Siirry sisältöön Siiry hakuun

Kirjoittajat

Uudenkaupungin alueen yritykset Turun lentokentän käyttäjinä

03.11.2021

Osana Vihreät matkaketjut -hanketta selvitettiin Uudenkaupungin yritysten Turun lentokentän käyttöä. Yleisesti Turun lentokenttää käyttävien yritysten tyytyväisyys lentokentän nykyisiin reitteihin ja aikatauluihin on vastausten perusteella melko hyvä. Jotta lentokentälle kulkemisessa siirtymää oman auton käytöstä  joukkoliikenteen käyttöön tapahtuisi, edellyttäisi se sujuvaa bussi- tai paikallisjunayhteyttä Uudestakaupungista Turkuun sekä juna-asemalta bussiyhteyttä lentokentälle.

Syyskuussa 2019 käynnistetyssä Vihreät matkaketjut -hankkeessa yleisenä tavoitteena on ollut lisätä energiatehokasta ja vähähiilistä liikkumista sekä luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia energiatehokkaan liikkumisen edistämisen ja matkaketjujen ymmärtämisen kautta. Hankkeen toimenpiteiden avulla yrityksille kehitettiin uutta liiketoimintaa digitoimalla reitti- ja aikataulutietoja sekä pilotoimalla vähähiilisiä matkaketjuja. Lisäksi hanke on lisännyt liikennepalveluiden tuottajien verkostomaista yhteistyötä ja yritysten osaamista liikennepalvelualalla. Hankkeessa edistettiin sujuvien matkaketjujen syntymistä valituilla pilottireiteillä Varsinais-Suomessa. Uudenkaupungin yritysten Turun lentokentän käyttöä tutkittiin Vihreät matkaketjut -hankkeen osahankkeena.

Tutkimuksen tausta ja tavoitteet

Ilmastomuutos, kaupungistuminen ja liikenteen määrän kasvu ovat haastaneet liikennettä ja liikkumista viime vuosina uudella tavalla. Euroopan komissio linjasi vuonna 2011 tiekartan kilpailukykyisen, resurssitehokkaan eurooppalaisen liikennejärjestelmän kehittämiseksi. EU:n liikennepolitiikka perustuu edelleen merkittäviltä osin mainittuun valkoiseen kirjaan nimeltä Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää (Euroopan komissio 2011). Raportti toteaa muun muassa että ilmastonmuutos on suuri globaali ongelma ja liikenne on merkittävä kasvihuonepäästöjen lähde, sillä se aiheuttaa noin 13 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä.

Suomessa erityisesti henkilöautoliikenteen osuus liikenteen aiheuttamista päästöistä on merkittävä, sillä henkilöautoliikenne aiheuttaa tieliikenteen kasvihuonepäästöistä hieman yli puolet. Tämän vuoksi henkilöautoliikenteen määrää on saatava laskuun. Jotta henkilöautoliikennettä voidaan vähentää, tulee luoda kattava ja toimiva julkisen liikenteen verkosto. (Vainio 2020).

Liikkumisen valinnoilla on suuri vaikutus liikenteen ympäristövaikutuksiin. Liikennejärjestelmäsuunnittelussa nopeuden, saavutettavuuden ja suorituskyvyn parantaminen ruokkivat pitkään liikennemäärien lisääntymistä. Turun seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (2020) nostettiin kehittämislinjauksissa voimakkaammin esille kestävämmät liikkumisen muodot ja älyliikenteen mahdollisuudet, esimerkkeinä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten kehittäminen sekä mobiilin matkustajainformaation tarve (Varsinais-Suomen liitto 2014). Strategian käytännön tavoitteiksi on asetettu muun muassa paikallisjunaliikenteen aloittaminen Uuteenkaupunkiin ja kilpailukykyisten lentoyhteyksien turvaaminen (Varsinais-Suomen liitto 2020). Turun lentokentän kehittämisvastuu on Finavialla ja Varsinais-Suomen liitolla.

Yleinen kehityssuunta liikkumispalveluissa on pyrkimys kohti entistä monipuolisempia, tiiviisti toisiinsa kytkeytyviä kulkutapoja ja palveluvalikoimia, jotka kykenevät tarjoamaan eri kohderyhmien tarpeita vastaavia joustavia, tehokkaita, saavutettavia ja ekologisia liikkumisen palveluita.

Vihreät matkaketjut -hankkeen tavoitteena on lisätä energiatehokasta liikkumista sekä luoda yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia liikennepalvelujen tietoja digitoimalla, sekä selvittämällä kuinka matkoja ketjutetaan. Tavoitteena on tehostaa nykyisten resurssien käyttöä ja luoda liikkumisen yhteistyötä. Hankkeessa kehitettävänä on matkaketjuja Turusta eri puolille Varsinais-Suomea hyödyntäen useamman liikennepalvelutarjoajan palveluita, kuten esimerkiksi bussia ja yhteysalusta. Matkaketjujen sujuvuutta tarkasteltaessa solmupisteillä on tärkeä merkitys. Solmupisteitä ovat terminaalit, asemat, pysäkit tai muut paikat, joissa matkustaja vaihtaa liikennevälineestä tai -palvelusta toiseen.

Osana tutkimuskokonaisuutta selvitettiin kuinka laajasti ja usein Uudenkaupungin alueen isot yritykset käyttävät liikematkustuksessa Turun lentokenttää, miten ja minne matkustaminen kentältä suuntautuu, kuinka liikkuminen lentokentälle toteutetaan ja miten lentoyhteyksiä tulisi yrityksen näkökulmasta kehittää. Maantieteellinen etäisyys Uudestakaupungista Turun lentokentälle on noin 67 km ja Laitilasta noin 50 km.

Tällä hetkellä Uudestakaupungista ei ole suoraan linja-auto yhteyttä Turun lentokentälle. Joukkoliikennettä käyttävän Uudestakaupungista lähtevän matkustajan tulee ensin matkata Turun keskustaan ja vaihdettava siellä lentokentälle menevään vuoroon.

Aikaisemmat tutkimukset

Osana Vihreät Matkaketjut -hanketta Tuominen ja muut (2020) ovat selvittäneet nykyisiä joukkoliikenneyhteyksiä ja matkustusmuotojen yhdistämismahdollisuuksia ja niiden kehittämistarpeita eri osissa Varsinais-Suomea. Lappalainen (2020) puolestaan selvitti sähköpostikyselyllä 17:n varsinaissuomalaisen yrityksen osalta Turun lentokentän käyttöä.

Turun lentokenttä

Varsinais-Suomen liiton (2018) lentoliikenneselvityksen mukaan Turun lentokentän matkustajamäärä oli 335 000, joista noin 65 % oli liikematkustajia. Suoria lentoyhteyksiä oli 14 kohteeseen ja vuonna 2020 operoivia lentoyhtiöitä oli kuusi. Turun lentokenttä sijaitsee VT 9:n välittömässä läheisyydessä noin kahdeksan (8) km Turun keskusta pohjoiseen. Yksi bussilinja kulkee Turun satamasta Turun keskustan kautta lentokentälle, jonka aikataulu on pyritty synkronoimaan lentoliikenteen saapumis- ja lähtöaikataulujen mukaan. Muita vaihtoehtoja Turun lentokentälle ovat taksi, saattoliikenne, oma auto, auton vuokraus tai yhteiskuljetus (Lappalainen 2020).

Tutkimusmenetelmät

Tutkimuksessa selvitettiin kuinka Uudenkaupungin isot yritykset käyttävät Turun lentokenttää liikelentoihinsa. Haastattelu suunnattiin 24:lle suurimmalle yritykselle Uudessakaupungissa (21 toimijaa) ja Laitilassa (3 toimijaa). Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluna ja kaikki aiotut yritykset saatiin haastateltua. Haastateltavien yritysten valintakriteereinä pidettiin joko liikevaihtoa tai henkilöstön määrää. Kriteereinä oli vähintään 45 työntekijää tai vähintään noin 150 000 € vuotuista liikevaihtoa. Yritysten lisäksi haastateltavien joukossa oli Uudenkaupungin kaupunki. Kysymykset olivat niin sanottuja puolistrukturoituja.

Lentokentän käyttötutkimus oli luonteeltaan asiantuntijahaastattelu. Asiantuntijoiden haastattelemisessa tarkoituksena on miten yritykset toimivat tai ovat toimineet tutkitun asian käsittelyssä. Asiantuntija on siis osa yrityksen valmistelua ja päätöksentekoa tai ainakin henkilö, joka on voinut seurata sitä läheltä. (Alastalo ja muut 2017)

Haastateltavat muodostivat monipuolisen otannan yhtiöiden toimihenkilöistä. Haastatelluista henkilöistä 17 toimi hallinto-, talous-, vienti- tai toimitusjohtajana. Muut haastateltavat olivat markkinointipäällikkö (2 henkilöä), myyntipäällikkö (3 henkilöä), vienti- ja markkinointiassistentti (1 henkilö) ja tuotantopäällikkö (1 henkilö). Haastattelut toteutettiin 7.–16.4.2021. Haastattelun tarkoituksena oli selvittää lentokentän käyttöä ei-korona aikana, mikä myös haastattelun aluksi täsmennettiin haastateltaville.

Haastattelut nauhoitettiin haastateltavan luvalla. Kaikki antoivat luvan. Kukin haastattelu litteroitiin heti tilaisuuden jälkeen, ja alkuperäinen äänite hävitettiin heti litteroinnin jälkeen. Yritysten tai haastateltavien nimiä ei esitetä raportissa.

Tulokset

Ensimmäinen haastattelukysymys tiedusteli käyttääkö yritys Turun lentokenttää liikelennossa (kyllä/ei). Kahdeksantoista (18) yritystä ilmoitti käyttävänsä Turun lentokenttää ainakin joskus ja kuusi (6) vastaajaa ilmoitti, että yritys ei käytä Turun lentokenttää lainkaan (N=24).

Vastausten perusteella voidaan todeta, että Turun lentokenttää lähtöpaikkana käytti yhdeksän (9) yritystä ja keskimäärin 1-2 kertaa kuukaudessa. Kolme (3) yritystä käytti Turun lentokenttää keskimäärin kerran viikossa. Kolme (3) yritystä mainitsi käyttävänsä lentokenttää harvemmin kuin joka kuukausi. ja kuusi (6) yritystä ei lainkaan tarvitse lentokenttää omassa liiketoiminnassaan.

Kaavio1. Turun lentokentän käyttölaajuus

Kolmen (3) yrityksen kohdalla ilmoitettiin käytettävän Turun lentokentän ohella Helsingin lentokenttää erityisesti matkustustilanteissa, jossa lento suuntautuu Suomesta Aasian suuntaan, mutta myös Keski-Euroopaan suuntautuvissa matkoissa. Helsinki-Vantaan lentokentälle mennään omalla autolla. On myös todettava, että ajallista yrityskohtaista vaihtelua esiintyy käyttömäärissä. Käyttö riippuu muun muassa käyttääkö yritys tietyllä hetkellä esimerkiksi ulkomaista alihankintaa tai onko yritys itse alihankkijana.

Kolmas kysymys selvitti, minne lento Turusta yleisemmin suuntautuu. Saadut vastaukset (N=18) jakaantuivat vastaukset kaavion 2 mukaisesti. Helsinki – Vantaa oli selvästi suosituin lentosuunta, ja muut lentosuunnat (Tukholma, Riika ja Gdansk) saivat melko samansuuruisen määrän mainintoja. Lisäksi oli mahdollisuus yleisimmän ja tärkeimmän matkustussuunnan lisäksi tuoda esiin joku muu yrityksen käyttämä lentosuunta, tärkeimmän reitin lisäksi.

Yritysten tärkein lentosuunta Turun lentokentältä on haastattelun perustella Helsinki-Vantaan lentokenttä, joka sai 12 mainintaa. Tukholma – Arlandan mainitsi kolme (3) yritystä tärkeimmäksi lentosuunnakseen. Kaksi (2) yritystä mainitsi tärkeimmäksi suunnakseen Riikan lentokentän ja yksi (1) yritys Gdanskin lentokentän. Vain seitsemän (7) toimijaa mainitse toissijaisen kohteen.

Kaavio 2.

Erikoisuutena voidaan mainita yritys (1 toimija), joka käyttää toissijaisesti ja satunnaisesti tilauslentokonetta valittuun lentokohteeseen. Osa Helsingin suuntaan matkaavista yrityksistä kertoi käyttävänsä osassa liikematkojaan myös muita kulkumuotoja, lähinnä omaa autoa tai taksia, kuin lentomatkustamista Turku-Helsinki välillä lentokentälle päästäkseen. Useimmiten syynä mainittiin olevan vaikeudet sovittaa yhteen Turku-Helsinki reitin liityntälentoja ja Helsinki-Vantaalta lähteviä jatkolentoja odotusaikojen muodostuessa liian pitkiksi tai aikataulut olivat muuten yrityksen näkökulmasta sopimattomia. Tämä näkökulma mainittiin viiden (5) yrityksen vastauksessa.

Puhelinhaastattelussa tiedusteltiin myös, miten Turun lentokenttää käyttävät saapuvat lentokentälle. Valtaosa toimijoista (N=18) saapui lentokentälle ensisijaisesti omalla autolla (17 toimijaa) tai taksilla. Kaaviossa 3 on esitetty, miten Turun lentokentälle saavutaan.

Toissijaisista kulkutavoista tärkein Turun lentokentälle suuntautuvassa liikenteessä oli taksin käyttö (7 toimijaa). Sekä yhtiön omaa autoa että henkilökunnan kimppakyytiä ilmoitti käyttävänsä yksi (1) vastaaja toissijaisena tai satunaisena kulkutapana Turun lentokentälle. Erikoisuutena voidaan mainita myös toimija, joka totesi yrityksen satunnaisesti vuokraavan lentokoneen Turun lentokentältä ja tällöin lentokentälle menoon käytetään isoa tilataksia.

Kaavio 3.

Asiantuntijahaastattelun viimeinen kysymys koski yrityksen toiveita Turun lentokentän tulevaisuuden kehittämiseksi. Kysymystä tarkennettiin haastattelun alussa siten, että ensisijaisesti tarkoituksena oli tiedustella, millaisia toiveita toimijalla olisi Turun lentokentän lentoyhteyksien kehittämiseksi. Lopuksi pyydettiin myös muita huomioita ja kehittämistoiveita Turun lentokentän kehittämiseksi.

Yhdeksän haastatelluista ilmoitti, että erityisiä kehittämistoiveita ei ole, ja yritys on pääosin tyytyväinen nykyisiin yhteyksiin ja aikatauluihin. Lukuun sisältyy ne toimijat, jotka eivät lentokenttää käytä (6 toimijaa). On mahdollista, että näiden toimijoiden joukossa on niitä, jotka eivät kenttää käytä huonojen yhteyksien takia. Todennäköisempi syy on kuitenkin liiketoiminnan luonne.

Vaikka pääosin olemassa oleviin lentoyhteyksiin Turusta oltiin vastausten perusteella tyytyväisiä, seitsemän (7) haastateltua asiantuntijaa esitti toiveita uusista suorista lentoyhteyksistä. Kolme (3) vastaajaa korosti Turku-Kööpenhamina yhteyden uudelleen avaamisen merkitystä yhtiölleen. Tosin kaksi (2) totesi, että Tukholma-Arlanda korvaa tämän puutteen jossain määrin. Suoraan yhteyttä Turusta Frankfurtiin toivottiin kolmen haastatellun toimesta. Perusteluna kaikissa käytettiin kentän asemaa lentoliikenteen tärkeänä solmuna ja jatkolentojen alkupaikkana. Suoraa yhteyttä Turusta Berliiniin toivoi kaksi (2) vastaajaa. Yhden maininnan tarpeellisista yhteyksistä saivat suorat yhteydet Turusta Milanoon, Torinoon, Müncheniin tai Osloon. Riikan yhteys sai erityismaininnan kolmelta (3) asiantuntijalta hyvien jatkoyhteyksiensä takia. Yksi vastaaja korosti Gdanskin suoraa yhteyttä Turusta tärkeänä, koska yrityksellä on alihankintayrityksiä Puolassa ja yhteys on tästä syystä vilkkaassa käytössä. Kaksi (2) vastaajaa toivoi enemmän lentovuoroja Helsinki–Vantaalle ja Tukholma–Arlandaan. Uudenkaupunkilasten yritysten näkökulmasta kolme (3) vastaajaa piti päivän ensimmäisiä varhaisaamun lentoja Helsinki–Vantaalle ja Tukholma–Arlandalle liian varhaisina heidän tarpeisiinsa. Taulukossa 1 on esitetty haastateltavien antamia huomioita ja kehittämisehdotuksia.

Taulukko 1. Haastateltavien esittämiä kommentteja ja kehittämisehdotuksia.

Muita erityisiä lentokentän kehittämistarpeita ei haastattelussa tullut esille: neljä (4) vastaajaa korosti Turun lentokentän käytön vaivattomuutta verrattuna ruuhkaiseen Helsinki-Vantaan lentokenttään. Palveluiden todettiin olevan vaatimattomat (3 vastaajaa), mutta totesivat samalla, että nykyisellään (ei viitattu koronaan, vaan normaaliin liikennöintitilaan ennen pandemiaa) ei ole realistista toivoa nykyistä monipuolisempaa palvelutarjontaa.

Johtopäätökset

Yritykset, jotka eivät Turun lentokenttää käytä (6kpl; 25 % vastanneista yrityksistä), toimivat selvästi seutu- tai kansallisella tasolla. Ulkomaalaisia asiakkuuksia, alihankintaa tai ulkomaaomistuksia ei näissä yrityksissä ollut. Turun lentokenttää käyttävien yritysten (18 kpl; 75 % vastanneista yrityksistä) tyytyväisyys lentokentän nykyisiin reitteihin ja aikatauluihin on vastausten perusteella melko hyvä.

Ei kuitenkaan liene yllättävää, että uusia suoria reittejä toivottiin ja erityisesti Keski-Eurooppaan: Saksaan (Frankfurt, Berliini, München) ja Tanskaan (Kööpenhamina). Myös päivittäisiä lisälentoja toivottiin erityisesti Helsinki–Vantaa ja Tukholma–Arlanda -reiteille. On myös mahdollista, että Turusta Helsinki–Vantaalle lähtevien liityntälentojen aikataulut ovat osin sopimattomia Helsinki–Vantaalta lähtevien jatkolentojen kanssa. Tästä syystä käytetään omaa autoa Vakka-Suomesta matkustettaessa Helsinki–Vantaalle. Tämä ilmeni viiden (5) haastatellun asiantuntijan vastauksessa.

Vakka-Suomen isoimmista keskuksista käsin tarkasteltuna Turun lentokentän sujuva ja nopea saavutettavuus ei nykyisin ole mahdollista muulla tavoin kuin omalla autolla tai taksilla. Oma autoa käytettäessä ajallinen säästö on huomattava verrattuna joukkoliikenteen käyttöön. Joukkoliikennettä Uusikaupunki–Turku ei ole edes käytettävissä Turun lentokentän varhaisaamun lennoille. Jotta siirtymää oman auton käytöstä joukkoliikenteen käyttöön tapahtuisi, edellyttäisi se sujuvaa bussi- tai paikallisjunayhteyttä Uudestakaupungista Turkuun ja juna-asemalta bussiyhteyttä lentokentälle. Lisäksi tulisi kehittää mahdollisuutta tehdä lähtöselvitykseen liittyviä toimia matkan aikana. Tulokset tukevat Tuomisen ja muiden (2020) havaintoja nykyisten matkaketjujen toimivuudesta.

Uudenkaupungin ja Laitilan tutkimustulokset kuvastavat tilannetta laajemminkin myös muiden seutukuntien kuin vain Vakka-Suomen kohdalla.

Tutkimustulokset ovat laajennettavissa ainakin Loimaan seutukunnan ja Turunmaan alueilla toimiviin yrityksiin. Myös Turun seutukunnan reuna-alueilla sijaitsevien yritysten kohdalla tilanne on todennäköisesti samansuuntainen. Näiltä osin tutkimustulokset ovat hyvin samansuuntaiset kuin Lappalaisen (2020) tutkimuksessa. Salon seutukunnassa sijaitsevien yritysten osalta Helsinki–Vantaan läheisyys ja paremmat joukkoliikenneyhteydet ovat yritysten valintoihin vaikuttavia tekijöitä. Salon seutukunnassa sijaitsevien yritysten matkaketjuvalintoja tulisi tarkastella erikseen.

Viitteet

Alastalo, M., Åkerman, M. ja Vaittinen,T. (2017). Asiantuntijahaastattelu. Teoksessa: Hyvärinen Matti, Nikander Pirjo, Ruusuvuori Johanna (toim.) Tutkimushaastattelun käsikirja. Itä-Suomen yliopisto. Vastapaino Oy. Tampere, 214-232.

Euroopan komissio (2011). VALKOINEN KIRJA. Yhtenäistä Euroopan liikennealuetta koskeva etenemissuunnitelma – Kohti kilpailukykyistä ja resurssitehokasta liikennejärjestelmää (in Finnish). /* COM/2011/0144 final */, 124 s.

Kallinen, T. ja Kinnunen, T. Etnografinen havainnointiaineisto. Teoksessa: Jaana Vuori (toim.) Laadullisen tutkimuksen verkkokäsikirja. Tietoarkisto. Tampereen yliopisto. Viitattu: https://www.fsd.tuni.fi/fi/palvelut/menetelmaopetus/kvali/laadullisen-tutkimuksen-aineistot/etnografinen-havainnointiaineisto. 5.5 2021.

Lappalainen A. (2020). Vihreät matkaketjut- hanke. Vihreät maakuljetukset Turun lentokentälle. Turun ammattikorkeakoulu. Auto- ja kuljetustekniikka. Julkaisematon opinnäytetyö. Theseus-tietokanta, 43s.

Tuominen, T., Vainio, V., Hietaranta, J. ja Ikonen, M. (2020). Ilmastoystävällistä liikkumista kehittämässä Varsinais-Suomessa. Vihreät matkaketjut -hankkeen alkukartoitus. Turun ammattikorkeakoulun julkaisuja 268, 35s.

Varsinais-Suomen liitto (2014). Turun seudun (rakennemallialueen) liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035. Varsinais-Suomen liiton julkaisuja, 62s.

Varsinais-Suomen liitto (2020). Varsinais-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma (luonnos). Varsinais-Suomen liitto, 31s.

Kuva: Finavia Oy

Mitä pidit artikkelista?

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.