13.10.2026

Kiertotalouteen siirtyminen edellyttää yrityksiltä kokonaisvaltaista muutosta, joka ulottuu tuotteiden suunnittelusta valmistusprosesseihin, liiketoimintamalleihin ja yhteistyöverkostoihin. Uusi liiketoiminta syntyy usein yritysten rajapinnoilla, ja siksi kiertotalouden liiketoimintaa on hyvä kehittää yhteistyössä yritysverkostojen kanssa useista toisiaan tukevista näkökulmista.

Kiertotalouden tavoitteena on paitsi vähentää jätettä ja lisätä kierrätystä myös ennen kaikkea säilyttää tuotteiden, komponenttien ja materiaalien arvo mahdollisimman pitkään sekä luoda samalla uutta liiketoiminta-arvoa ja kilpailuetua.

Kestävyyssiirtymä haastaa yrityksiä tarkastelemaan toimintaansa uudesta näkökulmasta. Muutokset eivät koske ainoastaan tuotteita tai tuotantoprosesseja, vaan myös liiketoimintamalleja, arvoketjuja, yhteistyöverkostoja ja osaamista.

Muutos syntyy strategian ja osaamisen yhdistelmästä

Perinteinen tapa lähettää yksittäinen asiantuntija koulutukseen ei aina riitä, sillä näin toimimalla uuden tiedon siirtyminen koko organisaation käyttöön voi olla hidasta. Myös asenteet ja olettamukset hidastavat vastuullisten ratkaisujen kehittymistä ja kehittämistä, ja asenteisiin vaikuttaminen tapahtuu usein oppimisen kautta.

Yritykset, jotka ovat sitoutuneet kestävyyssiirtymään ja kiertotalouden mukaiseen liiketoiminnan kehittämiseen, laativat muutoksen tueksi usein toimenpidesuunnitelman tai tiekartan. Tiekartta ulottuu strategiasta operatiiviseen toimintaan ja auttaa viemään kokonaisvaltaisen muutoksen käytäntöön.

Tahto muutoksesta ei kuitenkaan yksin aina riitä. Ratkaisevaa on löytää yrityksen eri osastoilta avainhenkilöt, jotka ovat valmiita viemään muutosta eteenpäin. Muutoksen tekijöiden tahdon lisäksi useissa organisaatioissa tarvitaan myös uudenlaista osaamista läpi organisaation.

Työpajoista tukea kiertotalouden kehittämiseen ja osaamisen vahvistamiseen

Tähän ajatukseen pohjautuen Towards a Sustainable Finnish Re-Manufacturing Industry (SuFiRe) -hankkeessa käytettiin ja kehitettiin yhteisölliseen oppimiseen (co-learning) ja palvelumuotoiluun perustuvaa työpajojen toimintamallia, jossa yritykset oppivat yhdessä, jakavat kokemuksiaan ja rakentavat uusia ratkaisuja kestävyyssiirtymän tueksi. Hankkeen työpajat toteutettiin vaiheittain siten, että ne tukivat yritysten oppimista ja kehittämistyötä koko prosessin ajan.

Ensimmäisissä työpajoissa yritykset tarkastelivat omia arvoketjujaan, tuotteitaan ja palveluitaan kokonaisvaltaisesti ja tunnistivat sieltä nykyisiä ja uusia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Työpajojen aikana havaittiin, että monet yritykset toteuttavat jo nyt erilaisia kiertotalouden käytäntöjä, vaikka niitä ei välttämättä ole aiemmin tunnistettu osaksi kiertotalousstrategiaa. Samalla osallistujat tunnistivat tuotteiden elinkaaren vaiheita, joissa tarvitaan uusia palveluja, innovaatioita tai yhteistyömalleja.

Työpajojen tuloksena syntyi kestävyyssiirtymän tiekartta, jonka avulla yritykset voivat suunnata toimintaansa yhteistyössä kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Seuraavissa työpajoissa huomio siirtyi kestävyyssääntelyyn, ESG-raportointiin (yrityksen tai organisaation vastuullisuutta koskeva raportointi) ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksiin. Yritykset pohtivat yhdessä, miten vastuullisuusvaatimukset vaikuttavat tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan sekä millaista osaamista tulevaisuuden markkinat edellyttävät.

Vertaisoppiminen osoittautui erityisen arvokkaaksi, kun osallistujat pääsivät vertaamaan oman organisaation käytäntöjä muiden yritysten toimintamalleihin ja oppimaan erilaisista tavoista vastata samoihin haasteisiin. Työpajojen lopputuloksena saatiin yhteisiä uusia näkemyksiä kestävyyssiirtymästä ja tulevaisuuden mahdollisuuksista. Tuloksena syntyi kestävyyssiirtymän tiekartta, jonka avulla yritykset voivat suunnata toimintaansa yhteistyössä kohti kestävämpää tulevaisuutta sekä peilata sitä oman yrityksen koko strategiaan ja toimintasuunnitelmaan.

Kestävyyssiirtymä on oppimisprosessi

Sustainable Material Management Maturity Model (S4M) -projektissa tavoitteena oli edistää kestäviä ratkaisuja ja toimintamalleja laivanrakennuksen hankinta- ja tuotantoketjuissa. Erityistä huomiota kiinnitettiin sisustussuunnitteluun ja sen toteutukseen.

Tarvittavien operatiivisten muutosten tunnistamiseksi ja edistämiseksi teollisessa ekosysteemissä projektissa hyödynnettiin yhteiskehittämistyöpajoja, jotka kokosivat yhteen ekosysteemissä toimivia yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Ensimmäinen pilottityöpaja järjestettiin keväällä 2025 yksinomaan tutkijoille. Tämän jälkeen samana vuonna järjestettiin neljä yhteistyöhön perustuvaa tutkimustyöpajaa ja vuonna 2026 viisi työpajaa, joissa keskityttiin sekä kestävyyden edistymistä mittaavan maturiteettimallin rakentamiseen että yhdessä oppimiseen.

Projektin keskeinen tulos on kypsyysmalli, jonka avulla yritykset voivat arvioida ja parantaa kestävän kehityksen mukaista suoriutumistaan. Vaikka hankkeen tavoitteena oli rakentaa maturiteettimallia, työpajoissa yhteinen oppiminen ja monimutkaisten asioiden yhdessä ymmärtäminen oli olennainen osa hankkeen sisältötyötä. Maturiteettimalli on työkalu, jolla arvioidaan, kuinka kehittyneellä tasolla organisaation, prosessin tai toimintatavan osaaminen ja käytännöt ovat.

Vain eri alojen ammattilaisten kestävyysosaamisen kautta voidaan konkreettisesti edistää kestävyyssiirtymää.

Kokemukset näistä hankkeista osoittavat, että kestävyyssiirtymä ei ole ainoastaan teknologinen tai sääntelyyn liittyvä muutos. Se on ennen kaikkea oppimisprosessi, jossa yritykset kehittävät yhdessä uusia toimintatapoja, vahvistavat tulevaisuusajatteluaan ja rakentavat kyvykkyyksiä vastata kestävyyskriisin sekä EU-regulaation ja markkinapaineen tuomiin uusiin vaatimuksiin.

Yhteisöllinen oppiminen auttaa yrityksiä tunnistamaan uusia kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia, hyödyntämään vastuullisuusdataa päätöksenteossa sekä kehittämään ratkaisuja, jotka luovat arvoa niin yrityksille, asiakkaille kuin ympäristöllekin.

Vain eri alojen ammattilaisten kestävyysosaamisen kautta voidaan konkreettisesti edistää kestävyyssiirtymää. Asiat pitää tuoda strategiatasolta operatiiviseen toimintaan kaikilla työn tekemisen tasoilla.

 

 

 

Artikkeli kuuluu Kiertotalouden liiketoimintamallit -tutkimusryhmän julkaisuihin.

Kuva: SuFire-työpaja, Johanna Liipola