01.10.2026

Lääkelaskujen osaaminen on sairaanhoitajan työn keskeisiä turvallisuustaitoja, mutta monelle opiskelijalle niiden oppiminen on haastavaa, jopa osittain pelottavaa. Turun ammattikorkeakoulussa käyttöön otettu tekoälyä hyödyntävä oppimisalusta on muuttanut tapaa oppia lääkelaskentaa: virheitä käytetään oppimisen välineinä. Oikea-aikainen tekoälytuki lisää opiskelijoiden rohkeutta yrittää, vahvistaa itsenäistä oppimista ja tekee ajatteluprosessin näkyväksi niin opiskelijalle kuin opettajallekin.

Sairaanhoitajan työssä lääkelaskut eivät ole pelkkää teoriaa. Ne näkyvät jokaisessa lääkeannoksessa, jonka hoitaja antaa potilaalle. Jos annos lasketaan väärin, seuraukset voivat olla vakavia. Siksi lääkelaskujen osaaminen on yksi tärkeimmistä taidoista, jonka opiskelija oppii.

Tutkimusten mukaan suuri osa hoitoon liittyvistä virheistä liittyy lääkkeisiin ja niiden antamiseen (Härkänen ym., 2019). Jokainen virhe on liikaa, kun kyse on potilasturvallisuudesta.

Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hoitaja osaa muuntaa milligrammat millilitroiksi tai laskea infuusionopeuden oikein. Virhettä ei saa tapahtua.

Matematiikan haasteet näkyvät heti arjessa

Monilta opiskelijoilta matematiikan käyttö ja ylipäätänsä laskeminen on jäänyt pitkään vähälle ennen opintojen aloittamista. Siksi perusasiat, kuten prosenttilaskut ja yksikkömuunnokset, tuntuvat usein erittäin vaikeilta (Sulosaari, 2016).

Toinen haaste liittyy sanallisiin tehtäviin. Opiskelija ei aina tunnista, mitkä tiedot ovat olennaisia. Hän ei tiedä, mistä aloittaa, vaikka osaisi itse laskemisen.

Kun perusasiat eivät ole riittävän hyvin hallussa, laskeminen koetaan kuormittavana ja virheiden riski kasvaa. Opiskelijoiden epävarmuus ja laskemiseen liittyvä jännitys heikentää suoriutumista muun muassa koetilanteessa.

Tekoäly tukee oppimista oikealla hetkellä

Turun amk:ssa otettiin sairaanhoitajaopiskelijoiden lääkelaskennan opetuksessa käyttöön eMathStudio-oppimisalusta. Alusta on suunniteltu tukemaan matematiikan prosessikeskeistä oppimista, jossa korostuu opiskelijan ajattelu ja matemaattinen päättely. Opiskelijat kirjoittavat kokonaisia ratkaisuprosesseja pelkkien lopullisten vastausten sijaan. Painopiste on opiskelijan ajattelussa ja matemaattisessa päättelyssä, ja virheitä käsitellään oppimista edistävinä mahdollisuuksina.

Matematiikan oppimisessa uusi tieto rakentuu aina aiemmin opitun päälle. Jos jokin perusasia jää epäselväksi, ongelmat kasaantuvat (Boyle & Eastwood, 2011). Tämän vuoksi oppimisessa korostetaan ymmärtämistä ja systemaattista etenemistä.

Tekoäly lääkelaskujen oppimisessa – mitä tapahtuu, kun opiskelija ei enää pelkää virheitä?

eMathStudiossa on tekoälyavustaja Gemma, joka toimii oppimista tukevana tuutorina.  Se on suunniteltu olemaan kysyvä, ohjaava ja opiskelijan ajattelua näkyväksi tekevä järjestelmä. Gemma ei korvaa opettajaa, vaan täydentää ohjausta tarjoamalla oikea-aikaista tukea. Se ei anna valmiita vastauksia, vaan ohjaa opiskelijaa ajatteluprosessissa esittämällä kysymyksiä, kuten mitä tehtävässä kysytään, mitä tulee ratkaista ja millä laskutoimituksella ratkaisu voidaan saavuttaa. Tällainen ohjaus tukee opiskelijaa ymmärtämään asian, ei pelkästään suorittamaan tehtävää.

 

Sanalliset tehtävänannot koetaan haasteellisena. Vastauspohjassa opiskelijaa ohjataan poimimaan tehtävästä oleelliset asiat ennen varsinaista laskutoimitusta. Kuva lääkelaskun aloittamisesta eMathStudiossa.

 

Keskeinen osa oppimisalustaa on sääntöpohjainen matematiikan tarkistin, joka arvioi opiskelijan ratkaisun jokaisen laskuvaiheen ja päättelyvaiheen erikseen. Tarkistin varmentaa jokaisen laskuaskeleen oikeellisuuden matemaattisten määritelmien ja teoreemojen avulla. Oikein suoritetut vaiheet merkitään vihreällä oikein -merkinnällä.

Jos tarkistin ei pysty osoittamaan laskuaskeleen oikeellisuutta, se merkitsee kohdan huutomerkillä. Tämä voi johtua laskuvirheestä, puutteellisista perusteluista tai siitä, että ratkaisusta puuttuu tarvittavaa tietoa oikeellisuuden todentamiseksi. Gemma siis auttaa oppimaan, koska virhe ei jää piiloon (Härkänen ym., 2018).

 

Opiskelijoiden palautteista poimittua:

Virheet eivät enää pelota

Tekoäly tuntui siltä kuin joku selittäisi asian rauhassa uudelleen.

 

Tekoäly rohkaisee kokeilemaan

Opiskelijoista suuri osa käytti Gemmaa säännöllisesti oppimisen tukena. He pyysivät apua erityisesti silloin, kun eivät tienneet, miten tehtävä aloitetaan.

Opiskelija saattoi esimerkiksi kysyä: “Miten aloitan?” Gemma antoi vihjeen tai esitti lisäkysymyksen.

Opiskelija saattoi kokeilla useita ratkaisutapoja ilman pelkoa epäonnistumisesta. Virheet muuttuivat osaksi oppimista.

Tämä lisäsi rohkeutta yrittää uudelleen ja kehittää omaa osaamista.

 

Kuvassa Gemman ohjeistus laskun aloittamiseen. Ohje alkaa: ”Aloita tehtävän ratkaiseminen lukemalla huolellisesti annettu tehtävä ja keräämällä kaikki tarvittavat tiedot taulukkoon.” Sen jälkeen Gemma ohjeistaa kerättävät tiedot sekä laskukaavan. 

 

Itsenäinen oppiminen vahvistuu

Kun opiskelija saa apua heti, hän pystyy jatkamaan työskentelyään sujuvasti ja itsenäisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että opiskelija työskentelee tehtävien parissa esimerkiksi kotona, kohtaa haasteen, hakee apua tekoälyltä ja pystyy sen jälkeen jatkamaan ilman keskeytyksiä. Näin tekoäly tukee opiskelijan autonomisuutta eli kykyä edetä opinnoissaan ilman opettajan välitöntä tukea.

”Maailma on muuttunut, oppiminen on muuttunut, oppija on muuttunut”

Oppimisalusta tarjoaa opettajalle uudenlaisen näkymän opiskelijan ajatteluun, sillä sen avulla voidaan tarkastella koko oppimisprosessia pelkän lopputuloksen sijaan. Näin opettaja pystyy tunnistamaan tarkemmin, missä varsinainen haaste on. Hän voi huomata esimerkiksi, että opiskelija osaa varsinaisen laskemisen, mutta ei ymmärrä tehtävänantoa, tekee virheitä yksikkömuunnoksissa tai ei tiedä, miten tehtävää tulisi lähestyä. Tämän tiedon avulla opettaja voi kohdentaa ohjauksensa oikeaan kohtaan ja tarjota tukea oikea-aikaisesti.

Opettajien palautteista poimittua:

Ajattelu tuli näkyväksi

Nyt näen, miten opiskelija päätyy vastaukseen – en vain sitä, onko se oikein.

 

Mitä tästä opittiin?

Tekoäly tukee oppimista erityisesti tilanteissa, joissa opiskelija tarvitsee apua heti. Se kannustaa kokeilemaan ja auttaa ymmärtämään asioita syvällisemmin.

Jotta tästä on hyötyä, opiskelijoita tulee ohjata käyttämään tekoälyä tarkoituksenmukaisesti ja esittämään hyviä, eteenpäin vieviä kysymyksiä. Kun tämä toteutuu, opiskelijoiden itsenäinen työskentely lisääntyy, virheiden määrä vähenee ja ymmärrys syvenee.

Lopuksi

Lääkelaskujen oppimisen kehittäminen heijastuu suoraan potilasturvallisuuteen.
Gemma ei yksin tee hoitajasta osaajaa, mutta se tarjoaa tukea juuri oikealla hetkellä. Se ohjaa opiskelijaa oivaltamaan itse – ja juuri tämä oivaltaminen tekee oppimisesta kestävää.

Tekoäly ei tarjoa valmiita vastauksia, vaan ohjaa ajattelua. Siksi se soveltuu hyvin lääkelaskujen oppimisen tueksi.

Kun virheiden tekemistä ei tarvitse pelätä, opiskelija uskaltaa kokeilla – ja oppii nopeammin.

 

Artikkelin pääkuva: Adobe Stock

 

Kirjoittajat:

Tarja Bergfors ja Sirpa Nikunen toimivat lehtoreina Turun AMK:n sairaanhoidon osaamisalalla Terveys ja hyvinvointi -sektorilla. Ida Rönnlund on toimitusjohtaja eMathStudio -alustan omistavassa Four Ferries -yhtiössä.