Siirry sisältöön Siiry hakuun

Olli Toivonen hyödyntää työkokemuksensa opetuksessa ja hanketyössä

21.02.2021

Turun ammattikorkeakouluun on palkattu viimeisen, poikkeuksellisen vuoden aikana useita uusia kasvoja. Heistä kertova artikkelisarja alkaa sosiaali- ja kasvatusalalle palkatun Olli Toivosen esittelyllä. Hän tuo vahvan järjestöosaamisen ja maahanmuuttajatyön kokemuksen opetukseen ja hanketyöhön.

Olli Toivosen aloitus päätoimisena tuntiopettajana Turun AMK:ssa osui ajankohtaan, jolloin korona alkoi. Siksi työn aloituskin oli erilainen. Hän tuli ensimmäisenä työpäivänään maanantaina 16.3.2020 työpaikalle, sai tietokoneen ja puhelimen. Sitten hänelle sanottiin, että ei tarvitse huomenna tulla työmaalle!

– Olihan se melko outo työnaloitus. Seuraavana päivänä avasin koneen ja mietin, että mitähän tässä nyt kuuluisi tehdä, Toivonen muistelee naureskellen.

Hän odotti kuitenkin innostuneena uuden työn lisäksi uutta työyhteisöä. Hän halusi kokeilla 17 vuoden kenttätyön ja käytännön kokemuksen jälkeen, onko hänellä jotain annettavaa opiskelijoille. Häntä jännitti, mihin oma asiantuntijuus kentältä riittää opetuksessa.

Olli Toivonen kasvokuva

 

Kollegiaalinen työyhteisö kannustaa ja tukee

Toivosen edellinen työsuhde oli vajaan vuoden mittainen, mutta sitä ennen hän työskenteli pitkään samalla työantajalla, jossa työyhteisö oli kohtalaisen staattinen. Kun maisteriopintojen jälkeen tuli eteen mahdollisuus opettaa, hän tarttui siihen.

– Oli kiva tulla erilaiseen yhteisöön. Odotin kollegiaalista jakamista, tukea ja näkemystä opetukseen, koska työyhteisö koostuu pääasiassa opettavasta henkilöstöstä. Olenkin saanut tukea niiltä, joiden kanssa olen suoranaisesti työskennellyt.

– Minulla oli myös mentori, jolla oli aikaa tukemiseen. Hänen merkitystään työhön ja työyhteisöön liittymisessä ei sovi väheksyä, Toivonen kertoo. Hän mainitsee, että koronatilanne aiheuttaa kuitenkin sen, että välillä tuntee itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi.

Monikulttuurisuuteen ja kulttuurisensitiivisyyteen liittyvillä opintojaksoilla on hyötyä taustasta järjestötyössä.

Toivonen tekee opetus- ja hanketyötä suunnilleen puoliksi. Kummassakin voi hyödyntää aikaisempaa kokemusta, sekä lisäksi oppia uutta.

– Vahvinta osaamistani on toiminnalliset menetelmät, joiden opetuksessa olenkin saanut olla mukana. Ohjelmaan kuuluva yrittäjyys on minulle vieraampaa, nostan siinä esille yrittäjyysasennetta.

Monikulttuurisuuteen ja kulttuurisensitiivisyyteen liittyvillä opintojaksoilla hän hyötyy taustastaan järjestötyössä. Hän voi tuoda opetukseen käytännön esimerkkejä.

 

Opiskelijoiden jaksamisesta on huolehdittava

Toivonen aloitti koronan alkaessa tilanteessa, jossa kaikki joutuivat uuden työskentelytavan eteen. Niin opettajien kuin opiskelijoidenkin työssä moni toiminta piti miettiä uudella tavalla.

– Tässä tilanteessa tärkeintä on, että opiskelijoille pystytään mahdollistamaan laadukas opetus etätyövälineillä. Oppimisen tukeminen verkossa on yhtä tärkeää kuin lähikontaktissa.

Opiskelijoita kannustetaan monipuolisilla tehtävillä.

– Opiskelijoista tulee erityisesti pitää huolta. Opetuksen suunnittelussa on huomioitava verkkosuunnittelu ja huolehdittava siitä, että opiskelija pysyy mukana ja jaksaa. Se on haasteellista fyysisen kohtaamisen tai vuorovaikutuksen puuttuessa. Kun toinen on läsnä, hänestä pystyisi aistimaan tilanteen, hän pohtii.

Opiskelijoita kannustetaan monipuolisilla tehtävillä. Toiminnallisissa menetelmissä harjoitteita tehdään verkossa ja opiskelijoilla on kamerat ja äänet päällä. Muilla jaksoilla aktivoidaan pienryhmätyöskentelyyn, 4 hengen ryhmässä ei voi olla ilman ääntä ja kasvoja.

Toivonen toteaa, että pienoista väsymystä huomaa niin opiskelijoiden kuin opettajienkin joukossa verkossa työskentelyyn, kun se toistaa jatkuvasti itseään. Kun työskentelee kampuksella, tuntien välillä kuljetaan tiloista toiseen ja ollaan sosiaalisessa kontaktissa toisiin ihmisiin. Silloin tuntee selkeämmin, että menee töihin ja lähtee töistä kotiin.

– Huomaa itsestäkin, ettei ole niin herkkua koko ajan työskennellä kotona. Omaa tilannetta on kuitenkin vaikea verrata, kun ei ole sitä ”vanhaa normaalia”. Kun koronatilanne laukeaa ja siirrytään takaisin lähiympäristöön, niin itse siirryn taas uuteen tilanteeseen, hän huomauttaa.

Olli tekee vuoteella töitä, takana tietokone.

Toivonen tekee töitä etätyöpisteessään.

Aktiivinen keskustelu motivoi

Toivonen kertoo nauttivansa opetustilanteesta, vaikka se toisaalta on stressaavaa. Opetuksen valmistelu on raskasta, kun pitää miettiä aiheesta kaikkein keskeisimmät asiat, joihin etsit tutkittua tietoa taustaksi.

–  Opetustilanteessa voi olla hyvin erilaisia opiskelijoita, juuri lukiosta tai toiselta asteelta tulleita tai laajalla ammatillisella taustalla olevia opiskelijoita.

–  Opettaja tuo tilanteeseen teoriatiedon, mutta näillä valmiilla ammattilaisilla voi olla aiheesta laajaa näkemystä ja käytännön kokemusta tarjota muille. On hienoa seurata, kun ryhmä on mukana, esittää kysymyksiä ja keskustelee, hän kuvaa innostuneena.

Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että on ihmisiä, jotka pystyvät katsomaan asiaa laajemmalla perspektiivillä eivätkä lukkiudu vain yhteen näkökulmaan.

Toivosta motivoi henkilökohtaisella tasolla, kun hän on saanut positiivista palautetta siitä, että on itse antanut rakentavaa, kehittävää ja perusteltua palautetta opiskelijalle. Opiskelijat arvostavat kirjallisen palautteen antamista, mutta siihen ei aina välttämättä ole aikaa.

Koulutuksesta yleensä hän toteaa, että hyvin panostetun koulutuksen pohjalta katsoo asioita eri suunnasta ja laajentaa omaa ajattelua. Ammattilainen voi opiskella montakin tutkintoa, mutta ne voivat olla eri tason tutkintoja. Kaikkia asioita ei tarvitse opiskella syvällisesti, silti ne avaavat uusia näkökulmia.

Näinä aikoina on erityisen tärkeää, että on ihmisiä, jotka pystyvät katsomaan asiaa laajemmalla perspektiivillä eivätkä lukkiudu vain yhteen näkökulmaan.

–  Jörn Donnerin sanoin: lukeminen kannattaa aina. Itse myöhemmällä iällä uuden tutkinnon lukeneena totean, että uuden opiskelu laajentaa ajattelutapaa ja tuo siihen jotain uutta.

 

Työ maahanmuuttajien parissa hyödynnetään hanketyössä

Toivonen tekee hanketyötä melkein puolet työajastaan. Siinä on eduksi hänen aikaisempi kokemuksensa maahanmuuttajien kotouttamisen edistämiseen tähtäävissä liikuntahankkeissa.

– Pidän hanketyöstä, se osaltaan keventää työntekoa, koska siinä on erilaisia elementtejä kuin opetustyössä. Toisaalta se on haastavaa, kun sille pitää löytää aika opetustyön rinnalta.

Maahanmuuttajien työllistymistä pyritään edistämään ja nopeuttamaan koulutuksen keinoin.

Toivonen on mukana VR Fast Track ja hiljattain alkaneessa CHECKIT HE -hankkeissa.

– VR Fast Track on mielenkiintoista, siinä olen päässyt kehittämään virtuaalitodellisuuteen rakennettujen koulutuspakettien sisältöä. Olen aikaisemmin ollut tekemässä yhtä VR-toteutusta, hän huomauttaa.

Opiskelijoiden mukana olo hankkeessa oli rikkaus heille itselleen ja koulutukseen osallistuneille.

Maahanmuuttajien työllistymistä pyritään edistämään ja nopeuttamaan koulutuksen keinoin. Koulutuksella poistetaan työllistymisen esteitä. Tällä hetkellä korona vaikeuttaa koulutuksesta tiedottamista mahdollisille osanottajille.

Hankkeessa oli viime syksynä mukana myös kolmen opiskelijan ryhmä. Opiskelijoiden ohjaaminen oli hyvin välitöntä. He saivat esittää omia ideoitaan, joita toiset opiskelijat ja opettajat arvostivat.

– Opiskelijoiden mukana olo oli rikkaus heille itselleen ja koulutukselle, missä kohdataan ihmisiä ja missä oppiminen perustuu vuorovaikutukseen ja kielen oppimiseen, toistoihin ja harjoitteisiin. Opiskelijat pääsivät ohjaamaan ja osallistujat kokivat enemmän kohtaamisia kuin olisivat kohdanneet, jos yksi opettaja olisi heitä ohjannut.

Toivosen mukaan hankkeissa kollegiaalisuus on strategisissa tavoitteissa. Se toteutuu hyvin tällaisissa hankkeissa, missä ollaan lähes tasavertaisina toteuttamassa koulutusta, kuunnellen toinen toista. Vastuu on kuitenkin opettajalla.

Olli Toivonen ja Jami Aho käytävällä

Hankekolleegat Olli Toivonen ja Jami Aho.

Fakta

Toivonen on ollut järjestötöissä 17 vuotta. Tehtäviin kuuluivat muun muassa leirityöt, ohjaajien kouluttaminen ja koulutussuunnittelu sekä maahanmuuttajatyötä eri alueilla. Sen jälkeen hän toimi noin vuoden hankevastaavana Fingerroosin säätiöllä.

Koulutukseltaan hän on nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaaja sekä kasvatustieteen maisteri. Maisteriopintojen osana hän suoritti myös pedagogiset opinnot. Pedagogisen harjoittelun hän suoritti Turun AMK:ssa.

Olli Toivonen opettaa sosiaali- ja kasvatusalan koulutuksessa.

Tutustu myös hanketyöhön:

VR Fast Track – Osaamisen arvioinnin kautta työelämään

Hankkeessa kehitetään ja testataan virtuaalitodellisuuden käyttöä maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisessa ja työllisyyskoulutuksen tukena. Selvitetään myös, voiko kevytyrittäjyys auttaa maahanmuuttajia työllistymään. Hanke toteutetaan Helsingin ja Turun kaupunkien alueilla.

Kuva: rawpixel-651331 Unsplash

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

css.php