Kelluvien älykaupunkien ja tulevaisuuden autojen rakentamiseen tarvitaan monipuolisesti eri alojen osaajia. Vain jatkuvalla yhteistyöllä ratkaistaan Varsinais-Suomen ja koko maan positiivisen…
Tekijät | Authors
Insinöörioppeja Skotlannista – Turun AMK:n ja Strathclyden yliopiston yhteisen tarinan alku
Turku hakee helpotusta Varsinais-Suomen diplomi-insinööripulaan Glasgow’sta. Turun ammattikorkeakoulun ja Strathclyden yliopiston yhteistyö on esimerkki siitä, miten uusia koulutuspolkuja voi syntyä nopeastikin, kun tahto on kova.
Meri- ja teknologiateollisuuden uusi kukoistus on johtanut akuuttiin pulaan tekniikan alan diplomi-insinööreistä Varsinais-Suomessa. Mikä neuvoksi kaupungissa, jossa ei koulutuspoliittisista syistä ole laajaa tekniikan alan yliopistokoulutusta, eikä siitä johtuen myöskään riittävän vahvaa alan tutkimus- ja kehitystoimintaa?
Tätä pähkinää ovat pureskelleet myös Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini ja Turun kaupungin osaamishankkeisiin erikoistunut johtava asiantuntija Esa Tuomisto. Varsinais-Suomen teollisuuden edustajat vinkkasivat heitä suuntaamaan katseet Glasgow’hun.
Löytyi Strathclyden yliopisto, jolla on Skotlannin suurin teknillinen tiedekunta ja jossa eri insinöörialoja opiskelee yli 5000 opiskelijaa. Linkit Glasgow’n alueen teollisuuteen ovat vahvat, ja Turun AMK:n kanssa yhteisiä yrityskumppaneitakin löytyy, kuten Rolls Royce.
Suunnitteilla ovat muun muassa yhteiset meritekniikan ja konetekniikan maisteriohjelmat.
Tuomisto ja Soini esittelivät Varsinais-Suomen positiivista talouskäännettä ja insinööripulaa lyhyellä visiitillä Glasgow’ssa marraskuussa 2017, ja Strathclydessä kiinnostuttiin oitis. Kevään aikana glasgowlaiset ovat vierailleet Turussa ja päinvastoin, ja yhteisiä avauksia on löytynyt nopeasti. Suunnitteilla ovat muun muassa Turun AMK:n ja Strathclyden yhteiset meritekniikan ja konetekniikan maisteriohjelmat.
Soinin mukaan ideana on vahvistaa maisteritason koulutusta teknillisillä aloilla Turussa: neljän vuoden AMK-insinöörikoulutuksen jälkeen opiskelijat voisivat pätevöityä maistereiksi (Master of Engineering) vuodessa oppilaitosten yhteisessä maisterikoulutuksessa. Tutkinnon myöntää Strathclyden yliopisto.
– Kun Turussa ei ole monialaista teknillistä yliopistoa, näin meidän insinööreillemme muodostuu suora jatko-opiskelureitti master-tason koulutukseen, Soini sanoo.
Meriklusteri kiinnostaa
Mutta miksi Turku ja Varsinais-Suomi kiinnostavat Glasgow’ssa? Yhteistyön tarina alkaa meriteollisuudesta.
Glasgown perinteikäs, monet murrokset läpikäynyt laivanrakennusteollisuus on keskittynyt korkeatasoisten sotilaallisten alusten ja autolauttojen valmistamiseen sekä offshore-teollisuuteen. Luksusristeilijöitä rakentava Meyerin Turun telakka sekä sen ympärille kehittynyt monipuolinen yritysverkosto ovat jotain, mitä Skotlannista ei löydy.
Strathclyden yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Atilla Incecik näkee yhteistyön hyödyttävän molempia. Turun insinöörikoulutusta vahvistetaan, ja samalla Strathclyden meriteollisuudesta kiinnostuneille opiskelijoille avautuu uudenlaisia opinnäytetyö- ja työskentelymahdollisuuksia.
Strathclyden yliopiston teknillisen tiedekunnan dekaani Atilla Incecik uskoo yhteistyön Turun AMK:n kanssa toimivan siksi, että tavoitteet ovat selkeät ja hyöty molemminpuolinen.
Kuvassa Incecik on laitoksen arkkitehtiopiskelijoiden opinnäytetyönäyttelyssä, jossa opiskelija on suunnitellut telakan.
Maailmalle kurottaminen on Strathclydessä tuttua. Yhteistyötä tehdään yliopistojen kanssa ympäri maailman, ja yliopistossa on insinööriopiskelijoita 100 maasta. Incecikistä monikulttuurinen opiskeluympäristö valmistaa opiskelijoita kansainväliseen työelämään, joka ei tunne maarajoja.
– Tänä päivänä teknologia ja yrityselämä ovat globaaleja, hän sanoo.
Vierailulla Strathclyden yliopistossa iskulause ”hyödyllisen opiskelun paikka” tulee vastaan usein. Vahvoja yhteyksiä teollisuuteen vaalitaan, jotta yliopisto pysyisi kartalla yrityselämän kehityksestä ja työelämän vaatimuksista. Yliopiston edustajat aistivat Turun AMK:ssa samaa henkeä.
Strathclyden Laivanrakennuksen ja meritekniikan laitoksen johtaja Julia Race oli mukana vierailulla Turkuun ja vaikuttui siitä, miten selkeästi ja yhdellä suulla Turun AMK:n, Turun kaupungin ja paikallisen teollisuuden edustajat artikuloivat alueen koulutustarpeet ja osaajapulan.
– Olemme kaikki insinöörejä, ja kun ongelman ymmärtää, sitä haluaa lähteä ratkaisemaan nopeasti, Race sanoo.
Ei joko tai, vaan sekä että
Turun AMK:n Juhani Soini ja Turun kaupungin Esa Tuomisto korostavat, että yhteistyö Strathclyden kanssa on yksi keino muiden joukossa helpottaa Varsinais-Suomen diplomi-insinööripulaa, mutta ei yksin ratkaise ongelmaa.
Teknologiateollisuus on arvioinut, että Varsinais-Suomen teollisuusyritysten tarpeet rekrytoida korkeakoulutettuja osaajia kaksinkertaistuvat lähivuosina 450:sta 800:aan vuodessa. Samaan aikaan tekniikan alan yliopisto-opintoihin hakeutuu Varsinais-Suomesta 200 henkeä.
Strathclyde-yhteistyöllä haetaan vaikutusta kohdennetusti ja nopeilla toimenpiteillä.
Kaksikon mukaan Turun yliopistoon tarvitaan ehdottomasti laaja-alainen tekninen tiedekunta. Se paitsi kouluttaisi lisää kaivattuja diplomi-insinöörejä, myös turvaisi perusrahoituksen teknilliselle tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle alueella.
– Teollisuuden tuotekehitysinvestoinnit ovat olleet tällä alueella huomattavasti pienemmät kuin pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Oulussa. Turku ei ole innovaatiokeskittymä täydessä mittakaavassa, koska meiltä puuttuu vuosittainen yli 50 miljoonan euron tutkimusliikevaihto, jonka teknillinen yliopisto alueelle tuo, Soini sanoo.
Tuomisto muistuttaa, että Strathclyde-yhteistyöllä haetaan vaikutusta kohdennetusti ja nopeilla toimenpiteillä. Laajennettujen DI-koulutusoikeuksien saaminen Turun yliopistoon on puolestaan välttämätön ja pysyvä täydennys alueen osaamisrakenteeseen ja tulevaisuuden kilpailukykyyn.
Koulutusta ja tutkimusta pitää kehittää rajat ylittävällä yhteistyöllä.
Tuomisto, Soini sekä Strathclyden edustajat ovat yhtä mieltä siitä, että koulutusta ja tutkimusta pitää joka tapauksessa kehittää rajat ylittävällä yhteistyöllä, koska opiskelijoita valmistetaan globaaliin työelämään.
– Tutkimus- ja innovaatiotoiminta on kansainvälistä, todella kilpailtua bisnestä. Jos haluaa pysyä eturintamassa, on pakko toimia kansainvälisesti, Strathclyden yliopiston vararehtori Tim Bedford summaa.
Yhteistyöstä kertovan juttukokonaisuuden toinen osa on tulossa Talk Tekniikka-lehteen elokuun viimeisellä viikolla. Siinä kerromme muun muassa suunnitteilla olevista yhteisistä koulutuksistä sekä jo tänä syksynä alkavista opiskelijavaihdoista.
Lue nettijuttumme yhteistyön alkamisesta helmikuulta 2018
Tutustu Strathclyden yliopistoon
Atilla Incecikin kuva: Heidi Pelander
Sivun yläreunan kuva ja etusivun kuva: Strathclyden yliopisto