Yritysten välinen (B2B) myynti elää merkittävää murroskautta. Globalisaatio, teknologinen kehitys ja kestävän kehityksen vaatimukset ovat muuttaneet kaupankäynnin dynamiikkaa. Tämä on…
Tekijät | Authors
Teollisuuden rattaisiin uutta voimaa
Turun ammattikorkeakoulu on kertonut lisäävänsä tekniikan perustutkintojen eli insinöörin ja rakennusmestarin opiskelupaikkoja yli 200 tähän vuoteen nähden. Tämän lisäksi DI-tason Master of Engineering -koulutusta lisätään 35 aloituspaikalla.
Haastoimme rehtori Vesa Taatilan ja yliopettaja Timo Vaskikarin vastaamaan muutamaan tiukkaan kysymykseen asian tiimoilta.
Miksi insinöörejä tarvitaan niin paljon lisää? Aiemmin valmistuneitakin on työttöminä?
Vesa: Varsinais-Suomen meri- ja metalliteollisuuden kasvu luo kerrannaisvaikutuksineen noin 30 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä. Luku perustuu yrityksiltä saatuihin tietoihin. Tekemiemme lisäysten jälkeen meiltä valmistuu työelämään 2020-luvun alkuvuosina noin 650–700 insinöörin tai rakennusmestarin tutkinnon ja 70 Master of Engineering -tutkinnon suorittanutta vuosittain. Samalla tarvitsemme kuitenkin edelleen alan osaajia muualta Suomesta ja ulkomailta.
AMK-insinöörien työllisyys on kehittynyt erittäin positiivisesti viimeisen vuoden kuluessa. Heinäkuun 2016 ja 2017 välillä alle 60-vuotiaiden Varsinais-Suomen työttömien AMK-insinöörien ja rakennusmestareiden määrä on vähentynyt 23 prosenttia, 342:sta 262:een. Master of Engineering -tutkinnon suorittaneiden kysyntä on ollut vielä kovempaa, kun työttömyys on vähentynyt 61 prosenttia, 38:sta 15:een.
Timo: Eläköitymien on voimakasta, mikä täytyy ottaa huomioon valmistuvien määrässä. Aiemmin valmistuneet työttömät insinöörit olisi saatava muuntokoulutuksen kautta meri- ja valmistavan teollisuuden käyttöön.
Miten tekniikan alan koulutuksen sisältöjä on uudistettu tai uudistetaan?
Timo: Robotiikan, automaation ja materiaalitekniikan koulutusta ollaan tuomassa sisältöihin lisää. Työnjohtokoulutusta lisätään rakennusmestari (AMK) -koulutusta laajentamalla. Myös poikkitieteellisyyttä on lisättävä tekniikan koulutuksissa.
Vesa: Tekniikan koulutusta uudistetaan jatkuvasti. Meillä tehdään tiivistä yhteistyötä alan työelämän kanssa, mikä jo osaltaan pakottaa pysymään kehityksessä mukana. Samalla TKI-toimintamme tuottaa jatkuvasti uutta osaamista. Hyvänä esimerkkinä tästä on EU-palkintomme 5G-tietoliikenneverkkojen kehittämisessä. Jatkossa meidän pitääkin pystyä entisestään lisäämään oppimismahdollisuuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassamme.
Miten koulutus voi tällaisessa muutoksessa pysyä laadukkaana?
Vesa: Esko Aho painotti laadun merkitystä tuoreessa positiivisen rakennemuutoksen raportissaan. Yritysyhteistyön lisääminen on tässäkin olennaista, kun olemassaolomme perustuu ammattilaisten tuottamiseen jatkuvasti kehittyviin työelämän tarpeisiin.
Timo: Haaste on hyvien opiskelijoiden saaminen opiskelemaan. Konetekniikka ei ole perinteisesti ollut huippusuosittujen alojen joukossa. Markkinointia on lisättävä, ja siinä on tuotava esiin alan nykyaikaisuus, palkkaus ja mahdollisuudet.
Millaisia muuntokoulutuksia on tulossa?
Timo: Valmistavaan teollisuuteen tähtäävät muuntokoulutukset alkavat todennäköisesti vielä tänä vuonna. Ajatuksena on, että jo aiemmin tutkinnon joltain muulta tekniikan alalta suorittaneet voivat päivittää tutkintonsa ja osaamisensa vastaamaan alueen kovan kasvun avaamia vaatimuksia.
Millaista tekniikan alan soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä Lounais-Suomessa tehdään, jossa Turun AMK on mukana?
Timo: Turun AMK:lla on jo pitkät perinteet soveltavan tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyön (TKI) tekemisessä. Oleellista meidän TKI-työssämme on se, että opiskelijat ovat siinä mukana. Yritysten kanssa tehtävä TKI-työ on erinomainen tapa opiskella uusia asioita – ja yhtä lailla yrityksillä on mahdollisuus tutustua opiskelijoihin.
Soveltavaa tutkimus- ja kehitystyötä tehdään opinnäytetöissä sekä monissa erilaisissa hankkeissa. Yhteistyökumppaneita ovat pk-sektorin toimijat sekä isot kansainväliset yritykset, kuten Meyer, Sandvik, Valmet Automotive.
Merkittävimmissä tekniikan alan yhteistyöhankkeissamme tutkitaan tällä hetkellä muun muassa miehittämättömiä lauttoja, lämpöenergian ympärivuotista varastointia energiapaalujen avulla, Itämereen päätyvien ravinnevirtojen vähentämistä, IoT-teknologian hyödyntämistä ikääntyneiden hoidossa sekä teknologiaa ja testausalustoja 5G-verkkoja varten.
Riittävätkö nämä lisäykset ja uudistukset työelämän tarpeisiin?
Timo: Tämän hetkiset päätökset eivät ole riittäviä, jos niitä verrataan teollisuuden ilmoittamaan tarpeeseen. On lisättävä yhteistyötä edelleen ammattikorkeakoulujen ja teknisten yliopistojen kanssa. Rahoitusta on myös saatava kohdennettua lisää tekniikan koulutuksen kehittämiseen.
Vesa: Myös rakennusteollisuuden positiivinen vire näyttää nyt vahvalta, ja siellä eläköitymistahti on myös erittäin nopea. Varsinais-Suomeen olisi tärkeää saada vahvistettua myös tätä tärkeää tekniikan alaa.
Mitä sinä haluaisit kysyä Vesalta tai Timolta tekniikan alan koulutukseen liittyen?
_____________________________________________________________________________
Ajankohtaisia tekniikan alan TKI-projekteja
- ÄlyVESI, EAKR-rahoitus
ÄlyVESI -tuotekehitys- ja innovaatiohankkeessa mietitään tulevaisuuden suuntia kaupunkivesiliikenteessä. Ideointipöydällä on sähköisiä, ehkä jopa miehittämättömiäkin lauttoja sekä älylaitureita.
- LÄMPÖÄ, EAKR-rahoitus
LÄMPÖÄ- hankkeessa tutkitaan lämpöenergian ympärivuotista varastointia energiapaalujen avulla maaperään ja näiden varastojen hyödyntämistä kiinteistöjen lisäenergian lähteenä. Hankkeessa luodaan yhteneväiset ohjeistukset asennukselle ja yrittäjille järjestetään matchmaking-tilaisuuksia ja koulutusta.
- Waterchain, Central Baltic -rahoitus
Kansainvälinen Waterchain -projekti keskittyy Itämereen päätyvien ravinnevirtojen ja haitallisten aineiden vähentämiseen Latviassa, Suomessa, Ruotsissa, Virossa ja Ahvenanmaalla.
Projekti hyödyntää kansallisia pilottivaluma-alueita käytännön vesiensuojelutyön esimerkkeinä sekä uusien menetelmien tutkimuskohteina. Projektissa pyritään ehkäisemään ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta jo ongelmien alkulähteillä.
- ACTIVAGE, Horizon 2020 IoT Large Scale Pilots -rahoituksen saanut EU-hanke
ACTIVAGE-hanke on yksi Euroopan kärkihankkeista. Siinä määritellään Internet of Things (IoT) teknologian hyödyntämistä ikääntyneiden hoidossa. Hanke tähtää mittaviin hyötyihin ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnissa ja sen organisoinnissa kustannustehokkaasti, mahdollistaen kotona asumisen pidempään.
Suomeen varustetaan 600 testikotia, joissa tutkitaan ikääntyneiden hoitoprosessien parantamista IoT-teknologiaa hyödyntäen. Suomi on ensimmäistä kertaa mukana näin merkittävässä toimialaa määrittelevässä projektissa.
- WIVE, Tekes-rahoitus
Wireless for Verticals (WIVE) on osa Tekesin 5G-ohjelmaa (5thGear). Kyseessä on yksi niistä hankkeista, joissa me olemme mukana ja joissa kehitetään teknologiaa ja testausalustoja 5G-verkkoja varten. Hankkeessa kehitetään teknologiaa ns. vertikaaliyritysten, eli hyödyntäjien, tarpeiden mukaan. Verkon käyttötapauksina ovat mm. median jakelu mobiiliverkon kautta, videovalvontakuvan siirto, älykkäiden sähköverkkojen ohjaus sekä satamalogistiikka. Uutena näkökulmana 5G-verkoissa on tuki IoT-laitteille ja -palveluille.
