitys on käynnissä pääkaupunkiseudulla.

Haasteena on samaan aikaan teollisuuden koulutusalojen huono vetovoima niin Lounais-Suomessa kuin myös pääkaupunkialueella. Esimerkiksi joissakin 2. asteen tekniikan alan koulutuksissa ensisijaisia hakijoita on ollut selvästi alle yksi aloituspaikkaa kohden. Tämän vuoksi vetovoimaisuuteen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi uusia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä kokeillaan, kehitetään ja mallinnetaan kaikilla tekniikan aloilla. Kaikkien mallien ja toimintatapojen suunnittelussa ja käyttöönotossa kuullaan niin työelämää kuin myös muita kohderyhmiä eli opiskelijoita ja opetus- ja ohjaushenkilöstöä.

VetoVoimaa-hankkeen tavoitteena on ollut lisätä tekniikan koulutusalojen vetovoimaa. Lisäksi tavoitteena on lisätä perusopetuksessa ja toisella asteella olevien opiskelijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten ohjaushenkilöstön tietoisuutta teknologiateollisuuden alasta sekä sen tarjoamista työllistymis- ja jatko-opintomahdollisuuksista. Tavoitteeseen päästään, kun alalla opiskelevat nuoret suunnittelevat yhdessä yritysten kanssa innovatiivisia keinoja markkinoida alan koulutusta perusopetuksen viimeisillä luokilla ja lukiokoulutuksessa opiskeleville nuorille. Näin edistetään sekä alan vetovoimaisuutta että nuorten siirtymistä sujuvasti kouluasteelta toiselle.

Hankkeen tavoitteena on lisätä ja monipuolistaa Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden alan yritysten ja toisen asteen oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulun konkreettista yhteistyötä. Näin edistetään yritysten näkyvyyttä oppilaitoksissa, vahvistetaan ja kehitetään oppilaitoksesta työelämään siirtymistä tukevia menetelmiä ja palveluita sekä edesautetaan alalta valmistuneiden nuorten työllistymistä ja kiinnittymistä alan yrityksiin. Ammattikorkeakoululla on keskeinen asema teknologia-alan kouluttajana ja tärkeänä jatkokoulutusvaihtoehtona nuorille. Varsinais-Suomessa tämä korostuu, koska täällä ei ole teknillistä yliopistoa. Tässä hankkeessa tuomme konkreettisen toiminnallisen ympäristön nuorten ulottuville herättämään kiinnostusta teknologia-alaa kohtaan.

Turun ammattikorkeakoulun strategiassa on keskeisenä tavoitteena teknillisen innovaatiokorkeakoulun rakentaminen. Kaikki toimet mitkä edistävät nuorison tietoisuutta ja kiinnostusta tekniikan alan opintoja kohtaa edesauttavat teknillisen innovaatiokorkeakoulun rakentamista. Lisäksi työelämäyhteistyön lisääminen sekä toisen asteen ja ammattikorkeakoulun välinen yhteistyö edesauttavat ammattikorkeakoulun strategian mukaisten tavoitteiden saavuttamista.

Turun ammattikorkeakoulusta 31.7.2018 päättyvässä, kolmevuotisessa VetoVoimaa-hankkeessa on ollut mukana konetekniikan koulutus. Hankkeessa olemme kehittäneet muun muassa kaksi toimintamallia lisäämään toisen asteen opiskelijoiden ja kouluttajien tietoisuutta tekniikan alan, erityisesti konetekniikan, mahdollisuuksista ja opiskelusta.

Toimintamalli 1: Teknologia-agenttikoulutus

Osana VetoVoimaa-hanketta Turun ammattikorkeakoulun konetekniikan opiskelijoille on järjestetty teknologia-agenttikoulutus. Sen tarkoituksena on ollut antaa opiskelijoille valmiuksia esitellä tekniikan alan koulutusta toisen asteen oppilaitoksissa, joihin konetekniikan opiskelijat ovat sopineet vierailukäyntejä. Koulutuksessa konetekniikan opiskelijoilla on ollut mahdollisuus laajentaa osaamistaan erityisesti myynti- ja esiintymistaitojen osalta sekä saada henkilökohtaista sparrausta. Näitä taitoja ei konetekniikan oppimissuunnitelmassa ole erikseen tarjolla. Teknologia-agenttikoulutus on toteutettu vuosina 2016, 2017 ja 2018 hyvällä menestyksellä ja toimintamalli on kehittynyt vuosien varrella saadun palautteen ja vetäjien kokemusten perusteella.

Kahdessa ensimmäisessä toteutuksessa koulutus koostui Turun ammattikorkeakoulun myyntityön ja tuotantotalouden opiskelijoiden vetämästä koulutusosiosta sekä henkilökohtaisesta sparrauksesta. Lisäksi koulutukseen kuului tekniikan sisältökoulutusosio, jossa keskityttiin esityksen sisältöön sekä asioihin, joita tekniikan alasta olisi hyvä kertoa oppilaitosvierailuilla. Sisältökoulutuksessa on ollut mukana myös Turun AMK:n opettajia sekä aiemmin kouluvierailuilla käyneitä konetekniikan mentoriopiskelijoita.

Koulutuksen aikana konetekniikan opiskelijat on jaettu 2-3 hengen tiimeihin, joista jokainen suunnittelee omien oppilaitosvierailujensa sisällön. Tiimit ovat hyödyntäneet vierailujen suunnittelussa myyntityön ja tuotantotalouden opiskelijoiden järjestämää koulutusta. Osana koulutusta konetekniikan opiskelijat tekevät tiimeittäin PowerPoint-esitykset, joita on käytetty apuna oppilaitosvierailuissa. Powerpoint-esityksen sisällöstä vastaavat opiskelijat itse, tosin myöskin aiemmin tehtyjä materiaaleja (esim. videoita) on hyödynnetty suunnittelussa.

Esityksien suunnittelussa on lähdetty liikkeelle siitä, että tekniikan alaa pitää tuoda näkyvämmäksi, ja samalla murtaa joitakin alaan liittyviä ennakkoluuloja. Näitä ennakkoluuloja olivat mm. alan miesvaltaisuus, sekä matematiikan pitkän oppimäärän pakollisuus, jotta opiskeluissa menestyy. Tekniikan alan houkuttavuutta koetettiin puolestaan lisätä puhumalla alan nopeasta kasvusta, ja hyvistä työllistymismahdollisuuksista. Myös kansainvälisyyden ja vaihtelevuuden korostaminen on ollut tärkeä osa esityksiä.

Kouluvierailut opiskelijat ovat sopineet itse ja vierailuja on ollut 3-4 per tiimi. Vierailuiden kesto on vaihdellut puolesta tunnista tuntiin riippuen esimerkiksi esitettyjen kysymyksien ja kuulijoiden määrästä. Kouluvierailut on koettu ainakin välittömän palautteen perusteella hyödyllisiksi ja kiinnostaviksi. Myöskin konetekniikan opiskelijoiden oman palautteen perusteella kuulijat ovat olleet keskittyneitä ja vaikuttaneet kiinnostuneilta.

Opiskelijoiden tekemä työ teknologia-agenttikoulutuksen aikana on palkittu opintopisteillä (3-5 op). Saatujen opintopisteiden lukumäärä on määräytynyt opiskelijoiden tekemän tuntiseurannan pohjalta. Myöskin teknologia-agenttikoulutuksesta saatu opetus on koettu hyödylliseksi.

Kevään 2018 teknogia-agenttikoulutukseen lisättiin uusia elementtejä: #tehdas-ympäristön eli entisen Koneteknologiakeskuksen esittely sekä minirobotteihin ja 3D-tulostukseen liittyvä toiminnallinen tehtävä vieraileville ryhmille (Kuva 1). Lisäksi teknologia-agenttikoulutuksessa oli mukana teknologiateollisuuden edustaja ja Turun kaupungin työelämälehtori. Tarkoituksena oli edistää yhteistyötä näiden toimijoiden kanssa.

Teknologia-agenttikoulutuksen pääasiallinen vastuu on ollut opiskelijoilla (mentoriopiskelijat, myyntityön ja tuotantotalouden opiskelijat), kun taas henkilökunnalla on ollut pienempi rooli. Teknologia-agenttikoulutus on saanut positiivista palautetta sekä osallistujilta että oppilaitoksilta, joissa konetekniikan opiskelijat ovat vierailleet. Osallistujat ovat kokeneet oppineensa uusia taitoja erityisesti esiintymistekniikkaan liittyen, ja lisäksi oppilaitoksissa on koettu hyväksi se, että esittelytilaisuudet ovat olleet AMK-opiskelijoiden vetämiä, jolloin opiskelijanäkökulma korostuu.

Yhtenä tärkeänä ja konkreettisena tuloksena koulutukseen liittyen voidaan mainita opintopistetuottavuus, esimerkiksi keväällä 2018 järjestettävän myyntikoulutukseen osallistuvat 16 opiskelijaa saavat 3 opintopistettä opiskelijaa kohden, jolloin tuloksena on 48 opintopistettä. Osa opiskelijoista suorittaa laajemman kokonaisuuden, joten opintopistetuotos laajenee tästä vielä lisää. Lisäksi mentoriopiskelijat tekevät työtä 5 opintopisteen edestä, jolloin kokonaisopintopistemäärä nousee yli 60:een.

Opintopisteiden lisäksi teknologia-agenttikoulutuksen käyneet opiskelijat ovat käyneet pitämässä noin 100 esitystä Varsinais-Suomen toisen asteen kouluissa tekniikan alan mahdollisuuksista sekä siitä, millaista on opiskella Turun ammattikorkeakoulussa tekniikan alalla, erityisesti konetekniikan alalla. Yhdessä esityksessä on yleensä ollut luokallinen oppilaita. Tämä tarkoittaa siis sitä, että tuhansia oppilaita on tavoitettu.

Toimintamalli 2: Teknologiakurssi

Osana VetoVoimaa-hanketta on järjestetty teknologia-aiheisia kursseja toisen asteen opiskelijoille tavoitteena lisätä opiskelijoiden sekä koulujen ja oppilaitosten ohjaushenkilöstön tietoisuutta teknologiateollisuuden alasta ja mahdollisuuksista. Hankkeen aikana kursseja on järjestetty kesäisin. Vuoden 2017 kahden viikon mittaiselle kurssille osallistui 25 oppilasta Turun seudun lukioista.

Puitteet kurssin järjestämiseen ovat olleet hyvät. Turun AMK:n, Turun kaupungin, Turun Aikuiskoulutussäätiön sekä Teknologiateollisuus ry:n omistama Turun Koneteknologiakeskus on tarjonnut tilat kurssin järjestämiseen laitteineen. Laitteita opetukseen on saatu lainaksi myös Turun ammattikorkeakoululta. Tilat laitteineen ovat olleet omiaan herättämään kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan. Myös Koneteknologiakeskuksen ja Teknologiateollisuus ry:n henkilökunta on osallistunut kurssin järjestämiseen muun muassa asiantuntijaluentoja pitämällä ja perehdyttäen tilojen käyttöön.

Vuoden 2017 kurssin tavoitteena oli, että kurssin osallistujat pääsisivät tutustumaan tekniikan alaan sekä samoihin laitteisiin ja työkaluihin, joita insinööriopiskelijat ja teollisuus käyttävät. Kurssilla pienryhmissä perehdyttiin 3D-mallintamiseen ja -tulostamiseen, teollisuusrobotin ohjelmointiin, mikro-ohjaimen ohjelmointiin, mekaniikkasuunnitteluun ja graafiseen ohjelmointiin Lego Mindstorms -sarjan avulla, yksinkertaiseen säätötekniikkaan, sekä mittauksiin ja antureihin. Myös ABB:n Yumi-robottiin ja HTC:n virtuaalitodellisuuslaseihin päästiin tutustumaan. Samalla opeteltiin ryhmätyötä, toimisto-ohjelmien käyttöä sekä taulukkolaskentaa.

Kurssin vaatimuksena oli, että kurssin sisältö vastaisi yhden tai kahden opintopisteen työmäärää, jotka osallistujat voisivat myöhemmin hyväksi lukea opinnoissaan vapaasti valittaviin opintoihin. Kahden viikon kurssin osallistujat ehtivätkin perehtymään muun muassa teollisuusrobotiikkaan varsin syvällisesti. Ohjelmaan kuului myös useita tekniikka-aiheisia luentoja, joissa puhujina toimi opiskelijoiden lisäksi myös alan asiantuntijoita. Luennoilla puhuttiin muun muassa Suomen teknologiateollisuudesta ja alan näkymistä, tekniikan alan opiskelusta ammattikorkeakoulussa ja yliopistossa, 3D-tulostamisesta sekä tekoälystä.

Jotta kurssille saatiin osallistujia, tehtiin yhteistyötä Turun seudun lukioiden opettajien kanssa, jotka mainostivat kurssia oppilailleen. Lisäksi laadittiin värikäs mainos mielenkiinnon herättämiseksi (kuva 1). Markkinoinnissa onnistuttiin, ja kurssille osallistui tavoiteltu määrä oppilaita. Oli hienoa todeta, että myös tytöt olivat kiinnostuneita teknologiakurssista: noin puolet kurssin osallistujista oli tyttöjä.

Kurssin pääasiallisina toteuttajina toimi kaksi palkattua AMK:n koneautomaation opiskelijaa, jotka suunnittelivat ja toteuttivat kurssin ja saivat päättää kurssin sisällön. Laitteita ja ohjaajia oli vähän, joten ajankäyttö tuli suunnitella huolellisesti. Aikataulu saatiin kuitenkin suunniteltua niin, että kurssin aikana laitteita riitti kaikkien käyttöön. Osa töistä tuli ryhmien suorittaa enimmäkseen itsenäisesti, mikä asetti vaatimuksia kirjallisen materiaalin ja ohjeistuksen tuottamiseen. Päätettiin, että kurssilla käytetään sähköistä materiaalia, ja sopivien työkalujen tehokas käyttäminen johti siihen, että materiaalin tuottamisessa onnistuttiin. Kurssin valmisteluun kuluikin aikaa lähes yhtä paljon kuin varsinaiseen kurssiin, mutta työ kannatti; kurssin toteutuksessa onnistuttiin hyvin ja kurssin tavoitteet saavutettiin.

Loppukyselyn perusteella tavoite lisätä kiinnostusta tekniikan alan opintoja kohtaan saavutettiin. Ennen kurssia tekniikan alan opintoja oli vakavasti harkinnut 23 % osallistujista. Kurssin jälkeen opintoja harkitsee vakavasti 36 %. Näiden lisäksi ennen kurssia tekniikan alan opintoja oli harkinnut 41 % osallistujista ja kurssin jälkeen yli 50 % osallistujista. Tavoitteena oli myös järjestää kiinnostava, hyvin suunniteltu ja toteutettu kurssi, ja tämäkin tavoite saavutettiin. Palautteen perusteella tekemistä on ollut riittävästi, eikä kaikkea suunniteltua edes ehditty tekemään.

Kaikki osallistujat olivat samaa tai vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että perehdytys työhön on ollut riittävää. Osallistujat ovat myös kokeneet oppimansa hyödylliseksi. Kyselyn perusteella tekniikan alasta on jäänyt käsitys kiinnostavana ja monipuolisena. Kurssista ovat jääneet mieleen muun muassa robotit ja ohjelmointi, ja se että monet tekniikan alan tehtävät ovat haastavia, mutta palkitsevia.

Tekniikan alan tehtävät eivät ole vaikuttaneet niin matemaattisilta kuin on luultu. Mieleen on myös jäänyt, että tekniikalla voidaan saavuttaa myös hyvää ja parantaa ihmisten elämänlaatua. Odotetusti virtuaalitodellisuuslasit ovat tehneet vaikutuksen kurssilaisiin. Kurssille osallistujista 64 % oli sitä mieltä, että kurssi oli hyödyllinen ja loput 36 % oli sitä mieltä, että kurssi oli melko hyödyllinen. Kaikki osallistujat suosittelisivat kurssia ja loppuarvosanaksi kurssille annettiin 4,27 tähteä viidestä. Kokemus on ollut myös kurssin vetäjille opettavainen ja nuorten kanssa toimiminen ja lämmin palaute todella palkitsevaa.

Yhteenveto

Jotta Suomen valtion pyörät pyörivät jatkossakin on tärkeää, että tekniikan alasta kiinnostuneita nuoria on alan opiskelijapaikkoihin riittävästi. Emme voi ammattikorkeakoulussakaan luottaa siihen, että opiskelijat löytävät meille automaattisesti. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että VetoVoimaa-hankkeessa kehitetyt toimintamallit ovat erinomainen keino, kaiken muun viestinnän ja markkinoinnin ohella, lisätä nuorten kiinnostusta tekniikan alaa kohtaan.

Nyt hankkeen päättyessä on haasteena saada toimintamallit osaksi jokapäiväistä toimintaamme sekä levittää toimintamallit myös muualle kuin konetekniikkaan ilman ylimääräistä rahoitusta. Uusiin toisen asteen oppimissuunnitelmiin on tullut lisäys yhteistyöstä korkeakoulujen kanssa. Jatkossa edellä kuvattu yhteistyö eri kouluasteiden välillä tulee lisääntymään merkittävästi. Tällöin Turun ammattikorkeakoulussa on mahdollisuus muuttaa hyviä toimintamalleja palveluliiketoiminnaksi ja sitä kautta saada katettua toiminnan aiheuttamia kustannuksia.

Katso hankkeen tarkemmat tiedot

Tunnetko nuoren, joka voisi olla kiinnostunut konetekniikasta? Katso hakutiedot täältä