Digitalisaatio luo mahdollisuuksia kehittää työterveyshuollon palveluja

Usein miellämme, että digitalisaatioon liittyvissä muutoksissa teknologia korvaa ihmisten välisen kanssakäymisen ja asiakkaan kohtaaminen kasvokkain siirtyy asiakkaan itsepalveluksi verkkoon. Parhaimmillaan digitalisaatio kuitenkin parantaa esimerkiksi työterveyshuollon palvelun laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä mahdollistaa asiakkaan yksilöllisten tarpeiden huomioimisen.

Työterveyshuolloille digitalisaatio luo uusia mahdollisuuksia palvelujen kehittämiseen. Kun asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata myös verkkovälitteisesti, työntekijöiden tarvitsemat työterveyshuollon palvelut ovat paremmin heidän saatavissaan. Asiakkaan kanssa käytettävä aika on mahdollista hyödyntää syvempään keskusteluun, kun esiselvitykset tehdään digitaalisesti ja asiakas voidaan tarvittaessa ohjata verkosta löytyvän lisätiedon lähteille. Esimerkiksi matka- tai etätyötä tekevät asiantuntijat, heidän tiiminsä tai organisaationsa voidaan tavoittaa paremmin, jos heille on tarjolla digitaalisia palveluja.

Työterveyshuolloilla on lakisääteinen tehtävä antaa tietoja, neuvontaa ja ohjausta. Toiminnan tavoitteena on lisätä työntekijöiden ja työnantajien työhyvinvointia koskevia tietoja ja taitoja sekä auttaa heitä omaksumaan työkykyä ja terveyttä tukevia asenteita ja toimintatapoja.

Työn ja työvälineiden muuttuessa myös työterveyshuollon toimintatapoja ja sisältöjä kehitetään. Työsuojelurahaston rahoittamassa DigiTANO-hankkeessa tutkitaan digitaalisen tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen toteuttamista kolmessa erilaisessa työterveyshuollon interventiossa. Kehittämällä asiakasorganisaatioiden ja yksilöasiakkaiden tarpeisiin sopivaa räätälöityä digitaalista neuvontaa ja ohjausta työterveyshuolto voi samalla vaikuttaa toimintansa laatuun ja vaikuttavuuteen.

 

Asiakasorganisaatioiden henkilöstöhallinto kannustaa rohkeuteen digitaalisten palvelujen kehittämisessä.

 

Asiakasorganisaatioiden henkilöstöhallinto haastaa työterveyshuoltoja kehittämään ja muotoilemaan digitaalisia palvelujaan. Tutkimuksessa mukana olevien asiakasyritysten henkilöstöhallinnon edustajat näkevät muutostarpeen ja kannustavatkin työterveyshuoltoja rohkeuteen. Heidän näkökulmastaan digitalisaation tuella voidaan

  • helpottaa työterveyshuollon palvelujen saatavuutta
  • parantaa kustannustehokkuutta
  • tukea yksilöasiakkaiden edistymistä asettamiensa tavoitteiden suhteen sekä
  • vaikuttaa moniin työssä tunnistettuihin kuormitustekijöihin sekä yksilö- että ryhmätasolla.

Tutkimukseen osallistuvat tuovat esiin myös mahdollisuudet tehostaa ohjausta ja neuvontaa, kun digitaalista ohjausta ja edistymisen seurantaa täydennetään kasvokkain tapaamisilla.

 

Työterveyshuolloissa tarvitaan uutta osaamista, kun teknologian lisäksi tulee hallita verkkoviestinnän keinot.

 

Monet palvelut on mahdollista järjestää laadukkaasti digitaalisina. Digitaalisia palveluja on jo otettu käyttöön ja hyödynnetään työterveyshuolloissa kuten muuallakin terveydenhuollossa. Uusia kehittyneempiä sovelluksia kehitetään ja tulee saataville koko ajan. Työterveyshuolloissa tarvitaan uutta osaamista, kun teknologisten sovellusten lisäksi tulee hallita sekä saman- että eriaikaisen verkkoviestinnän keinot.

DigiTANO-hankkeessa työterveyshuollot ovat testanneet digitaalisia työkaluja ja menetelmiä, jotka yritykset valitsivat itse tunnistamiensa tarpeiden mukaan. Yhdessä yrityksessä työterveyshuolto on kehittänyt matkatyöhön liittyvää itseopiskelumateriaalia asiakasyrityksen intranettiin. Kaksi yritystä on kokeillut Movendos Oy:n mCoach -sovellusta kohdennetun asiakasjoukon kanssa. Sovelluksen avulla työterveyshuollon asiakas on saanut etäohjausta työterveyshuollon ammattilaisilta esimerkiksi työajan hallintaan, liikuntaan ja lepoon liittyvissä tavoitteissa.

Osaamisen kehittäminen ei koske vain uuden teknologian opettelua, vaan jopa merkittävämpää on kiinnittää huomiota inhimillisiin taitoihin: verkossa tapahtuvan vuorovaikutus tulee huomioida palveluiden sisällössä ja toteutuksessa. Kun työterveyshuollon ammattilaiset antavat neuvontaa ja ohjausta yksilöille ja ryhmille, verkon välitykselläkin työskennellään omalla persoonalla. Nyt on pohdittava, miten esimerkiksi myötätunto ja kannustus toteutuvat digitaalisessa ympäristössä.

 

Asiakkaan ohjauksen tulee sisältää esimerkiksi liikkuvan työn hallintaa aiempaa paremmin.

 

Työhyvinvoinnin edistämisen kannalta tärkeät asiasisällöt ja painotukset muuttuvat uusien työnteon tapojen myötä. Työterveyshuoltojen tulee pystyä aikaisempaa paremmin sisällyttämään esimerkiksi liikkuvan ja monipaikkaisen työn hallintaa koskevia teemoja asiakkaidensa ohjaukseen ja neuvontaan. Yksilötasolla työhyvinvointi muodostuu omaan työkykyyn ja hyvinvointiin vaikuttavien tekijöiden tuntemuksesta sekä tiedoista ja taidoista, joilla näihin tekijöihin voi vaikuttaa.

Käytännön esimerkkejä ei ole vaikeaa löytää. Kun työntekijät ovat aikaisemmin tulleet pääasiallisesti joka päivä työpaikalleen työnantajan tiloihin, heidän on ollut helppo poiketa myös työterveyshuoltoon, joka on sijainnut lähellä työpaikkaa. Nyt asiantuntijatyötä tehdään usein etätyönä kotona tai useissa eri paikoissa samalla kun matkustetaan tai siirrytään työpisteiden välillä. Silloin työterveyshuollon neuvonta ja ohjaus voi olla helpommin ja oikea-aikaisesti saatavissa verkon välityksellä.

Liikkuvan työntekijän näkökulmasta työn kuormittavuuden kokemuksiin saattaa vaikuttaa eniten eri tietojärjestelmien ja datayhteyksien toimivuus, jolloin työterveyshuollonkin tulee fyysisen ergonomian lisäksi ohjata ja neuvoa havaitsemaan sekä hallitsemaan työn sujuvuutta myös tiedonkäsittelyn eli kognitiivisen ergonomian näkökulmasta.

 

Työterveyshuollolla on asiantuntijarooli myös digitaalisten palvelujen valinnassa ja käyttöönotossa.

 

Henkilöstöhallinnon edustajat luottavat työterveyshuollon asiantuntijuuteen ja haastavat samalla työterveyshuoltoa perehtymään tarjolla oleviin digitaalisiin palveluihin ja ottamaan niitä käyttöön: ”Työterveyshuolto on se terveydenhuollon asiantuntijaorganisaatio, joka tuntee meidän yrityksemme työtehtävät ja työolot erittäin hyvin, ja luotamme siihen, että he valitsevat joustavia, innovatiivisia ja luotettavia terveys- ja hyvinvointiteknologiaa tarjoavia yrityskumppaneita, jotka tarjoavat vaikuttavia ja meidän tarpeisiimme sopivia digitaalisia palveluja.”

 

 

Mira Lehti toimii projektipäällikkönä Turun ammattikorkeakoulussa. Johanna Koroma on tohtorikoulutettava ja projektipäällikkö Aalto-yliopistossa. Kirjoittajat työskentelevät Työsuojelurahaston rahoittamassa työterveyshuoltojen ”Digitaalisesti tuetut tietojen annon, neuvonnan ja ohjauksen käytännöt mobiilissa ja monipaikkaisessa työssä (DigiTANO)”-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena on digitaalisia terveydenhuollon palveluja hyödyntäen kehittää toimintatapoja, jotka tukevat mobiilia ja monipaikkaista työtä tekevien työntekijöiden terveyttä ja hyvinvointia. Kehitystyö tapahtuu yhteistyössä työterveyshuoltojen kanssa. Hanke kuuluu Turun ammattikorkeakoulun Hyvinvointi ja johtajuus tulevaisuuden työssä -tutkimusryhmään.

Lue lisää tutkimusryhmästä

Lue lisää hankkeesta

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php