Kuvittele maailma, jossa hoivakodit eivät ole vain ikääntyneiden hoitopaikkoja, vaan älykkäitä ympäristöjä, joissa teknologia parantaa elämänlaatua ja helpottaa hoitajien työtä….
Tekijät | Authors
Matkalla Innopedaan. Me teimme sen!
Maailma muuttuu vauhdilla ja koulutuksen on muututtava sen mukana. Ei mitään uutta auringon alla, sillä jo yli 30 vuoden ajan organisaatioiden kyky mukautua muuttuvaan ympäristöönsä on manittu merkittävimmäksi tulevaisuuden johtamishaasteeksi. Viimeisten 250 vuoden aikana läpikäydyt teolliset vallankumoukset ovat merkittävästi muuttaneet työn tekemisen tapoja, ammatteja sekä elämäntyyliä yleensä. Koulutus ja koulujen toimintavat ovat kuitenkin muuttuneet suhteessa vähemmän kuin muu yhteiskunta yleensä.
Turun ammattikorkeakoulussa muutos ja koulutuksen sopeuttaminen siihen on ollut toiminnan keskiössä jo useiden vuosien ajan. Pedagogisen otteemme, Innopedan, tulee strategiamme mukaisesti olla kaikkea toimintaamme johtava periaate. Koko ammattikorkeakoulun henkilökunta on osallistunut muutosprosessiin. Tutkimustulokset osoittavat, että suunta on oikea. Onnistuminen näkyy tehdyn kyselyn vastauksissa ja kertoo oikean suuntaisesta toimintapojen muutoksesta.
Muutos ja sen johtaminen
Muutoksen johtamista voidaan tarkastella kolmivaiheisen mallin avulla, jossa vaiheet ovat muutokseen soveltuvan ilmapiirin luominen, organisaation aktivointi ja voimaannuttaminen sekä muutoksen läpivienti ja ylläpito. Muutoksen johtaminen onnistuu todennäköisimmin, kun muutoksella on selkeä tavoite ja kuva muutoksen tavoitteista on selkeästi määritetty.
Sopivan muutosilmapiirin luominen tarkoittaa korkeakouluympäristössä ympäröivän yhteiskunnan tarpeiden näkyväksi tekemistä. Muutostarpeen ymmärtäminen muodostaa lähtökohdan muutoksen läpiviennille. Vasta tämän jälkeen on mahdollista osallistaa koko organisaatio muutostyöhön. Selkeä visio muutoksen päämäärästä helpottaa henkilökunnan aktivointia ja oikeiden henkilöiden löytämistä ensimmäisiksi muutosagenteiksi.
Jatkuvan parantamisen kehä ja muutoksen läpivienti tulee mahdolliseksi vain, kun organisaation jäsenet luottavat omaan kykyynsä tehdä päteviä ja yhteistä päämäärää kohti vieviä tulkintoja ympäristöstään ja soveltavat niitä omaan toimintaansa.
Muutosprosessi Turun ammattikorkeakoulussa
Innovaatiopedagogiikan kehittäminen alkoi Turun ammattikorkeakoulussa jo vuonna 2006. Kehittämisen lähtökohtana toimi tarve ymmärtää työelämän edellyttämiä kompetensseja ja samalla pyrkimys tukea aluekehitystä.
Kaksi vuotta myöhemmin julkaistu Suomen innovaatiostrategia nosti innovaatiot ja niiden tuottamisen keskiöön ja antoi ammattikorkeakouluille ison vastuun innovatiivisten ammattilaisten kouluttamisessa. Innovaatiopedagogiikan keskeiseksi kysymykseksi nousi tällöin innovatiivisilta valmistuneilta edellytettävien innovaatiokompetenssien ymmärtäminen ja määrittäminen.
Innovaatiopedagogiikan tavoite on, että oppimisen innovaatioprosessi johtaa menestykseen ja hyvään elämään.
Innovaatiokompetenssien määrittäminen otettiin kansainvälisen tutkimusprojektiyhteistyön kohteeksi ja tulokseksi saatujen kompetenssien – kriittinen ajattelu, luovuus, aloitekyky, tiimityö, verkostoituminen – tuottaminen otettiin Turun ammattikorkeakoulussa osaamisalakohtaisten kompetenssien tuottamisen ohella kaikkien koulutusten tavoitteeksi. Samalla Innovaatiopedagogiikka nostettiin ammattikorkeakoulun strategiassa mainituksi viralliseksi toimintatavaksi.
Innovaatiopedagogiikan tavoite on, että oppimisen innovaatioprosessi johtaa menestykseen ja hyvään elämään. Tavoitteeseen päästää pitämällä huoli siitä, että oppimisprosessin aikana kehitetään niin opiskelijoiden osaamisalakohtaisia kompetensseja kuin innovaatiokompetenssejakin. Kehittäminen edellyttää määriteltyjen kulmakivien läsnäoloa oppimisprosessissa.
Miten onnistuimme?
Turun ammattikorkeakoulussa tapahtuneen ja innovaatiopedagogiikkaan siirtymiseen johtaneen muutosprosessin onnistumisesta haluttiin saada tietoa koko ammattikorkeakoulun henkilökunnalle osoitetun kyselyn avulla. Tiedot kerättiin viisi avointa kysymystä sisältävän Webrobol kyselyn kautta. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 20 % ja vastauksia saatiin kaikkiaan 148 kappaletta. Vastausten pienen määrän johdosta ne analysoitiin yhtenä ryhmänä.
Innovaatiopedagogiikan kulmakivet käytännössä
Innovaatiopedagogiikan käytännön toteutus tapahtuu määriteltyjen kulmakivien kautta. Aiemmeat tutkimustulokset osoittavat, että useassa innovaatiopedagogiikan mukaisessa oppimisympäristössä opiskelleet opiskelijat kehittivät innovaatiokompetenssejaan enemmän kuin muut opiskelijat. Erityisesti oppimismenetelmät, joustava opiskelusuunnitelma, kansainvälistyminen, monialaisuus ja työelämälähtöisyys näyttäisivät olevan erityisen merkittäviä.
Kuvio1. Innovaatiopedagogiikan kulmakivet jokapäiväisessä työssä
Kuviosta 1 näkyy, että korkeakoulun henkilökunta näyttää omaksuneen kulmakivet toimintatavakseen varsin hyvin. Suurimmat keskiarvot saavat työelämälähtöisyys ja aktivoivien oppimismis- ja opetusmenetelmien käyttäminen. Tulosten perusteella voidaan todeta, että työelämälähtöiset ja aktivoivat oppimismenetelmät ovat laajasti käytössä Turun ammattikorkeakoulussa.
Työelämälähtöiset ja aktivoivat oppimismenetelmät ovat laajasti käytössä Turun ammattikorkeakoulussa.
Vastauksista ilmenee myös, että Turun ammattikorkeakoulussa oppimisympäristöt on koettu monialaisiksi ja kansainvälisiksi. Arviointimenetelmät koetaan monipuolisiksi ja opiskelijan ja opettajan roolit uudistuviksi. Pienimmät keskiarvot puolestaan löytyvät yrittäjyyden ja tutkimus- ja kehitystoimeksiantojen integroimiselle oppimiseen. Niiden -integrointi opintoihin koetaan vähiten käytössä olevaksi kulmakiveksi. Syy voi löytyä siitä, että viimeksimainittujen integrointi osaksi yksittäisen opettajan opintojaksoa on hankalampaa kuin muiden kulmakivien integrointi.
Mitä innovaatiopedagogiikalla ymmärretään Turun ammattikorkeakoulussa?
Tutkimuksen yhtenä tavoiteena oli muodostaa kuva siitä, mitä Turun ammattikorkeakoulun henkilökunta ymmärtää innovaatiopedagogiikalla. Saatuja 147 vastausta analysoitiin Webrobol-ohjelman tekstityökalulla.
Vastauksissa esiintyvät sanat kertovat yhteydestä opiskelijoiden ja työelämän välillä sekä yhteistyöstä näiden kesken. Perinteisesti tiedetään, että opettajien keskuudessa käytävä keskustelu liikkuu hyvin usein opettamisen ympärillä vaikka kaikkien koulutuksen kanssa työtä tekevien pitäisi olla ennemminkin kiinnostuneita oppimisesta. Opettaminen kuvaa opettajan työtä mutta oppiminen puolestaan on opiskelijan prosessi, jonka tulee tapahtua kaikilla oppimisen tasoilla. Tutkimukseen saadut vastaukset kertovat sitä, että innovaatiopedagogiikkaan liittyen oppiminen näyttää olevan keskiössä.
Kuvio 2. Yleisimmät innovaatiopedagogiikkan yhdistetyt sanat
Kuten kuviosta 2 ilmenee innovaatiopedagogiikka-sanan lisäksi tutkimuksessa saatujen vastausten mukaan yleisimmät sanat olivat “työelämä”, “oppiminen”, “yhdessä” ja “opiskelija”. Tämän voidaan tulkita kertovan opiskelijakeskeisestä oppimisesta, joka tapahtuu yhdessä työelämän kanssa. Oppiminen eri muodoissaan esiintyi 30 %:ssa vastauksia. Sanat ”työelämä” ja ”yhdessä”, joiden voidaan ajatella edustavan yhteistyötä työelämän kanssa esiintyivät 30 %:ssa vastauksia.
Vastaajat tarjosivat useita hyviä innovaatiopedagogiikan määritelmiä avoimissa vastauksissa, esim.
”Työelämän tarpeista lähtevien innovaatiokompetenssien kehittämistä opiskelijoissa (ja itsessäni opettajana) käyttäen oppimis- ja opiskelijalähtöisiä menetelmiä.”
”Ymmärrän pähkinänkuoressa tuon kolmivaiheisen nuolikuvan mukaan, että meillä on kulmakivet, eli työkalut ja metodit toteuttaa aktivoivia menetelmiä, joiden avulla kehittyvät opiskelijoiden sekä ammattispesifiset taidot että innovaatiokompetenssit siten, että heillä on mahdollisuus menestyä tulevaisuuden työtehtävissä ja muuntua työelämän mukaan ja jatkuvan oppimisen hengessä.”
Innovaatiopedagogiikka korkeakoulun arkityössä
Vastaajille esitettiin kysymys koskien innovaatiopedagogiikan näkymistä heidän arkityössään. Vastaajia pyydettiin listaamaan yleisimpiä sanoja, joita he yhdistävät opettajan jokapäiväiseen työhön.
Jokapäiväinen oppiminen ammattikokeakoulussa tapahtuu innovaatiopedagogiikan periaatteita noudattaen.
Kuten kuviosta 3 ilmenee ”opiskelija” eri muodoissaan on yleisin opettajantyöhön yhdistetty sana, se löytyi kaikkiaan 33,6 % vastauksia ja kertonee siitä, että opiskelija on innovaatiopedagogiikan keskiössä. Seuraavaksi yleisimmät sanat ovat ”opettaminen” 10,3 %, ”käytännön” 9,6 %, ”erilaisia” 9,6 % ja ”enemmän” 8,9 %.
Kuvio 3. Yleisimmät opettajan arkityöstä kertovat sanat
Sanakarttojen tulkinta kertoo opiskelijoiden olevan opettajantyön keskiössä ja sanojen ”oppiminen”, ”käytännön”, ”projekteissa” ja ”enemmän” kuuluvan tiiviisti yhteen. Tämän voidaan tulkita kertovan siitä, että jokapäiväinen oppiminen ammattikokeakoulussa tapahtuu innovaatiopedagogiikan periaatteita noudattaen.
Henkilöstön ehdotuksia opetuksen kehittämisestä
Kysely tuotti useita konkreettisia opetuksen kehittämisehdotuksia kaikkiaan 70 henkilöltä. Kuten taulukon 1 yhteenvedosta ilmenee, kehittämisehdotukset liittyivät useimmiten täydennyskoulutukseen, resurssointiin sekä yhteistyöhön ja monialaisuuteen. Niitä saatiin myös innopedatutkimukseen, opetussuunnitelmiin, johtamiseen, arvoihin ja visioon liittyen.
Taulukko 1. Henkilökunnan ehdotuksia innovaatiopedagogiikan kehittämisestä Turun ammattikorkeakoulussa
| Kehittämisteema: | Vastausten määrä |
| Täydennyskoulutus | 6 |
| – innopeda, videointi, sähköiset työkalut, arviointi | |
| Arvot, visio ja brändi | 2 |
| Resurssit, työkuorma ja ryhmäkoko | 13 |
| Johtaminen | 2 |
| Työelämäyhteistyö, yhteisopettajuus, monialaisuus | 8 |
| Opetussuunnitelmien joustavuus | 3 |
| Tutkimusta innopedan vaikuttavuudesta | 2 |
Yksittäisissä vastauksissa kannettiin huolta, että tukeudutaan liiaksi tiettyyn –ismiin. Monimuotoisuuden ja moniäänisyyden säilyttäminen on tärkeää. Innopedan materiaaleja toivottiin selkeämmin koottuna esim. messiin johonkin tiettyyn paikkaan, jotta ne ovat löydettävissä. Tärkeää on, että innovaatiopedagogiikka koskisi koko koulutusalaa ei vain yksittäisiä opintojaksoja.
Paras lääke opetuksen kehittämiseen on työkuorman kohtuullistaminen.
Kehittämisteemat ilmenivät esimerkiksi oheisina sanallisina vastauksina.
”Innovaatiopedagogiikan toteuttaminen edellyttää joustoa opetussuunnitelmissa ja projektityöskentelylle tulisi olla riittävästi tilaa opetussuunnitelmissa.”
”Hyödynnetään osaamistamme entistä enemmän. Se että olemme sanallistaneet ja jäsentäneet (ja brändänneet) sen mitä tavoitteellisesti teemme, aikaansaa ihailua oman amkimme ulkopuolella, se pitäisi nähdä paremmin. Jatketaan systemaattista kehitystyötä ja kehitetään erityisesti monialaisuutta ja sen hyödyntämistä. Erityishuomio tulisi laittaa arvopohjaan, millä työtä teemme.”
”Paras lääke opetuksen kehittämiseen on työkuorman kohtuullistaminen.”
Innopeda toimii
Pedagogisiin toimintatapoihin liittyvän muutoksen läpivienti ei ole ollut helppo tehtävä. Todellisen muutoksen aikaan saaminen on kestänyt useita vuosia, mutta tutkimuksen perusteella on aihetta esittää johtopäätös, että suunta on oikea.
Korkekoulut kohtaavat monia haasteita; samanaikaiseti niiden tulisi pystyä säilyttämään kilpailuasemansa, olla kykenevä kehittämään oppimismenetelmiään, pystyä korkeatasoiseen tutkimustoimintaan ja olla kykenevä vähentämään kustannuksia. Kokemuksemme Turun ammattikorkeakoulussa kertovat siitä, että muutos ei tapahdu nopeasti mutta se on mahdollinen, kunhan oikeat toimintatavat löytyvät ja otetaan käyttöön.
Innovaatiopedagogiikka, Innopeda, näyttäisi tällä hetkellä olevan Turun ammattikorkeakoulussa noudatettu pedagoginen toimintatapa.
Muutos ei tapahdu nopeasti mutta se on mahdollinen, kunhan oikeat toimintatavat löytyvät ja otetaan käyttöön.
References
Popovic, C. & Plank, K. (2016) Managing and Leading change. Models and Practices in Baume, D. & Popovic, C. (2016) Advancing Practice in Academic Development. Routledge.
Kotter, J. P. (2012) Leading Change. Harward Business Review Press. USA.
- P. Kotter & L. A. Schlesinger (2008) Choosing strategies for change. Harward Business Review, July – August, https://hbr.org/2008/07/choosing-strategies-for-change
Kezar A. (2001) Understanding and Facilitating Organizational Change in the 21st Century. ASHE-ERIC Higher Educational Report, Vol. 28, 4. San Francisco, Kalifornia.
Senge, P. M. (1992) The Fifth Discipline: The Art & Practice of the Learning Organization. Random House Australia: Milson Point, NSW.
Kettunen, J., Kairisto-Mertanen, L., & Penttilä, T. (2013). Innovation pedagogy and desired learning outcomes in higher education. On the Horizon, 21(4), 333-342.
Keinänen M., Kairisto-Mertanen L, (2019) ”Researching learning environments and students’ innovation competences”, Education + Training, Vol. 61 Issue: 1, pp.17-30, https://doi.org/10.1108/ET-03-2018-0064
Konst, T., & Kairisto-Mertanen, L. (2018). Innovation Pedagogy: preparing Higher Education Institutions for Future Challenges. Course Material from Turku University of applied sciences 115. Tampere: Suomen Yliopistopaino, Juvenes Print Oy.
Marin-Garcia, J., Pérez-Peñalver, J., & Watts, F. (2013). How to assess innovation competence in services: The case of university students. Direccion y Organization, 50, 48–62.
Hieman turhankin ylevältä tavoitteelta ja lupaukselta kuulostaa: ”Innovaatiopedagogiikan tavoite on, että oppimisen innovaatioprosessi johtaa menestykseen ja hyvään elämään. Tavoitteeseen päästään pitämällä huoli siitä, että oppimisprosessin aikana kehitetään niin opiskelijoiden osaamisalakohtaisia kompetensseja kuin innovaatiokompetenssejakin.” On aiheellista kysyä ja pohtia, mitä tarkoitetaan oppimisen innovaatioprosessilla tai menestyksellä ja hyvällä elämällä?
Mainitut innovaatiokompetenssit eivät sinällään edusta mitään järisyttävän uutta ajattelua oppimisen ja opiskelun maailmassa. Progressiivinen ja kriittinen aikuiskasvatus ovat mm. aina korostaneet luovuuden, aloitteellisuuden ja kriittisen ajattelun tärkeyttä. Innopedan ehkä suurin arvo on siinä, että siinä painottuu opiskelun ja työelämän tiivis yhteistyö ja opiskelu ja oppiminen erilaisen toiminnan ja tekemisen avulla, mikä toteutuu erilaisissa kokoonpanoissa. Näyttää todennäköiseltä, että jo nyt ja tulevaisuudessa työtä tehdään erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa, joita muodostetaan sen mukaan, millaisia osaamiskombinaatioita tehtävät edellyttävät ja miten työssä kohdattavia ongelmia kyettäisiin parhaiten ratkaisemaan. Tämä kaikki taas edellyttää sitä, että ryhmien jäsenillä/yksilöillä on riittävä taitotaso ja syvällinen ymmärrys omasta alastaan, jotta ryhmä siitä hyötyy. Siksi käytännön korkeakoulupedagogiikassa on järkevää löytää hyvä tasapaino yksilölliselle, henkilökohtaiselle oppimiselle että ryhmämuotoisille oppimismuodoille. Tärkeää on myös, miten erilaiset ihmiset ja persoonallisuudet oppivat toimimaan yhdessä ja kykenevät ymmärtämään toiseutta ja toisen osaamisalaa.
Kiitos kommenteistasi, Ilkka. Innovaatiopedagogiikan selkeänä tavoitteena on jo pitkään määritelty olevan nimenomaisesti opiskelijan johdattaminen sellaiselle oppimisen tielle, joka vie hänen kannaltaan hyvään elämään ja sitä kautta myös menestymiseen. Menestyminen määritellään aina tapauskohtaisesti. Koko oppimiskäsitys lähtee uskosta yksilön kykyyn ymmärtää mikä on parhainta juuri hänelle. Yksilöllisen oppimisen polun ajatellaan palvelevan parhaiten juuri hänen tarpeitaan ja odotuksiaan. Oppimisen innovaatioprosessilla tarkoitetaan tässä oppimiskäsityksessä työskentelytapaa, joka lähtee työelämälähtöisestä yhdessä tekemisestä. Juuri kuten omassa kommentissasi toteat, työtä tehdään erinäköisissä kokoonpanoissa sen mukaan minkälaisia osaamiskombinaatioita tehtävät edellyttävät. On tärkeä taito ymmärtää myös muiden kuin oman alan osaajien merkitys ja oppia toimimaan yhdessä heidän kanssaan. Myös tätä harjoitellaan oppimisen innovaatioprosessin aikana. Oman alan tieto/taitotason pitää olla hallinnassa, mutta sen lisäksi tarvitaan erilaisia taitoja, jotka innovaatiopedagogiikassa on nimetty innovaatiokompetensseiksi. Erinomaista on, jos nykyisissä tutkintotavoitteissamme painottuvat alakohtaisen osaamisen lisäksi myös nämä kaikissa ammateissa tarvittavat yleiset kompetenssit: kriittinen ajattelu, luovuus, aloitekyky, ryhmätyö ja verkostoituminen. Mitään järisyttävän uutta ne eivät ehkä enää tarjoa, kuten toteat ja hyvä niin! Nimittäin innovaatiopedagogiikan kymmenvuotisen taipaleen aikana niiden selkeä määrittely ja sanoittaminen on vienyt oppimista ja sen tavoitteita merkittävästi eteenpäin ammattikorkeakoulussamme samoin kuin eri puolilla maailmaa, jossa olemme menestyksellisesti toimineet viime vuosien aikana.
Olemme päässeet tosi pitkälle, kun innovaatiopedagogiikan mukainen toimintapa tuntuu arkipäiväiseltä ja tavanomaiselta, joka ei edusta mitään uutta ja mullistavaa. Hyvä me !!
t. Liisa ja Marjut