Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Marko Björn palasi opettamaan uudet oppimismenetelmät mukanaan

09.04.2021

Opettaja Marko Björn aloitti työt Turun ammattikorkeakoulussa vuonna 2016. Hän oli aikaisemmin aloittanut tohtoriopinnot, joissa hän tutki opetusmenetelmien virtuaalista kehittämistä. Tohtorikoulutettava siirtyikin kahden ja puolen vuoden opettamisen jälkeen päätoimiseksi tutkijaksi. Nyt väitöskirja on loppusuoralla.

Bioanalyytikkokoulutuksen opettaja Marko Björn oli opinto- ja vanhempainvapaalla vuodet 2019–2020, mutta nyt hän on palannut jälleen ammattikorkeakouluun. Opintovapaalla hän keskittyi väitöstutkimukseensa, mikä on nyt loppusuoralla. Hän teki väitöskirjaopinnot loppuun ennen koronaa Joensuussa Itä-Suomen yliopistossa. Väitöskirja valmistuu pian.

Marko Björnin kasvokuva

 

Virtuaalimenetelmät opetuksessa kiinnostivat

Mistä kaikki sai alkunsa? Vuonna 2014 laitettuaan pienen poikansa nukkumaan, Björn päätti hakea jatkokoulutuspaikkaa kasvatustieteen tohtoriohjelmaan. Hän pääsi sisään Itä-Suomen yliopistoon. Kun hän mietti tutkimusaihetta, sai hän yliopettaja Sirkka Halimaalta vihjeen, että virtuaalimaailma voisi olla tulevaisuutta.

– Yhteistyössä Salzburgin ammattikorkeakoulun kanssa pidimme nettikurssin molekyylibiologiasta. Opiskelijat olivat auditorioissa Itävallassa ja Suomessa. Opetimme vuorovaikutteisesti, kotikansainvälisesti.

Opetusmenetelmän kehittäminen virtuaalisesti alkoi. Björn teki ensimmäisen väitöskirja-artikkelinsa kakkoskirjoittajana Savonia-ammattikorkeakoulun Nordplus-hankkeessa. Siinä selvitettiin, miten opiskelijat ja opettajat kokevat omat ICT-taitonsa ja minkälaiset tiedot opettajilla on virtuaaliopettamistaidoista.

– Kun tulin Turun AMK:iin, tutustuin ICT-alan opettajiin. Kysyin lehtori Rawyse Werneriltä, olisiko mahdollista kehitellä neurofysiologian peliä tai simulaattoria. Hän pyysi pari peliteknologian insinööriopiskelijaa kehittämään peliä.

Insinööriopiskelijoiden kanssa kehitettiin simulaattori, jossa voi sijoittaa elektrodit päämalliin. Siinä on myös aivosähkökäyrätunnistusosio. Lisäksi pelistä tehtiin mobiiliversio, mikä perustuu AR-tekniikkaan ja uuteen teoriatietoon.

Simulaattorin vaikuttavuudesta testattiin muun muassa:

  • kuinka paljon se opettaa opiskelijoita
  • minkälaisia kokemuksia opiskelijat ovat saaneet simulaatio-oppimisen kautta
  • minkälaista teoreettista osaamista se on lisännyt vai onko lisännyt
  • minkälaisia flow-tiloja syntyy oppimistilanteissa.

Seuraava väitöstutkimuksen konferenssiartikkeli valmistui tästä aiheesta.

Marko Björn luennoimassa

Marko Björn luennoimassa.

 

Aivotutkimus kiinnostaa

Björn jäi opintovapaalle vuonna 2019 silloisen esimiehensä Ursula Hyrkkäsen neuvosta, sillä hän suoritti samaan aikaan kaksia opintoja työ- ja perhe-elämän rinnalla. Lisäksi hän joutui kulkemaan Helsingin ja Turun väliä.

Vuoden 2021 alusta Björn aloitti työt osa-aikaisesti 80 prosentin työajalla. Yhden päivän viikossa hän on hoitovapaalla puolitoistavuotiaan tyttären kanssa.

– Mukavalla mielellä jatkan taas töitä, kun tutkimuskammiossa työskentely on jäänyt taakse. Nyt voi jatkaa melko lailla tyhjältä pöydältä. Opetan kliinistä neurofysiologiaa ja molekyyligeeniteknologiaa, näytteenottoa sekä näytteenottotaitoja kätilöille, sairaanhoitajille, ensihoitajille ja terveydenhoitajille.

Björn opiskelee Helsingin yliopistossa neurotieteen maisteriohjelmassa. Maisteriopinnot ovat käytännössä tehty, gradu on loppuvaiheessa.

– Siksi haluan opetukseen mukaan jotain neurotieteeseen liittyvää. Koska vastuualueenani on kliinisen neurofysiologian opetus, se sopii siihen hyvin.

Björn toteaa, että vaikka itsellä on ja tulee lisää ymmärrystä aivoista ja hermoista, tieto aivoista on rajallista tällä hetkellä. On paljon selvittämättömiä asioita, joita sairauksien hoidossa tullaan käyttämään.

 

Korona toi hybridimallin työhön

Koronan takia työt tehdään hybridimalliin, pääsääntöisesti kotona etäyhteydellä. Helsingistä Turkuun on kuljettava aika ajoin, sillä laboraatiot toteutetaan Medisiina D:ssa maskit, turvaetäisyydet ja ryhmäkoot huomioiden.

Björnin mukana tuli simulaattori mukaan opetukseen, koska sairaalaan ei ole päässyt demoja tekemään. Tammikuussa opiskelijat latasivat sovelluksen omille koneilleen. Nyt he pääsevät harjoittelemaan tehtäviä, kuten elektrodien sijoittelua ja tunnistamista, kotonaan omaan tahtiin.

– Korona on tuonut haasteita käytännön ammatin opetukseen. Näytteenotto on käsityötä, jota pitää opettaa ja harjoitella konkreettisesti käytännössä. Simulaattori vähän madaltaa kynnystä harjoitteluun. Opiskelijoilla on simulaatiotyöskentelystä pääosin myönteiset kokemukset, mutta kaikki eivät siitä tykkää.

Björniä innostaa työssään sosiaalinen kanssakäyminen. Hänen mukaansa ihminen on psykososiaalinen olento, joka tarvitsee vuorovaikutusta. Se näkyy myös opetuksessa.

– Kannustavaa on nähdä, kun opiskelijoilla on into ja palo asioihin. Opettaja on itse linkkinä heidän oppimisessaan. Koska se on näyttöön perustuvaa toimintaa, on hyvä, että on kokemusta sairaalamaailmasta ja tieteestä. Sillä voi perustella tietoja teoreettiseen opetukseen.

Opiskelijat testaavat simulaattoria.

 

Jatkotutkimus on suunnitteilla

Nyt väitöskirja on loppusuoralla. Ensi syksynä hänellä on toivon mukaan väitöstilaisuus edessä. Vielä ei tiedä, voiko karonkkaa juhlia porukalla vai onko etäkaronkka.

Jatkosuunnitelmiakin Björnillä on. Hän on suunnitellut post doc -tutkimusta koulutus- ja tutkimuspäällikkö Virpi Fagerströmin johdolla sekä sopinut asiasta Turun yliopiston professori Helena Leino-Kilven kanssa. Hankehakemus on tekeillä.

Björnin jatkotutkimus käsittelee magneettistimulaatiohoitoihin perustuvaa simulaattoria, josta tehtäisiin peliteknologian kanssa oppimisfoorumi. Tutkimus tehtäisiin bioanalytiikalle haettavassa hankkeessa.

– Tyksin kliinisen neurofysiologian osastolla on tehty magneettistimulaatiohoitoja, joissa bioanalyytikot, sairaanhoitajat ja röntgenhoitajat tekevät tiiminä työtä. Magneettistimulaatiohoidot ovat vaihtoehtoishoitoja, joiden avulla farmakologisia hoitoja voidaan vähentää.

 

Määrätietoisuus näkyy myös vapaa-ajalla

Björnillä on tiukka tahti, mutta tasapaino on hänelle tärkeää. Vastapainona työlle ja tutkimukselle hän vapaa-ajallaan rentoutuu urheilemalla.

Hän on aina kaikessa tavoitteellinen ja määrätietoinen, mistä kertoo muun muassa kilpahiihto SM-tasolla aikanaan. Nykyään hän satsaa voimaurheiluun ja aikoo osallistua Salossa ensi kesänä Suomen vahvin mies -kisoihin, mikäli ne järjestetään.

Björn asuu Helsingissä perheineen. Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme lasta, kaksi tyttöä ja poika.

 

Fakta

  • Armeijassa sissilääkintämies
  • Kesällä ja opintojen ohella ravintolatyössä
  • 2005 bioanalyytikko laboratoriohoitajaksi
  • A.I. Virtanen -instituutilla (AIVI) tutkimustehtävissä
  • Kuopion yliopisto, aloitti biokemian opinnot, siirtyi hoitotieteen opintoihin, valmistui terveystieteen maisteriksi
  • Mikkelin keskussairaalassa perusterveydenhuollossa laboratoriossa sekä patologian laitoksella
  • Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS) hematologian osastolla
  • opettajaopinnot
  • osa-aikainen opetus
  • Savonia-ammattikorkeakoulu Kuopio lehtori
  • biokemian opinnot loppuun, aineopettaja
  • Helsingin yliopisto neurotieteiden maisteriopinnot, muutto Helsinkiin
  • Turun ammattikorkeakoulu opettaja

Tutustu bioanalytiikan koulutukseen.

 

Turun ammattikorkeakouluun on palkattu viimeisen, poikkeuksellisen vuoden aikana useita uusia kasvoja. Tässä artikkelisarjassa kerrotaan uusista henkilöstön jäsenistä sekä pitkään muualla toimineista henkilöistä. Tutustu artikkelisarjan aikaisempiin artikkeleihin:

Johannes Halttu tuli opetushammasteknikoksi hammaslaboratorioon

Olli Toivonen hyödyntää työkokemuksensa opetuksessa ja hanketyössä

 

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *