18.10.2026

Etänä toteutettava hoidon tarpeen arviointi on lisääntynyt nopeasti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Muutos on tuonut mukanaan uusia vaatimuksia akuuttihenkilöstön osaamiselle sekä työhyvinvoinnille.

 

Etäarviointityö vaatii samanaikaisesti vahvaa kliinistä osaamista, vuorovaikutustaitoja ja kykyä hallita kuormitusta ilman kasvokkain tapahtuvaa kontaktia. Länsi-Suomen yhteistyöalueella tähän tarpeeseen vastattiin EtänäHyvin-koulutusmalli etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi -hankkeessa, jossa kehitettiin akuuttihenkilöstön työhyvinvointia ja osaamista vahvistava koulutusmalli akuuttihenkilöstöä osallistavalla otteella, palvelumuotoilun keinoin. Osallistava kehittämisote varmisti, että koulutuksen sisältö on käytännönläheinen ja vastaa työntekijöiden todellisiin tarpeisiin. Samalla hanke edistää työhyvinvointia tukevien toimintatapojen juurtumista osaksi arkea.

 

Vaativaa päätöksentekoa ilman näköyhteyttä

Hoidon tarpeen arvioinnilla tarkoitetaan terveydenhuollon ammattihenkilön tekemää arviota asiakkaan tarvitsemasta hoidosta ja sen kiireellisyydestä (Saukkonen & Ålander 2021). Yksinkertaistetusti kyseessä on sen arvioiminen, tarvitseeko asiakas välitöntä päivystyshoitoa, muuta kiireellistä tai kiireetöntä hoitoa, jotakin muuta kuin terveydenhuollon apua tai ei lainkaan toimenpiteitä (STM 2020). Arvioinnin lisäksi terveydenhuollon ammattihenkilö antaa puhelimitse neuvontaa ja ohjausta varmistaen samalla soittajan kokevan olonsa turvalliseksi neuvoja noudattaessaan (Gustafsson & Wahlberg 2023).

Etäarviointia ja -ohjausta toteutetaan puhelimitse yhä enemmän akuuttihoitotyön toimintaympäristöissä: päivystyksessä ja ensihoidossa. Päivystyksen sairaanhoitajat vastaanottavat asiakkaiden, heidän omaistensa ja myös muiden terveydenhuollon ammattilaisten puheluita. Ensihoitoon on puolestaan vakiintunut toimintamalli, jossa hätäkeskuslaitos ohjaa kiireettömät ensihoitotehtävät suoraan ensihoidon tilannekeskukseen terveydenhuollon ammattihenkilön arvioitavaksi (STM 2025). Toimintamallin tavoitteena on arvioida potilaan hoidon ja palveluiden tarve kokonaisvaltaisesti, ei siis ainoastaan ensihoitopalvelun tarvetta (Saario 2024), ja siten se mahdollistaa arvioinnin kohdentamisen potilaslähtöisemmäksi (Saukkonen & Ålander 2021).

Puhelimitse toteutettavalla etäarvioinnilla ja -ohjauksella voidaan parantaa terveydenhuollon saatavuutta sekä vähentää kustannuksia (Haimi 2026). Sen avulla voidaan edistää asiakkaiden ohjautumista tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen hoidon piiriin (Roivainen ym. 2020) sekä samalla lisätä asiakastyytyväisyyttä (Roivainen ym. 2021). Kyseessä on vaativa asiantuntijatehtävä, joka edellyttää akuuttihenkilöstöltä vahvaa erityisosaamista. Päätökset on tehtävä potilasta näkemättä pelkkään soittajan verbaaliseen kommunikaatioon nojautuen (Schmidt Fotland ym. 2024), usein kiireen ja paineen alla. Erityisesti haastavat puhelut voivat herättää ammattilaisessa riittämättömyyden, epävarmuuden ja ahdistuksen tunteita ja saattavat jäädä mieleen pitkäksikin aikaa (Eriksson ym. 2019). Puhelimitse toteutettavaa etäarviointi ja -ohjaustyötä tekevän akuuttihenkilöstön osaamista ja työhyvinvointia onkin tarpeen tukea.

 

Hanketavoitteista päästään vaikuttaviin tuloksiin

 EtänäHyvin-koulutusmalli etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi -hankkeen tavoitteena oli vahvistaa etäarviointia ja -ohjausta. Tämä toteutui vahvistamalla akuuttihenkilöstön osaamista, työhyvinvointia sekä työn fyysisten ja psykososiaalisten riskien hallintaa kehittämällä ja pilotoimalla. Hyvät käytännöt sisältävä koulutusmalli levitetään valtakunnallisesti avoimesti saataville.

Koulutusmallin suunnittelu perustui kohderyhmän tarpeiden kartoitukseen, jota varten toteutettiin yksilöhaastatteluja sekä kirjallisuuteen perustuva taustaselvitys. Kansallisiin ja kansainvälisiin vuosina 2019–2024 julkaistuihin lähteisiin perehtyminen vahvisti haastatteluissa esiin tuotuja ajatuksia ja kokemuksia. Voimavaratekijöissä korostuivat mm. kannustava työilmapiiri sekä työyhteisön ja esihenkilön tuki. Kuormittavista tekijöistä korostuivat mm. haasteet johtamisessa ja työn hallitsemattomuus. Tueksi niin haastatteluissa kuin kirjallisuudessakin esitettiin mm. selkeitä ohjeita ja mahdollisuutta työnohjaukseen. (Elo ym. 2025a; Elo ym. 2025b.)

Yhteenvetona haastatteluiden ja kirjallisuuden pohjalta voitiin todeta, että puhelimitse hoidon tarpeen arviointia tekevät ammattilaiset toivovat niin teknologiaan liittyvää koulutusta kuin vertaisten ja työyhteisön tukea (Elo ym.  2025c). Haastattelujen ja kirjallisuuden lisäksi kohderyhmää pyydettiin vastaamaan hankkeessa kehitettyyn EtänäHyvin-kyselyyn, jonka avulla arvioitiin etäarviointi- ja ohjaustyöhön liittyviä fyysisiä ja psykososiaalisia kuormitustekijöitä sekä työhyvinvointia (Elo ym. 2025d; Saikkonen ym. 2025).

Tarpeiden kartoituksen jälkeen kohderyhmä osallistui yhteiskehittämisen työpajoihin. Niissä sairaanhoitajat ja ensihoitajat rakensivat palvelumuotoilun keinoin ratkaisuja, jotka tukevat sekä ammatillista osaamista että työssä jaksamista. Turun ammattikorkeakoulussa järjestettyihin vertaistuellisiin työpajoihin osallistui yhteensä 64 hoidon tarpeen arviointia tekevää sairaanhoitajaa ja ensihoitajaa Länsi-Suomen yhteistyöalueelta. (Saikkonen ym. 2026.)

Työpajoissa tarkasteltiin etäarviointityön voimavaroja, kuormitustekijöitä ja tuen tarpeita sekä ideoitiin ratkaisuja työhyvinvoinnin vahvistamiseksi (Saikkonen ym. 2025). Palvelumuotoilun menetelmien avulla osallistujat pääsivät aktiivisesti rakentamaan myös EtänäHyvin-koulutusmallin sisältöjä ja rakenteita (Saikkonen ym. 2026). Keskusteluissa korostuivat vertaistuen merkitys, mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä käytännön keinot työssä jaksamisen tukemiseksi.

Työpajojen, haastatteluiden ja kyselyiden tulosten pohjalta hankepartnerit loivat digitaalisen EtänäHyvin-koulutusmallin rungon. Koulutusmalli rakentui kahden keskeisen teeman ympärille: työhyvinvoinnin ja osaamisen vahvistamisen. Yhteiskehittäminen varmisti, että koulutuksen sisällöt vastaavat aidosti etäarviointia ja -ohjausta tekevien ammattilaisten tarpeisiin sekä muuttuvan sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön vaatimuksiin. (Saikkonen ym. 2026.)

 

Yhteiskehittämisellä päästään digitaaliseen oppimisratkaisuun

Hankkeen keskeisenä tuotoksena syntyy digitaalinen, jatkuvaa oppimista tukeva kolmen opintopisteen EtänäHyvin-koulutusmalli, joka tarjoaa käytännönläheisiä välineitä etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön työn tueksi. Koulutuksessa keskitytään keskeisiin teemoihin kuten työhyvinvoinnin sekä ammatillisen osaamisen lisääntymiseen nimenomaan etäarviointityössä sen erityispiirteet huomioiden.

Työhyvinvoinnin osuudessa tarkastellaan oman työn hallintaa ja palautumista, ammatillista vuorovaikutusta, ergonomiaa sekä terveellisiä elintapoja. Osaamiskokonaisuudet puolestaan käsittelevät hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia puhelimitse, eettistä päätöksentekoa, kirjaamista, tiedonhakua sekä haastavien asiakastilanteiden kohtaamista.

Koulutusmalli on rakennettu tiiviissä yhteistyössä kohderyhmän kanssa. Työpajoissa syntyneet ideat, kokemukset ja kehittämisehdotukset näkyvät niin sisällöissä kuin pedagogisissa ratkaisuissakin ottaen huomioon  mm. erilaiset oppimistyylit. Yksi työpajojen keskeisistä ja konkreettisista tuloksista oli koulutukseen laadittujen persoonien kehittäminen (kuva 1) työpajoissa tunnistettujen ja kuvattujen työntekijäpersoonien pohjalta.

 

 

Ammattilaiset testasivat koulutuksen käytännössä

Koulutusmallin hyödyllisyyden ja toimivuuden arvioimiseksi sekä koulutuskokonaisuuden viimeistelemiseksi toteutettiin keväällä 2026 pilotointi. Siinä koulutuksen kehittämiseen hankkeen aiemmissa vaiheissa osallistuneet kohderyhmän jäsenet suorittivat EtänäHyvin-koulutusta itsenäisesti Moodlessa. Pilotoijille järjestettiin informointitilaisuuksia, joissa heitä kannustettiin käymään koulutusmateriaaleja läpi ja hyödyntämään oppimaansa osana omaa hoidon tarpeen arviointityötään.

Kaikista pilotointiin osallistuneista (n= 65) koulutuksen suoritti kokonaisuudessaan tai lähes kokonaan (95 % tai enemmän) yhteensä 38 sairaanhoitajaa tai ensihoitajaa. Pilotointijakson jälkeen jokaista osallistujaa pyydettiin vielä vastaamaan EtänäHyvin-kyselyyn ja koulutusmallin hyödyllisyyttä ja käytettävyyttä arvioivaan palautelomakkeeseen.

Pilotoinnin jälkeen toistetun EtänäHyvin-kyselyn vastauksia verrattiin hankkeen alussa keväällä 2025, toteutetun kyselyn vastauksiin mahdollisten muutosten havaitsemiseksi. Kyselytuloksia verrattaessa on kuitenkin huomioitava vastaajamäärän olleen pilotoinnin jälkeen selvästi pienempi (2025: n = 75; 2026: n = 22), mikä heikentää tulosten vertailukelpoisuutta, lisää yksittäisten vastaajien mielipiteiden vaikutusta ja vastaajien valikoitumisharhan mahdollisuutta (non-response bias). Näin ollen tuloksia on tarkasteltava vain suuntaa antavina ja johtopäätöksiä on tehtävä varoen. Sama varovaisuus koskee myös koulutusmallista kerättyä palautetta, johon vastasi vain kymmenen pilotoijaa.

 Yksi kyselytuloksissa havaittava muutos liittyy palautteen antamiseen ja saamiseen. Kesällä 2026 kyselyyn vastanneista reilusti yli puolet (62 %) koki antavansa palautetta kollegoilleen heidän työskentelystään, kun taas kevään 2025 kyselyyn vastanneista näin koki vain 42 prosenttia. (Kaavio 1.)

 

 

Vastaava muutos on havaittavissa myös palautteen annossa esihenkilöille ja toisaalta esihenkilöltä saadussa palautteessa. Kesän 2026 kyselyyn vastanneista nimittäin yli puolet (55 %) koki antavansa esihenkilöilleen palautetta heidän työskentelystään, ja keväällä 2025 näin koki vain kolmannes (33 %) vastaajista. (Kaavio 2.)

 

 

Palautetta esihenkilöltä koki puolestaan saavansa kevään 2025 vastanneista reilu kolmannes vastaajista (39 %), mutta kesän 2026 kyselyssä näin koki jo puolet (50 %) vastanneista. (Kaavio 3.)

 

 

Palautteen antaminen kollegoille ja esihenkilölle sekä palautteen saaminen esihenkilöltä tukevat työhyvinvointia monin tavoin. Palautteen antaminen rakentaa työpaikalle psykologisesti turvallista ilmapiiriä, vahvistaa työn imua ja kannustaa saajaansa kehittymään (Sarkkinen 2017). Kyselytuloksissa havaittava muutos on siten erittäin myönteinen. Se saattaa mahdollisesti ainakin osaltaan selittyä koulutusmalliin sisältyvällä palautteen antamista ja vastaanottamista käsittelevällä materiaalilla, jota pilotoijilta kerätyn palautteen (n= 10) perusteella enemmistö palautteen antajista oli katsonut ja hyödylliseksi kokenut.

 

Haastavia tilanteita voidaan hallita vuorovaikutusosaamisella

Toinen kyselyvastauksissa havaittu muutos liittyy vaativiin potilaisiin ja potilaiden epäasialliseen kielenkäyttöön. Keväällä 2025 kyselyyn vastanneista 62 % koki vaativien potilaiden kuormittavan itseään, mutta kesällä 2026 näin koki enää puolet (50 %) vastanneista. (Kaavio 4.)

 

 

Potilaiden epäasiallisen kielenkäytön koki puolestaan keväällä 2025 kuormittavaksi 64 prosenttia vastaajista ja kesällä 2026 hieman yli puolet (55 %). (Kaavio 5.) Vaativat potilaat ja potilaiden epäasiallinen kielenkäyttö koetaan siten yhä kuormittavana tekijänä, mutta tuloksissa on suuntaus parempaan.

 

 

Verbaalinen väkivalta on tutkimustietoon perustuen (Ferri ym. 2020) yleisin väkivallan muoto hoidon tarpeen arviointia toteuttavien päivystyksen sairaanhoitajien keskuudessa, ja sillä on todettu kielteisiä vaikutuksia työhyvinvointiin (Stafford ym. 2022). Toisaalta tiedetään, että kommunikoinnin onnistumista vaativissa vuorovaikutustilanteissa tukevat monet tekijät kuten puhelimitse hoidon tarpeen arviointia tekevän hoitotyöntekijän kyky soveltaa erilaisia keinoja (Schmidt Fotland ym. 2024). Vaikka osa viestintäkeinoista voi liittyä hoitotyöntekijän persoonaan ja ilmentää hänelle luontaista tapaa viestiä, on kommunikointikeinojen monipuolista hyödyntämistä mahdollista tukea myös koulutuksella (Schmidt Fotland ym. 2024).

EtänäHyvin-koulutukseen sisältyykin erilaista materiaalia, joka käsittelee haastavaa ja reaktiivista asiakasta sekä vaativia vuorovaikutustilanteita mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden kanssa. On mahdollista, että nämä materiaalit ovat tukeneet vastaajia vuorovaikutuksessa vaativien tai epäasiallista kieltä käyttävien asiakkaiden kanssa tai auttaneet heitä käsittelemään tilanteita jälkikäteen. Nämä materiaalit olivat myös pilotoijilta saadun palautteen perusteella usein katsottuja ja hyödyllisiksi koettuja.

 

Pilotoinnista edetään viimeistelyyn

Kyselytuloksissa havaittujen muutosten ja koulutusmallista kerätyn palautteen perusteella EtänäHyvin-koulutusmallia muokataan yhä paremmin puhelimitse etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön tarpeita vastaavaksi. Viimeistelty koulutusmalli julkaistaan Opin.fi-palvelussa, jossa se on valtakunnallisesti avoimesti saatavilla ja siten laajasti hyödynnettävissä myös sotealan eri organisaatioissa. EtänäHyvin-koulutusmalli etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi -hankkeen tuloksia levitetään valtakunnallisesti webinaarien, julkaisujen ja korkeakouluverkostojen kautta, jotta hyvät käytännöt saadaan laajasti käyttöön sosiaali- ja terveydenhuollossa.

 

 

EtänäHyvin-koulutusmalli etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin tukemiseksi -hanke on Euroopan unionin osarahoittama ryhmähanke, jonka päätoteuttaja on Turun ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat Satakunnan ja Vaasan ammattikorkeakoulut. Hanketta on toteutettu yhteistyössä Länsi-Suomen yhteistyöalueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden kanssa ajalla 1.9.2024–31.12.2026.

 

 

Lähteet

Elo A, Hallia M, Korsström N, Paija T, Saikkonen S & Välimaa V. 2025a. EtänäHyvin-koulutusmalli etäarviointia ja -ohjausta puhelimitse toteuttavan akuuttihenkilöstön osaamisen ja työhyvinvoinnin tueksi. Teoksessa: Varamäki, E., Uusimäki, S., Päällysaho, S., & Karvonen, M. (toim.). (2025). SEAMK–SAMK–CENTRIA: Tutkimusfoorumi 2025. Seinäjoen ammattikorkeakoulun julkaisusarja A. Tutkimuksia 44. Seinäjoen ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025052855385

Elo A, Hallia M, Paija T, Korsström N, Saikkonen S & Välimaa V. 2025b. Etänä – mutta ei etäällä: Etäarviointia ja -ohjausta toteuttavan akuuttihenkilöstön voimavara- ja kuormituskartoitus. Satakunnan ammattikorkeakoulu Sarja D, Muut julkaisut 7/2025. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367776

Elo A, Hallia M, Paija T, Korsström N, Saikkonen S & Välimaa V. 2025c. EtänäHyvin – koulutusmallin kehittäminen palvelumuotoilun avulla. Samkarit – Tarinoita työnteon arjesta -blogi. https://samkarit.samk.fi/2025/04/17/etanahyvin-koulutusmallin-kehittaminen-palvelumuotoilun-avulla/

Elo A, Hallia M, Paija T, Korsström N, Saikkonen S & Välimaa V. 2025d. Tutkitaan: EtänäHyvin – koulutusmalli akuuttihenkilöstön tueksi etäarviointiin ja -ohjaukseen palvelumuotoilua hyödyntäen. Ihmisen toimintakyvyn tutkimuskeskus. SAMK. Saatavilla: https://www.ihmisentoimintakyky.fi/yleinen/tutkitaan-etanahyvin-koulutusmalli-akuuttihenkiloston-tueksi-etaarviointiin-ja-ohjaukseen-palvelumuotoilua-hyodyntaen/

Eriksson I, Ek K, Jansson S, Sjöström U & Larsson M. 2019. To feel emotional concern: A qualitative interview study to explore telephone nurses’ experiences of difficult calls. Nursing Open. https://doi.org/10.1002/nop2.264

Ferri P, Stifani S, Accoto A, Bonetti L, Rubbi I & Di Lorenzo R. 2020. Violence against nurses in the triage area: a mixed-methods study.

Gustafsson SR & Wahlberg AC. 2023. The telephone nursing dialogue process: an integrative review. BMC Nursing. https://doi.org/10.1186/s12912-023-01509-0

Haimi M. 2026. Nurse-Led Telephone Triage in Contemporary Healthcare: Bridging the Gap Between Patient Need and Resource Allocation. Healthcare (Basel). https://doi.org/10.3390/healthcare14040461

Roivainen P, Hoikka MJ, Raatiniemi L, Silfvast T, Ala-Kokko T & Kääriäinen M. 2020. Telephone triage performed by nurses reduces non-urgent ambulance missions: A prospective observational pilot study in Finland. Acta Anaesthesiologica Scandinavica, 64(4), 556–563. https://doi.org/10.1111/aas.13542

Roivainen P, Hoikka M J, Ala-Kokko TI & Kääriäinen M. 2021. Patient satisfaction with telephone care assessment among patients with non-urgent prehospital emergency care issues: A cross-sectional study. International Emergency Nursing. https://doi.org/10.1016/j.ienj.2021.101070

Saario L. 2024. Puhelimitse tehty hoidon tarpeen arviointi osana ensihoitopalvelua. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, hoitotieteen laitos.

Saikkonen S, Välimaa V, Paija T, Korsström N, Elo A & Hallia M. 2025. EtänäHyvin-koulutusmallin kehittäminen palvelumuotoilun keinoin. Teoksessa M.-R. Vest, P. Liedes, A. Puska, A. Agbejule, P. Auranen, T. Sabel, I. Hyry & S. Peltonen (toim.), Kasvun avaimet, TKI-hankejulkaisu 2025. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5784-84-8

Saikkonen S, Välimaa V, Paija T, Korsström N, Elo A & Hallia M. 2026. EtänäHyvin-koulutusmallin tuottaminen työpajoja hyödyntäen. Energiaa – Vaasan ammattikorkeakoulun verkkolehti. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2026040225212

Sarkkinen M. 2017. Palaute on työelämän pienin suuri asia. Työterveyslaitoksen Työpiste-verkkolehti. Saatavilla: https://www.ttl.fi/tyopiste/palaute-on-tyoelaman-pienin-suuri-asia [viitattu 27.8.2026].

Saukkonen SM & Ålander A. 2021. Hoidon tarpeen arviointi – nykytilan selvitys. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 6/2021. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021063040668

Schmidt Fotland S-L, Midtbo V, Vik J, Zakariassen E & Hjulstad Johansen I. 2024. Factors affecting communication during telephone triage in medical call centres: a mixed methods systematic review. Systematic reviews. https://doi.org/10.1186/s13643-024-02580-7

Stafford S, Avsar P, Nugent L, O’Connor T, Moore Z, Patton D & Watson C. 2022. What is the impact of patient violence in the emergency department on emergency nurses’ intention to leave? Journal of Nursing Management. https://doi.org/10.1111/jonm.13728

STM 2020. Aikuisten valtakunnalliset yhtenäiset kiireellisen hoidon perusteet. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:19. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-5441-0

STM 2025. Ensihoitopalvelun palvelutaso: Ohje palvelutasopäätöksen laatimiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2025:3. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-4225-7