13.01.2021

Yötyö koskettaa suurta määrää ihmisiä, joten sen haitallisiin ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin tulee kiinnittää erityistä huomiota. On todettu, että yötyö ei sovi fysiologisesti kenellekään, mutta jotkut sietävät sitä toisia paremmin. Yövuoroa tekevät altistuvat useille eri riskitekijöille fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen terveytensä puolesta. Mitä useammin ja kauemmin yövuoroja tekee uransa aikana, sitä enemmän riskit haitallisille terveysvaikutuksille kasvavat.

Yötyö on määritelty Suomen Työaikalaissa työksi, joka tapahtuu kello 23–06 välillä. Yöllä työskenneltäessä melatoniinin erittyminen estyy. Tämä johtuu siitä, että elimistö saa valosignaaleja työpaikan valaistuksesta. Elimistö pyrkii sopeutumaan tilanteeseen viivästyttämällä sisäisiä vuorokausirytmejä ja tästä aiheutuu uni-valverytmin häiriintyminen.

Työvuoron päättyessä ulkona alkaa olla jo valoisampaa ja valon tahdistava vaikutus käskee elimistön aikaistaa vuorokausirytmiä. Rytmien jatkuva aikaistuminen ja viivästyminen aiheuttavat vuorokausirytmien häiriön, joka on tutkimusten mukaan muun muassa keskeisin syöpäriskin aiheuttaja yötyössä.

 

Elimistön stressi voi aiheuttaa sairauksia

Monet tutkimukset ovat osoittaneet yhteyden vuorotyön, yötyön sekä erilaisten syöpien kehittymisen välillä. Syöpäriskin on todettu lisääntyneen erityisesti hormonaalisten syöpien kohdalla, kuten eturauhas- ja rintasyövissä. Esimerkiksi 61 tutkimusta sisältävän meta-analyysin mukaan vuorotyö, joka sisältää yötyötä, on merkittävästi yhteydessä sekä hormonaalisiin syöpiin, mutta myös ruoansulatuskanavan syöpiin, ihosyöpään ja keuhkosyöpään.

Lihavuus yhdessä univajeen sekä yöllä valvomisen kanssa ovat kaikki riskitekijöitä kakkostyypin diabeteksen kehittymisessä.

Yötyö ja väsymys aiheuttavat elimistölle stressiä, joka voi aiheuttaa verenpaineen kohoamista. Sillä on yhteys myös korkeisiin kolesteroli- ja paastoglukoosiarvoihin sekä kohonneeseen painoindeksiin. Nämä kaikki ovat riskitekijöitä sydän- ja verisuonitaudeille sekä kakkostyypin diabetekselle.

Yöllä työskenneltäessä nälkää kasvattavan hormonin eritys lisääntyy ja saa elimistön himoitsemaan hiilihydraatteja. Jos päivittäinen kalorimäärä kasvaa liian suureksi, seurauksena on lihominen. Lihavuus yhdessä univajeen sekä yöllä valvomisen kanssa ovat kaikki riskitekijöitä kakkostyypin diabeteksen kehittymisessä.

 

Yötyöstä saattaa seurata krooninen unettomuus

Yötyöntekijöiden vuorokautinen unimäärä on keskimäärin 1–4 tuntia pienempi verrattuna niihin työntekijöihin, jotka nukkuvat yöllä. Tämän lisäksi päivällä nukkuminen on huonompilaatuista ja vähemmän palauttavaa pirstaleisuutensa vuoksi.

Perättäiset yövuorot lisäävät univajetta vaikuttaen samalla epäedullisesti elimistön sokeriaineenvaihduntaan sekä stressi- ja tulehdusreaktioihin.  Pahimmillaan yövuoroista voi seurata kroonista unettomuutta, vaikka siirryttäisiin tekemään pelkkiä aamu- ja iltavuoroja.

 

Onnettomuusriski kasvaa

Tapaturmien ja onnettomuuksien riski on lähes 1,5-kertainen yövuorossa työskentelevillä normaaliin päivätyöhön verrattuna. Myös liikenneonnettomuusriski on koholla väsymyksen aiheuttaman uneliaisuuden, ärtymyksen, huomion herpaantumisen ja pidenneen reaktioajan vuoksi.

Elimistön lämpötila on alhaisimmillaan keskimäärin kello 04–06, johon aikaan myös suorituskyvyn, muistin, valppauden ja ongelmanratkaisutaidon on havaittu olevan alhaisimmillaan. Tällöin työpaikalla tapahtuu myös enemmän virheitä ja tapaturmia.

 

Yötyön vaikutuksista on viitteitä moniin sairauksiin

Yötyö lisää riskiä masennukseen, ahdistukseen ja mielenterveyshäiriöihin. Edellä mainittu koskee erityisesti naistyöntekijöitä. Myös sosiaalinen elämä, ihmissuhteet ja harrastukset kärsivät helposti.

Lukuisista yötyön terveysvaikutuksista mainittakoon vielä kohonnut riski raskauden ennenaikaiseen keskeytymiseen ja hedelmällisyyden vähenemiseen. Yötyö altistaa rytmihäiriöille ja viitteitä on myös MS-taudin  ja reuman kohonneeseen riskiin sekä maha-suolikanavan sairauksiin.

 

Joitakin yötyön haittavaikutuksia voidaan ehkäistä

Yövuorojen terveysvaikutukset ovat laaja kokonaisuus. Valtaosa aiheeseen liittyvistä tutkimuksista osoittaa yötyön negatiiviset vaikutukset ihmisen terveyteen. Yötyön positiivisista terveysvaikutuksista ei juuri löydy aikaisempia tutkimuksia eikä tutkimustuloksia.

Yötyön haittojen ehkäisystä olisi hyvä saada lisää tutkittua tietoa, sillä yhteiskunnassamme tehdään paljon yötyötä. Koska tiedämme mitä riskejä se sisältää, olisi hyvä keskittyä terveyshaittojen ennaltaehkäisyyn.

 

Suosituksia yötyöläisille

Tärkeää on panostaa hyvään unihygieniaan kotona, esimerkiksi nukkumalla viileässä, hiljaisessa ja pimeässä huoneessa. Yövuorosta kotiin tultaessa kannattaa välttää liikaa valoa, esimerkiksi käyttämällä aurinkolaseja kotimatkalla. Herättyä olisi hyvä olla kirkkaassa valossa. Elämä olisi hyvä rauhoittaa ylimääräisiltä menoilta ja aktiviteeteilta yövuorojen aikana.

Ikääntymisen myötä on yhä vaikeampaa sopeutua yötyöhön.

Töissä kannattaa välttää rasvapitoisia, närästystä aiheuttavia ruokia ja isoja annoksia. Kahvia ja kofeiinipitoisten juomien nauttimista kannattaa välttää viisi tuntia ennen nukkumaanmenoa. Ennen nukkumaanmenoa kannattaa syödä vain kevyesti, ja nukahtamista voi helpottaa hiilihydraattipitoisella aterialla. Yleisesti terveellinen ruokavalio ja fyysinen aktiivisuus työajan ulkopuolella luovat pohjaa työssä jaksamiselle.

Ikääntymisen myötä on yhä vaikeampaa sopeutua yötyöhön. Työssä tulee kiinnittää huomiota riittävään taukojen määrään, ergonomiaan sekä työturvallisuuteen. Yli 45-vuotiaiden naisten rintasyövän riskin kohoamisen vuoksi olisi syytä harkita yövuorojen vähentämistä tai jopa lopettamista.

 

 

Lähdeluettelo

Cannizzarro, E.;Cirrincione, L.; Mazzucco, W.; Scorciapino, A.; Catalano, C.; Ramaci, T.; Ledda, C. & Plescia, F. 2015. Night-time shift work and related stress responses: a study on security guards. International journal of environmental research and public health. Nro 2, vol 17. Viitattu 17.3.2020.

Christensen, D. 2015. Rhythms of the night shift. ONS Connect. Nro 4, vol 30. Viitattu 4.3.2020.

Hospital Employee Health 2013. Nro 7, vol 32. Nurses struggle with night-shift sleepiness.

Härmä, M.; Hublin, C. & Puttonen, S. 2019. Miten yötyö vaikuttaa terveyteen. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim. Nro 1, vol 135. Viitattu 2.2.2020.

Härmä, M. 2019. Työaikojen joustot yleistyvät uuden työaikalain myötä – miten ne vaikuttavat terveyteemme? Talous ja yhteiskunta. Nro 3, s. 36-41. Viitattu 2.2.2020.

Kaori, S.; Sachiko, K. & Hideo, O. 2020. Mental health effects of long work hours, night and weekend work, and short rest perods. Social science and medicine. Vol 246. Viitattu 4.3.2020.

Kilpinen, M. 2014. Elintavoilla elinvoimaa yötyöhön. Opinnäytetyö, AMK. Mikkelin ammattikorkeakoulu. Palvelujen tuottamisen ja johtamisen koulutusohjelma. Viitattu 18.2.2020.

Loef, B.; van Baarle, D.; van der Beek, A.; van Kerkhof, L.; van de Langenberg, D. & Proper, K. 2016. Klokwerk + study protocol: An observational study to the effects of night-shift work on body weight and infection susceptibility and the mechanisms underlying these health effects. PMC public health. Nro 1, vol 16. Viitattu 4.3.2020.

Stokowski, L. 2012. Help me make it through the night(shift). Ohio nurses review. Nro 2, vol 87. Viitattu 2.2.2020.

Strohmaier, S.; Devore, E.; Zhang, Y. & Schernhammer, E. 2018. A review of data findings on night shift worj and the development of dm and cvd events: a synthesis of the proposed molecular mechanisms. Current diabetes reports. Nro 12, vol 18. Viitattu 6.2.2020.

Szkiela, M.; Kusidel, E.; Makowiec-Dabrowska, T. & Kaleta, D. 2020. Night shift work – a risk factor for breast cancer. International journal of environmental research and public health. Nro 2, vol 17. Viitattu 6.2.2020.

Torquati, L.; Mielke, Gregore I.; Brown, Wendy J.; Burton, Nicola W.; Kolbe-Alexander, Tracy L. 2019. Shift work and poor menthal health: a meta-analysis of longitudinal studies. American journal of public health. Nro 11, vol 109. Viitattu 18.2.2020.

Työaikalaki 5.7.2019/872. Finlex. Viitattu 2.2.2020. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2019/20190872

Vetter, C.; Dashti, H.; Lane, J.; Anderson, S.;Schernhammer, E.; Rutter, M.; Saxena, R. & Scheer, F. 2018. Night shift work, genetic risk, and type 2 diabetes in the UK biobank. Diabetes care. Nro 4, vol 41. Viitattu 20.2.2020.