16.01.2019

Yhteiskunnalliset muutosajurit vaativat korkeakouluopetusta muuttumaan, jotta tulevaisuuden työntekijöillä olisi työelämässä tarvittavia tietoja, taitoja ja asenteita. Muutosajurit ovat moninaisia, esim. väestön ikääntyminen, digitalisaatio, globalisaatio, tiedon nopea saatavuus ja käsittely sekä tekoäly, ja koulutuspoliittinen keskustelu huomioi, miten muutokseen reagoidaan (OKM 2018, Mulgan 2018, OECD 2018). Keskustelua käydään myös siitä, miten voisimme ennakkoon havaita tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja ja millaisia taitoja pitäisi opettaa, jotta opiskelijat menestyisivät työelämässä niin nyt kuin tulevaisuudessa. (Fadel et al. 2015, Institute for the Future 2011).

Miten voimme ennakkoon havaita tulevaisuudessa tarvittavia työelämätaitoja ja millaisia taitoja pitäisi opettaa, jotta opiskelijat menestyisivät työelämässä niin nyt kuin tulevaisuudessa?

Korkeakoulutuksen sisältöjen ja metodien muuttuminen tarkoittaa myös kokonaisvaltaista muutosta opettajan työhön. Perinteisestä luento-opetuksesta ollaan luopumassa, ja niitä korvataan aktivoivilla oppimismetodeilla, joissa opiskelijan rooli oppimisen vastuunkantajana kasvaa (Turun AMK:n strategia).  Turun AMK:n strategia määrittelee innovaatiopedagogiikan strategiseksi lähestymistavakseen. Tätä lähestymistapaa voidaan kuvata pähkinänkuoressa kolmivaiheisena, johon sisältyvät innovaatiopedagogiikan kulmakivet eli sen työkalut ja menetelmät, aktivoivat oppimisprosessit sekä tuloksena/tavoitteena opiskelijoiden uudenlainen osaaminen, jonka avulla he menestyvät tulevaisuuden työtehtävissä ja sitä kautta myös elämässään (Konst & Scheinin 2018b).

Osaamisen kehittämisen kannalta tällä otteella kehitetään ammattispesifisten osaamisten lisäksi myös geneerisempiä tietoja, taitoja ja osaamisia, ns. innovaatiokompetensseja. Käyttämämme innovaatiokompetenssikartta on kehitetty kansainvälisissä projekteissa yhteistyössä työelämäedustajien kanssa, ja se jakautuu viiteen dimensioon kuvion 1 mukaisesti (FINCODA 2016).

Kuvio 1. Innovaatiokompetenssit FINCODA-projektin mukaan. (Konst & Scheinin 2018b, s.77)

Tämän kuvion viisi ulottuvuutta on edelleen avattu väittämiin, jotka kuvaavat innovaatiokompetensseja ja miten ne toteutuvat ja kehittyvät omassa opiskelussa tai työelämässä.

Muutos henkilöstön arjessa

Mitä tämä oppimiskulttuurin muutos tarkoittaa henkilöstön arjessa? Jos edellytämme opiskelijoiden kehittävän innovaatiokompetensseja opintojensa aikana, on syytä myös kysyä, miten hyvin opetus- ja muu henkilöstö kokevat omaavansa näitä taitoja. Miten he näkevät itsensä innovaatiopedagogiikan mukaisina toimijoina? Voimmeko olettaa, että henkilöstön asenteet näin suuriin muutoksiin ovat kiistattoman positiivisia? Vastaus on helpostikin EI. Mikä siis neuvoksi?

Suurissa muutoksissa henkilöstölle annettava tuki ja koulutus ovat tärkeitä.

Suurissa muutoksissa henkilöstölle annettava tuki ja koulutus ovat tärkeitä. Turun AMK:ssa pedagogista muutosvalmennusta, Innopeda-valmennusta, on toteutettu neljän vuoden ajan (Konst & Scheinin 2018a, s.6). Henkilöstöstä yli puolet (noin 400 henkilöä) on käynyt valmennuksen vuoden 2018 loppuun mennessä. Valmennus on tarjolla koko henkilöstölle, ei vain opetushenkilöstölle. Perusvalmennuksen käyneet osallistujat ovat kokeneet tarvitsevansa myös jatkovalmennusta oman työnsä kehittämisen tueksi. Näitä jatkovalmennuksia on järjestetty kaksi kertaa, keväällä 2017 ja syksyllä 2018. Seuraavassa esitetään ajatuksia siitä, miten syksyllä 2018 jatkovalmennukseen osallistunut henkilöstö kokee innovaatiopedagogiikan elementit osana omaa työtään ja toimintaansa.

Syksyn 2018 Innopeda-jatkovalmennuksen tuloksista

Syksyllä 2018 järjestetyn yksipäiväisen jatkovalmennuksen tavoitteena oli saada ymmärrystä siitä, miten henkilöstö koki itsensä Innopeda-toimijana. Kaikki osallistujat (70 henkilöä) olivat käyneet perusvalmennuksen, jossa pohdittavina olivat mm. innovaatiopedagogiikan kulmakivet, prosessit ja opiskelijoiden osaamisen kehittyminen uusin aktivoivin menetelmin. Osallistujat ovat myös soveltaneet innovaatiopedagogiikan metodeja omaan opetukseensa tai työtehtäviinsä, ja kuvanneet niitä kehittämistehtävän muodossa.

Jatkovalmennuksen tavoitteena oli edelleenkehittää yhteistä ymmärrystä siitä, mitä innovaatiokompetenssit työn arjessa tarkoittavat, ja miten osallistujat näkevät oman Innopeda-toimijaprofiilinsa nyt ja tulevaisuudessa. Peruslähtökohtana pidettiin, että innovaatiopedagogiikkaa ei voi kenellekään ulkoistaa, vaan meidän kaikkien tulee itse olla ns. Innopeda-toimijoita, jotta me voimme tukea opiskelijoiden innovaatiokompetenssien kehittymistä. Tehtäväksi annettiin keskustella ryhmissä Innopedan elementeistä ja tuottaa yksi kuvakortti (infograafi, tai eräänlainen Innopeda-selfie), jossa kuvataan tulevaisuuden Innopeda-toimijan profiili (tiedot, taidot ja asenteet).

Meidän kaikkien tulee itse olla ns. Innopeda-toimijoita, jotta me voimme tukea opiskelijoiden innovaatiokompetenssien kehittymistä.

Päivän tuloksena saimme kahdeksan pienryhmien tuottamia Innopeda-selfie-kuvauksia, eli ryhmän yhteisen käsityksen heistä itsestään Innopeda-toimijoina. Yleishuomiona voidaan todeta, että kaikissa tuotoksissa tuli hyvin esiin innovaatiopedagogiikan kulmakiviä ja joustavaa ajattelua siitä, miten oppimista tuetaan. Tulokset osoittavat, että osallistujien ajattelu monimuotoisista oppimisympäristöistä, oppimisen vastuun ottamisesta, luottamuksen luomisesta ja kriittisestä ajattelusta ovat osa heidän Innopeda-ajatteluaan. Tuloksia voidaan kuvata muutaman esimerkin avulla.

Innopeda-selfie 1. ryhmätyönä toteutettuna.

Kuvassa esitetään yhden ryhmän kuvaus tulevaisuuden innopeda-toimijan profiilista. Ryhmäläiset nostavat tuotoksessaan esille keskeisiä elementtejä innovaatiopedagogiikasta, mm. yhdessä tekeminen, oppimisen motivoiminen ja tukeminen, valmentava ote ja verkostoituminen. He kuvaavat selvästi myös toiminnallisia asenteita, esim. epävarmuuden sietokyky, riskinotto, optimismi ja ennakkoluulottomuus. Kaikki nämä ovat keskeisiä elementtejä innovaatiopedagogiikan toteutumisessa. Edelleen ryhmä on kortissaan jaotellut tietoa, joka käsitetään paljon laajempana kuin pelkkä ammattialakohtainen tieto.

Innopeda-selfie 2. ryhmätyönä toteutettuna.

Ryhmän 2 esitys korostaa sekin innovaatiokompetensseja, mm. epävarmuuden sietämistä, rohkeutta, uskallusta, yhteistyökykyä, motivaatiota ja toisten arvostamista. Työskentelyssä oli arvokasta se, että osallistujat pääsivät keskustelemaan juuri oikeista asioista. Suullisen palautteen mukaan ryhmäläiset kokivat nimenomaan keskustelut hedelmällisiksi sekä niihin käytetyn ajan yhteisten asioiden pohdintaan tärkeäksi.

Innovaatiokompetenssien kehittyminen nousee keskustelun keskiöön ja se koetaan osaksi ammatillista kehittymistä.

Jatkoristeilyn tuotokset ja palautekeskustelut osoittavat, että Innopeda-valmennuksilla on jo tähän mennessä ollut vaikuttavuutta henkilöstön tapaan ajatella, miten toimimme yhteistyössä ja miten tuemme oppimista. Innovaatiokompetenssien kehittyminen nousee keskustelun keskiöön ja se koetaan osaksi ammatillista kehittymistä.

On hyvä tiedostaa, että ennusteiden mukaan nykyiset opiskelijamme tulevat vaihtamaan työtehtäviään jopa 25 kertaa elämänsä aikana (OECD Forum 2016). Mitä heille olisi siis hyödyllistä opettaa, kun emme luultavastikaan tiedä heidän tulevaisuuden työtehtäviään? Jos heillä on yllä kuvattuja innovaatiokompetensseja, elinikäisen oppimisen taitoja, joustavuutta ja halu itsensä kehittämiseen, edellytykset hyvään työelämään ja hyvään elämään vahvistuvat (mm. Harari 2018). Toisaalta tähän voidaan päästä vain siten, että myös korkeakoulun opetushenkilöstöllä on näitä taitoja sekä ymmärrys vahvistaa niitä yhdessä opiskelijoiden kanssa.

Sovellamme yllä kuvattua henkilöstön valmennusta myös yrityskoulutuksiin ja yritysten henkilöstön kehittämishankkeisiin.

Lähteet

Fadel, C., Bialik, M. and Trilling, B. eds. (2015) Four-Dimensional Education. The Competences Learners need to Succeed. The Center for Curriculum Redesign, Boston.

Harari Y. N. (2018). 21 oppituntia maailman tilasta. Bazar-kustannus, Helsinki.

Institute for the future (2011). Future Work Skills 2020. http://www.iftf.org/futureworkskills/

Konst, T. & Kairisto-Mertanen, L. (2018). Innovation Pedagogy – Preparing Higher Education Institutions for Future Challenges. Turku University of Applied Sciences, Turku.

Konst T. & Scheinin M. (2018a) ”The changing world has implications on the higher education and the teaching profession”, On the Horizon, Vol. 26 Issue: 1, pp.1-8. https://doi.org/10.1108/OTH-02-2017-0008 Viitattu 9.10.2018

Konst T. & Scheinin M. (2018b) Kohti uudistuvaa opettajuutta. Talk. Viitattu 29.10.2018 https://talk.turkuamk.fi/innopeda/kohti-uudistuvaa-opettajuutta/

Mulgan, Geoff (2018). Big Mind, How Collective Intelligence Can Change Our World. Princeton University Press, Princeton and Oxford.

OECD Forum (2016). Paris May 31st -June 1st, 2016. http://www.oecd.org/forum/home/ Visited 12.6.2016.

OKM (2018). Korkeakoulutuksen ja –tutkimuksen visio 2030, http://minedu.fi/korkeakoulutuksen-ja-tutkimuksen-visio-2030 Viitattu 26.1.2018.

The FINCODA project 2015-2017 (2016).