Varsinais-Suomessa näkyy pitkästä aikaa myönteisiä kasvun merkkejä. Yritysten tilauskirjat ovat vahvistuneet, liikevaihto ja kannattavuus ovat kääntyneet nousuun, hyvinvointialueen talous on…
Tekijät | Authors
Startupin kasvu ei synny yksin – kansainväliset verkostot vauhdittavat yritysten kehitystä
Startup-yrittäjyydestä puhutaan usein innovaatioiden, rohkeiden ideoiden ja nopean kasvun näkökulmasta. Menestystarinoiden taustalla on kuitenkin harvoin yksittäinen yrittäjä tai yritys. Kasvu rakentuu verkostoista, osaamisen jakamisesta ja mahdollisuudesta oppia muilta. Näitä edistetään Grow Nordic and Baltic -hankkeella.
Pienissä maissa, kuten Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä Baltiassa, startup-yritysten mahdollisuudet löytää uusia markkinoita, asiakkaita ja sijoittajia ovat usein riippuvaisia kansainvälisistä yhteyksistä. Vaikka yritys voi kehittää tuotteensa paikallisesti, kasvun seuraavat vaiheet edellyttävät usein laajempia verkostoja.
Yrittäjien mahdollisuudet kasvaa kansainvälisesti perustuvat usein ekosysteemeihin ja verkostoihin
Yrittäjien mahdollisuudet kasvaa kansainvälisesti perustuvat usein ekosysteemeihin ja verkostoihin, joiden kautta yritykset saavat käyttöönsä osaamista, kumppanuuksia, markkinatietoa ja rahoitusmahdollisuuksia (Autio et al., 2018). Startup-ekosysteemien yhteistyö on noussut yhä tärkeämmäksi osaksi yrittäjyyden tukemista.
Kasvu vaatii enemmän kuin hyvän liikeidean
Monet startup-yritykset kohtaavat samankaltaisia haasteita. Yrityksellä voi olla toimiva tuote, sitoutunut tiimi ja ensimmäiset asiakkaat, mutta seuraavan kasvuloikan tekeminen on usein vaikeaa. Kansainvälistyminen, rahoituksen hankkiminen ja uusille markkinoille pääsy vaativat osaamista, jota yrityksellä ei välttämättä vielä ole.
Tällöin mentorit, yritysvalmentajat, kokeneet yrittäjät ja muut kasvuyritykset voivat tarjota arvokasta tukea. Yrittäjien oppiminen tapahtuu usein sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, jossa kokemuksia, tietoa ja käytäntöjä jaetaan muiden yrittäjien, mentorien ja verkostojen kanssa (Cope, 2005; Pittaway et al., 2011).
Merkittävät oivallukset syntyvät usein tilanteissa, joissa yrittäjät pääsevät keskustelemaan samanlaisia haasteita kohtaavien yritysten kanssa tai tutustumaan uusiin markkinoihin käytännön kokemusten kautta (Coviello, 2006).
Miksi rajat ylittävä yhteistyö on tärkeää?
Pohjoismaita ja Baltiaa yhdistää vahva osaamispohja, aktiivinen startup-kenttä ja korkea koulutustaso. Silti yritysten toimintaympäristöt ja verkostot eroavat toisistaan. Juuri näistä eroista voi syntyä uutta arvoa.

Kuva 1. Vuotuinen Latitude59 -tapahtuma Tallinnassa tuo yhteen startup-yrittäjät ja sijoittajat.
Kun suomalainen startup tutustuu ruotsalaiseen tai virolaiseen markkinaan jo varhaisessa vaiheessa, yritys voi tunnistaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, asiakastarpeita ja kumppanuuksia. Samalla yrittäjät saavat käyttöönsä laajemman asiantuntijaverkoston kuin kotimaassa olisi mahdollista rakentaa.
Kansainvälinen yhteistyö hyödyttää myös startup-ekosysteemien taustaorganisaatioita. Korkeakoulut, yrityshautomot, innovaatio-organisaatiot ja yrittäjyysyhteisöt voivat oppia toisiltaan uusia toimintamalleja, jakaa kokemuksia ja kehittää entistä parempia palveluja yrittäjille.
Korkeakoulut osana yrittäjyysekosysteemiä
Yhä useammin korkeakoulut nähdään tärkeänä osana yrittäjyysekosysteemejä. Niiden rooli ei rajoitu pelkästään koulutukseen, vaan ne voivat toimia myös uusien yritysten syntymisen, verkostojen rakentamisen ja osaamisen kehittämisen mahdollistajina.
Korkeakoulujen vahvuutena on kyky yhdistää tutkimustietoa, opiskelijoita, yrityksiä ja alueellisia toimijoita. Samalla ne tarjoavat ympäristön, jossa uusia liiketoimintaideoita voidaan testata ja kehittää turvallisesti ennen siirtymistä markkinoille.
Turun ammattikorkeakoulun StartLab StartLab – yrittäjyyden tukea ja mentorointia – Turku AMK on esimerkki siitä, miten korkeakoulu voi toimia yrittäjyyden kokeilualustana. Se tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden kehittää ideoitaan käytännössä, rakentaa verkostoja ja saada tukea yrittäjämäisen osaamisen kehittämiseen ja liiketoiminnan käynnistämiseen jo opintojen aikana. Näin korkeakoulu toimii aktiivisena osana alueellista yrittäjyysekosysteemiä ja uusien yritysaihioiden syntymistä.
Tulevaisuuden kilpailukyky syntyy yhteistyöstä
Startup-yrittäjyydessä puhutaan usein kilpailusta, mutta käytännössä menestys perustuu yhä enemmän yhteistyöhön. Yritykset tarvitsevat ympärilleen verkostoja, asiantuntijoita, mentoreita ja kumppaneita, jotka auttavat niitä kasvamaan.
Pohjoismaiden ja Baltian alueella on poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet rakentaa tällaisia yhteistyörakenteita. Kun osaamista, kokemuksia ja verkostoja jaetaan yli rajojen, syntyy edellytyksiä paitsi yksittäisten yritysten menestykselle myös koko alueen kilpailukyvylle.
Grow Nordic and Baltic -hankkeesta potkua kasvupolulle
Vaikka verkostojen merkityksestä startupien kasvulle on puhuttu tutkimuksessa jo vuosikymmeniä, käytännön toteutus ei ole aina yksinkertaista. Tarvitaan kohtaamisia, yhteistä oppimista ja mahdollisuuksia rakentaa luottamusta yli organisaatio- ja maarajojen.

Kuva 2. Grow Nordic and Baltic -hankkeessa osallistujat rakentavat omaa kansainvälistä kasvupolkuaan[
Tutustu hankkeeseen:
Grow Nordic and Baltic on Central Baltic -ohjelman rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tukea kasvuhakuisten digitaalisten startup-yritysten kansainvälistä kasvua Suomessa, Ruotsissa ja Virossa. Hankkeessa kehitetään rajat ylittäviä kasvun tukipalveluja ja verkostoja sekä tarjotaan yrityksille valmennusta, mentorointia ja kansainvälisiä kohtaamisia. Konsortioon kuuluvat Turun ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Helsinki Incubators, Uppsala Innovation Centre (Ruotsi) ja LIFT99 (Viro). Ensimmäisen ryhmän haku on avoinna 25.9.2026 asti. Application for the Grow Nordic & Baltic (GNB) Programme
Lähteet:
Autio, E., Nambisan, S., Thomas, L. D. W., & Wright, M. (2018). Digital affordances, spatial affordances, and the genesis of entrepreneurial ecosystems. Strategic Entrepreneurship Journal, 12(1), 72-95.
Cope, J. (2005). Toward a dynamic learning perspective of entrepreneurship. Entrepreneurship Theory and Practice, 29(4), 373–397.
Coviello, N. E. (2006). The network dynamics of international new ventures. Journal of International Business Studies, 37(5), 713–731.
Pittaway, L., Robertson, M., Munir, K., Denyer, D., & Neely, A. (2011). Networking and innovation: A systematic review of the evidence. International Journal of Management Reviews, 13(1), 37–62.
Artikkeli on osa Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmän julkaisuja.
Kuvat: Yrittäjyys ja arvonluonti -tutkimusryhmä