28.05.2026

Varhaiskasvatuksessa lapsen taiteellinen toimijuus ja sen toteutuminen on suoraan riippuvainen päiväkodin henkilöstön käsityksestä heidän omasta taiteellisesta toimijuudestaan. Opinnäytetyöprojektini Jaetut äänipolut tarkasteli dialogisen yhteisötaiteen kautta muodostuvaa musiikillista vastavuoroisen oppimisen tilaa ja sen kautta näkyviksi tulleita sosiaalisia valtarakenteita, jotka vaikuttivat musiikkikasvatukseen liittyviin käytäntöihin ja arvoihin.

Opinnäytetyöprojektini tavoitteena oli edistää musiikkikasvatuksen toteutumista ja vahvistaa sen asemaa osana varhaiskasvatuksen arkea. Projekti pyrki muodostamaan työyhteisön sisällä jaettua käsitystä varhaiskasvatuksessa tapahtuvasta musiikkikasvatuksesta.

Dialogisen yhteisötaiteen keinoin pyrittiin luomaan edellytyksiä vastavuoroisen oppimisen tilalle, eli niin sanotulle musiikilliselle kolmannelle tilalle. Projektin tarkoitus oli rakentaa turvallista oppimisympäristöä, jossa jo olemassa oleva lasten ja aikuisten musiikillinen osaaminen, tieto ja pyrkimykset voisivat toimia tasa-arvoisina osasina musiikillisessa vuorovaikutuksessa. Vuorovaikutuksessa, joka tavoittelee yhteisiä käsityksiä ja tasa-arvoista tekijyyttä ympäristössä, jossa lapsen ja aikuisen välisen valtasuhteen epäsymmetrisyys on läsnä jatkuvasti.

Aikuisten ja lasten musiikillinen toimijuus varhaiskasvatuksessa

Musiikillisen kolmannen tilan muodostumiseen vaikuttaneet tekijät liittyivät erityisesti musiikillisen toiminnan saavutettavuuteen ja henkilöstön sitoutumiseen toimintaan. Omaa sitoutumisen tasoa projektiin perusteltiin niin hyvässä kuin pahassa omalla työnkuvalla, persoonallisuuseroilla ja musiikin harrastuneisuudella. Musiikkikasvatuksen toteuttamisen katsottiin edellyttävän omaehtoisesti hankittua tietoa ja taitoa sekä motivaatiota käyttää näitä yksilöllisiä resursseja. Näin ollen musiikin käyttö pedagogisen välineenä omassa työssä muodostui valintakysymykseksi sen sijaan, että se olisi perustunut valtakunnallisen opetussuunnitelman velvoittavuuteen (ks. OPH 2022, 20). Merkittävää oli, että jo olemassa olevia käsityksiä omasta musiikillisesta toimijuudesta ja siihen liittyviä yhteisön sisäisiä rooleja ei edes haluttu muuttaa, vaikka projekti pyrki aktiivisesti tarjoamaan välineitä muutokseen.

Lasten taiteellinen toimijuus päiväkodissa linkittyi tutkimusaineistoni mukaan aikuisten käsitykseen heidän omasta taiteellisesta toimijuudestaan. Koska varhaiskasvatuksen taidekasvatusta ohjaavat opintosuunnitelmat ohjaavat konkreettista opetus- ja kasvatustoimintaa laajojen ja laveiden tavoitteiden kautta, nousee henkilöstön käsitys musiikkikasvatuksen sisällöistä, toimintatavoista ja siihen liittyvistä tavoitteista ja arvoista merkittävään rooliin (ks. Salminen & Poikonen 2022). Useille lapsille varhaiskasvatus saattaa olla ainoa taidekasvatusta antava taho, jolloin taidekasvatuksen laatu ja ennen kaikkea saatavuus ja saavutettavuus eivät ole täysin yhdentekeviä taiteellisten kokemusten kannalta.

Tutkimusaineistossani korostui henkilöstön käsitys lastenkulttuurista taiteen ja kulttuurin kokemisena sekä tapana oppia taitoja ja tietoja. Kokemuksen ja tekemisen kautta oppimisen ja onnistumisen ehtona oli kuitenkin aikuisen hyväksyntä. Kaiken kaikkiaan lastenkulttuurin katsottiin keskittyvän aikuisten tuottamaan ja aikuisjohtoiseen kulttuuritoimintaan, johon lapset osallistuvat. Vaikka varhaiskasvatusta ohjaavat arvot lapsuudesta itsenäisenä elämänvaiheena ja käsitys lapsen aktiivisesta toimijuudesta, lapsen taiteellisen toimijuuden vertautuminen omaehtoiseen leikkiin jäi marginaaliin (ks. OPH 2022, 22–24).

Päiväkodin arjessa aikuisella on valta määritellä toiminnan muodot (Pääjoki 2007, 288, 290). Henkilöstön kapeat käsitykset musiikki- ja taidekasvatuksesta sekä haluttomuus astua lasten kanssa jaetun mielikuvituksen maailmaan rajaavat lasten taiteellisen toimijuuden toteutumista. Jos tässä luonnostaankin epäsymmetrisessä valtasuhteessa korostuu aikuisen tarve kontrolloida lapsen ilmaisua ja ohjata sitä aikuisen hyväksymien rajojen sisälle, kenen taiteellisesta ilmaisusta lopulta on kyse?

Taide on tekoja

Musiikki- ja taidekasvatuksen saatavuus ja saavutettavuus eivät ole merkittäviä tekijöitä taidekasvatuksen toteutumisen kannalta pelkästään lasten näkökulmasta vaan myös sitä toteuttavan henkilöstön. Jokin on vialla, jos varhaiskasvatuksen henkilöstö perustelee musiikillisen toiminnan vähyyttä sillä, ettei heillä ole ollut aikaa musiikkileikkiin lasten kanssa päiväkodissa.

Se miten musiikkia ja taiteita käytetään opetuksessa, heijastaa toteuttavan organisaation arvoja. Se, että taiteita arvostetaan puheen tasolla, ei tuo niitä osaksi lapsen kokemusmaailmaa. Musiikillista toimintaa ohjaavan vastuulla on luoda ja ylläpitää erilaisia taiteellisia ja pedagogisia tiloja, jotka mahdollistavat kaikkien osallisuuden ja musiikillisen toimijuuden toteutumisen. (Ks. Thomson 2023, 378).

Musiikillinen ilmaisu on aina välittömästi korvin kuultavaa. Erityisesti oman ääneen käyttö ja laulaminen asettaa ilmaisijan alttiiksi vuorovaikutukselle ympäristönsä kanssa hyvin henkilökohtaisella tasolla. Taide ja taidekasvatus luovat ennen kaikkea turvallista tilaa harjoitella oman mielipiteen muodostamista, ilmaisua ja perustelua lapselle ominaisen taiteisiin perustuvan leikillisen ilmaisun kautta, mikä tekee monitaiteisesta taidekasvatuksesta saavutettavaa monenlaisille oppijoille. Musiikillisissa neuvotteluissa, niin puheen kuin musiikin tasolla, syntyvät yhteiset merkitykset. Yhteinen musiikillinen tutkiminen ja leikkiminen luo mahdollisuuksia paitsi yksilöllisen myös yhteisöllisesti muodostetun ja jaetun tiedon rakentumiseen.

Lähteet

Opetushallitus 2022. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2022. Määräykset ja ohjeet 2022:2a. Viitattu 17.5.2026. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Varhaiskasvatussuunnitelman_perusteet_2022_2.pdf

Pääjoki, T. 2007. Lasten ja aikuisten kulttuurinen leikki. Teoksessa Bardy, M.; Haapalainen, R.; Isotalo, M. & Korhonen, P. (toim.). Taide keskellä elämää. Helsinki: Like: Kiasma, 287–294.

Salminen, J. & Poikonen, P-L. 2022. Opetussuunnitelma pedagogisena työvälineenä. Teoksessa Koivula, M.; Siippainen, A.; Eerola-Pennanen, P. & Böök, M. L. (toim.) Valloittava varhaiskasvatus: Oppimista, osallisuutta ja hyvinvointia. 3. korjattu ja laajennettu painos. Tampere: Vastapaino. Viitattu 17.5.2026.
https://www.ellibslibrary.com/book/9789523970540. Vaatii käyttäjätunnuksen.

Thomson, K. 2023. Musiikki kolmantena tilana. Teoksessa Juntunen, M. & Partti, H. (toim.) Musiikkikasvatus muutoksessa. Helsinki: Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 373–402.

Artikkelikuva: Photo by Holly Landkammer on Unsplash