08.02.2022

Tanssinopettajana olen aina kokenut, että minulla on annettavaa nuorille ja aikuisille, ja siitä työstä minä myös tunnen saavani eniten itselleni. Lähdin tekemään kulttuurialan YAMK-opinnäytetyötäni selvittääkseni, mitä tämän päivän nuori ajattelee kansantanssista ja siihen vahvasti kuuluvasta perinteestä. Halusin vastauksen kysymykseen, kuinka nuoret kokevat perinteet ja sitä kautta pohtimaan sitä, mikä kansantanssissa heitä kiehtoo. Miksi he harrastavat kansantanssia? Halusin tätä kautta myös selvittää keinoja kansantanssin suosion ja näkyvyyden lisäämiseksi nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa.

Tutkimusryhmänäni sekä opinnäytetyöhön sisältyvän tanssiteoksen tanssijoina toimi kansantanssiryhmä, jossa on 15–19-vuotiaita tanssijoita. Teetin tanssijoille kyselyn Webropol-kyselytutkimustyökalun avulla, ja esittelen kyselyn tulokset opinnäytetyöraportissani. Taiteellisen tutkimukseni tarkoituksena on tuoda tanssiteoksen avulla perinne lähelle suurta yleisöä ja tätä kautta lisätä tietoisuutta ja arvostusta perinnettä kohtaan.

 

Perinteet osana meitä

21-vuotisen kansantanssijaurani aikana oma ymmärrykseni kansanperinteestä ja arvostus sen merkityksellisyydestä meidän kulttuuriperinnössämme on syventynyt valtavasti. Sen vuoksi opinnäytetyöhön sisältyvän taustatutkimuksen ja tanssiteoksen lähtökohtana on ollut ajatus siitä, että perinne on meissä kaikissa ja se elää ja muuntuu ajassa. Ajastaika-tanssiteoksella, ja opinnäytetyöraportillani olen halunnut tehdä tutuksi kansantanssin ja kansanmusiikin kantamaa kansanperinnettä ja elämän merkkihetkiä.

En halunnut sitoutua vain yhden perinnealueen tapoihin ja kulttuuriin, sillä halusin tuoda esiin tapoja ja kulttuureja mahdollisimman laajasti ympäri Suomen. Tarkasteltaviksi teemoiksi valitsin kolme isoa ja merkittävää ihmiselämänjuhlaa: karjalaiset hautajaiset, länsisuomalaiset häät sekä kihlajaiset.

 

Parisuhteista aviosäätyyn

Kyselyyn vastanneet nuoret mieltävät perinteet osaksi nuoren omaa elämää erilaisten perhejuhlien kautta. Erilaiset perinteet koettiin tärkeiksi ja merkityksellisiksi. Vanhat perinteet olivat löytäneet uusia muotoja jo olemassa olevien perinteiden rinnalle. Kansanperinnettä ei osattu sanoittaa, eikä sen merkitystä koettu niin suureksi, sillä sen ei koettu olevan osa elämää muuten kuin kansantanssiharrastuksen kautta.

Koska olin valinnut tanssiteokseeni tutkimuskohteeksi suomalaiset hää- ja kihlajaisperinteet, koin tärkeäksi ymmärtää 2020-luvun nuoren ajatuksia parisuhteista tunteista ja avioliitosta. Nuoret pohtivat kyselyssä, voiko ihmissuhdetta, jossa ei ole romanttista rakkautta, kutsua parisuhteeksi. Suurin osa kuitenkin koki, että parisuhde kuuluu osaksi ihmiselämää ja että se on tavoiteltava status. Ajateltiin, että läheisyys ja luottamus ovat suurimpia asioita mitä parisuhde ihmisille antaa:

Riippuu ihmisestä, mutta itse koen sen tärkeäksi. Parisuhteessa toinen osapuoli tuo elämään jonkun, jota rakastaa ja joka rakastaa, jonka kanssa on läheisissä väleissä ja johon voi aina luottaa. Toisaalta monille myös hyvät ystävät ja muut läheiset voivat korvata parisuhteen.

Kihlautumisen suhteen vanha perinne ja ajatusmalli ovat pysyneet jo vuosisatoja. Suurin osa kyselyyn vastanneista nuorista kokee kihlauksen tarkoittavan lupausta avioliitosta. Avioliiton nuoret kokivat tärkeäksi siirtymäriitiksi kohti aikuisuutta. Häistä haaveiltiin, ja avioliiton solmimisen syinä nousivat tärkeimmäksi syvät tunteet toista kohtaan. Valtaosa oli sitä mieltä, ettei avioliittoa voi solmia ilman syvää tunnetta:

 Siis on aivan järjetöntä ajatellakaan solmia avioliittoa, jos ei olisi tunteita. Tunteet on se asia, jonka takia avioliitto solmitaan.

Kukaan vastaajista ei ollut kokenut ulkopuolista painetta avioliitosta. Trans- ja muun sukupuolisten paineita avioliittoon nuorten oli vaikea kommentoida, sillä koettiin, että heidän valmiiksi poljettuihin oikeuksiinsa oli vaikea vaikuttaa.

 

”Minä harrastan kansantanssia”

Kansantanssin harrastajamäärät ovat suhteellisen pienet muiden tanssilajien ja tanssikoulujen harrastajamääriin verrattuna, joten halusin tietoa nuorten omista lähtökohdista lajin harrastamiseen. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että kansantanssiharrastuksen huonoja puolia ovat muiden, lajin ulkopuolisten, ihmisten mielipiteet ja ennakkoluulot lajista. Lähes kaikki vastaajat olivat kokeneet jonkin asteista kiusaamista harrastuksensa takia. Miksi nuoret ovat sitten edelleen jatkaneet kansantanssiharrastustaan? Suurimmat syyt olivat yhteisöllisyys, ryhmässä toimiminen ja ryhmään kuuluminen. Myös esiintymiset, erilaiset matkat ja tapahtumat olivat tekijöitä, jotka motivoivat tanssijoita. Kaikki kyselyyn vastanneet nuoret ovat päättäneet jatkaa kansantanssia ulkopuolisesta paineesta huolimatta. He saavat toisiltaan tukea, ja he itse tietävät vahvasti, mitä laji antaa, joten se luo itsevarmuutta:

Sen tuoma suorastaan ennennäkemätön yhteisöllisyys, PERHE ja elinikäiset ystävät. Lajin monipuolisuus ja vaihtelevuus. Tanssikeikkojen ja esiintymismahdollisuuksien poikkeuksellisen suuri määrä, tanssireissut ja siellä koetut elämykset. Ryhmässä tekeminen ja tanssiminen.

 

YAMK-opinnoilla vahva ote tanssitaiteeseen ja opetustyöhön

Lähdin opiskelemaan kulttuurialan YAMK-opintoja juuri koronapandemian puhjettua. Minut lomautettiin tanssinopettajan töistäni, ja tunsin olevani tyhjän päällä.

Opinnot ovat antaneet minulle aiempaa varmemman pohjan ammatilliseen tulevaisuuteen. Opintojen jälkeen koen olevani itsevarmempi taiteilijana, ja pedagogina olen saanut selvän suunnan. Vielä en osaa täysin varmaksi sanoa, mitä haluan tehdä isona, mutta nyt minulla on työkalut sen löytämiseen.