09.06.2026

 

Afrikassa jopa neljännes äideistä kärsii raskauden aikana tai synnytyksen jälkeen mielenterveyden ongelmista ilman riittävää hoitoa. Perinataalimielenterveyden häiriöt  koskettavat paitsi äitejä ja lapsia myös kokonaisia yhteisöjä. eMAMA‑hanke tuo kansainvälisen korkeakouluyhteistyöllä  osaamista ja ratkaisuja tilanteeseen.

 

 

Perinataalimielenterveyden ongelmien esiintyvyys on globaalisti 10–15 prosenttia väestöstä (Mitchell ym. 2023). Tuoreen laajan systemaattisen epidemiologisen katsauksen mukaan Afrikassa arviolta jopa 17–26 prosenttia odottavista tai synnyttäneistä äideistä kärsii mielenterveyden häiriöistä, erityisesti masennus- tai ahdistuneisuusoireista. Valtaosa katsaukseen valituista yli kahdestasadasta tutkimuksesta on tehty eteläisen ja itäisen Afrikan maissa. (Abajobir ym. 2025)

Myös vakavat mielenterveyshäiriöt kuten perinataalipsykoosit ovat köyhissä ja kehittyvissä maissa länsimaita yleisimpiä (American Psychiatric Association, 2022; World Health Organization, 2022). Altistavia tekijöitä perinataalimielenterveyden häiriöille ovat erityisesti matala tulotaso, aiemmat traumaattiset kokemukset elämässä, psykososiaalisen tuen puute, ongelmien myöhäinen havaitseminen ja hoitoon pääsyn ongelmat. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten puutteellinen osaaminen sekä mielenterveysongelmiin vahvasti liitetty stigma yhteisöissä aiheuttaa hoitoon pääsyn ongelmia. (Keedle ym, 2023; Mitchell ym. 2023)

 

Hoitamattomat perinataalimielenterveyden ongelmat aiheuttavat vakavia riskejä

Hoitamattomina perinataalimielenterveyden ongelmat heikentävät äitien ja lasten terveyttä ja hyvinvointia. Tutkimusten mukaan raskaudenaikainen masennus- ja ahdistuneisuus-oireilu lisää riskiä ennenaikaiseen synnytykseen, synnytyskomplikaatioihin sekä altistaa synnytyksen jälkeiselle masennukselle (Reinsperger ym., 2025; Sibbald ym., 2025; Soehl ym., 2025). Ongelmat saattavat myös heikentää äiti-lapsi-suhteen varhaista vuorovaikutusta, aiheuttaa haasteita kiintymyssuhteen muodostumiselle sekä imetysongelmia (O’Dea ym. 2023; La Rosa ym. 2025; Qi ym. 2025).

Äidin hoitamaton masennus voi myös altistaa lapsen myöhemmille sosio-emotionaalis-kognitiivisille ongelmille (Rogers ym. 2020). Lisäksi pitkittyessään mielenterveysongelmat ovat vakava sosio-ekonominen haaste perheelle ja yhteisölle, jos äiti on pitkään työ- ja toimintakyvytön (Gopalakrishnan 2024).

 

eMAMA on kansainvälistä yhteistyötä perinataalimielenterveyden edistämiseksi

eMAMA (Developing Post Graduate Training Programme for Maternal Mental Health) on Turun ammattikorkeakoulun Mielenterveyden edistämisen tutkimusryhmän koordinoima Eramus + Capasity Building (2023–2026) -projekti, jossa yhteistyötä tehdään kansainvälisessä korkeakoulukonsortiossa. Saharan etelän puoleisesta Afrikasta mukana ovat Namibian The University of Namibia ja The International University of Management, Sambiasta University of Zambia ja Mulungushi University, Malawista The Catholic University of Malawi ja Kamuzu University of Health Sciences.

 

 

Eurooppalaisista korkeakouluista asiantuntemustaan projektiin tuo Kreikan University of West Attica ja Latvian Riga Technical University. Projektin keskeisin tavoite on vastata Namibian, Sambian ja Malawin kriittiseen tarpeeseen kouluttaa osaavia terveydenhuollon ammattilaisia vastaamaan perinataalimielenterveyden haasteisiin.

Projektin ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin terveysalan korkeakoulujen opettajien tietoja, taitoja ja asenteita  perinataalimielenterveydestä sekä sen opettamisesta. Tutkimus tehtiin laadullisilla fokusryhmähaastatteluilla Namibiassa, Sambiassa ja Malawissa (N=6) keväällä 2024. Haastatteluihin osallistui yhteensä 54 opettajaa. Myös projektiin osallistuvien partnerikorkeakoulujen terveysalan opetussuunnitelmat arvioitiin mielenterveyden ja erityisesti perinataalimielenterveyden tavoitteiden, sisältöjen ja laajuuden osalta.

Lisäksi Afrikan partnerimaissa tehtiin kyselytutkimus terveydenhuollon ammattilaisille liittyen heidän perinataalimielenterveyden osaamiseen ja koulutustarpeisiin aiheeseen liittyen. Nämä kerätyt aineistot toimivat lähtökohtana kolmenkymmenen opintopisteen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täydennyskoulutuksen suunnittelulle.

 

Pedagogista osaamista vahvistettiin pedagogisella leirillä ja työvaihdolla

Projektin korkeakouluyhteistyössä oli jo varhaisessa vaiheessa tullut selväksi, että Afrikan partnerikorkeakoulut kokivat tarvitsevansa vahvistusta modernien ja innovatiivisten opetusmenetelmien ja pedagogiikan osalta. Syksyllä 2024 järjestettiin viikon kestävä pedagoginen leiri Namibiassa. Siihen osallistui partnerikorkeakoulujen opettajia Namibiasta, Sambiasta ja Namibiasta. Leiri sisälsi teemoiltaan erilaisia innovatiivisia työpajoja, joissa harjoiteltiin yhdessä esimerkiksi digitaalisten sovellusten ja tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa, erilaisia opiskelijoita osallistavia oppimismetodeja kuten case-perustaista oppimista ja simulaatiota. Viikko oli palautteen mukaan todella innovatiivinen, innostava ja merkityksellinen.

Leiriä seurasi samana syksynä toteutettu viiden päivän työvaihto, jossa osa partnerikorkeakoulujen opettajista tuli Turun ammattikorkeakouluun seuraamaan opettajien työskentelyä, opetusta ja yhteistyötä harjoitteluympäristöjen kanssa. Osa opettajista oli vaihdossa puolestaan seuraamassa Ateenan University of West Attican opettajien arkea.

 

Täydennyskoulutusta suunniteltiin yhteistyössä

Partnerikorkeakoulujen kanssa suunniteltiin kolmenkymmenen opintopisteen perinataalimielenterveyden täydennyskoulutus, joka on suunnattu sosiaali- ja terveydenhuollon koulutuksen saaneille jo työelämässä toimiville. Täydennyskoulutus on laadittu Moodle oppimisalustalle ja se on suunniteltu pääsääntöisesti itsenäisesti suoritettavaksi verkkoympäristössä.

Koulutus sisältää neljä moduulia, joista kolme ensimmäistä ovat teoreettisia ja laajuudeltaan viisi opintopistettä. Nämä moduulit ovat Perinataalimielenterveyden perusteet, Äitiysajan mielenterveyden arviointi ja seulominen sekä Interventiot ja lähestymistavat perinataalimielenterveyden hoitamiseen. Moduuli neljä on 15 opintopisteen teorian ja käytännön integraatio, joka suoritetaan käytännön hoitoympäristöissä kehittämistyönä. Koulutuksen yhteinen suunnittelutyö oli opettavaista ja ajoittain haasteellistakin. Suunnittelutyö jaettiin korkeakoulujen kesken vastuualueittain ja suunnittelun ja opetussisältöjen teon edistymistä. Erilaisten pedagogisten käytänteiden vuoksi jouduttiin usein tekemään kompromisseja, jotta moduuleista tulisi työmäärältään tasavertaisia ja sisällöllisesti kattavia.

 

Täydennyskoulutuksesta saatiin arvokasta opiskelijapalautetta

Kun koulutukseen ilmoittautuminen avattiin keväällä 2025, oli ilmoittautuneita ensimmäisen viikon aikana jo lähes tuhat opiskelijaa. Koulutus käynnistyi kesäkuussa 2025 ja viimeinen työelämälähtöinen moduuli päättyi keväällä 2026. Alkusuosion jälkeen koulutuksen keskeytti runsas määrä opiskelijoita mutta vieläkin suorittajia on noin kolme sataa. Ennen koulutuksen käynnistymistä tehtiin opiskelijoille kyselyt heidän perinataalimielenterveyden osaamisestaan kolmella validoidulla instrumentilla. Niille, jotka suorittivat koulutuksen loppuun asti tehtiin samoilla mittareilla toistokyselyt, jotta saatiin arviointitietoa koulutuksen vaikutuksista osaamiseen.

Opiskelijoilta kerättiin palautetta täydennyskoulutuksesta jokaisen moduulin päätteeksi määrällisen kyselyn muodossa Likert-asteikkoa hyödyntäen. Samassa yhteydessä heillä oli mahdollisuus antaa avointa palautetta. Moodle kokoaa automaattisesti kyselytulokset kuvaksi (kuva 2) yhteenvetodiagrammin kyselyn eri teemojen, merkityksellisyys, reflektiivinen ajattelu, vuorovaikutteisuus, opettajan antama tuki, vertaistuki ja tulkinta, mukaisesti.

 

 

Kolmesta ensimmäisestä moduulista koottujen avointen palautteiden analyysin perusteella opiskelijat arvostivat aihealueen merkityksellisyyttä sekä moduulien kattavaa ja opetuksellista sisältöä, jonka he kokivat edistävän ammatillista osaamistaan omissa työtehtävissään. Täydennyskoulutuksen työmäärää oli kritisoitu. Erityisesti ensimmäisen moduulin useat opiskelijat kokivat ylimitoitetuksi sertifikaatin saamiseen nähden ja ehdottivatkin koulutuksen muuttamista jatkotutkinnoksi. Useiden aikataulutettujen tehtävien koettiin aiheuttavan painetta työ- ja yksityiselämän sekä opiskelujen yhteensovittamisessa.

Lisäksi niiden suorittamisessa ilmeni joitakin teknisiä ongelmia. Yhtenä haasteena oli alueen melko tavanomainen internetyhteyksien epävakaus, minkä vuoksi kurssialustan mediasisältöä oli voinut olla hankala toistaa tai joidenkin tehtävien suorittaminen oli keskeytynyt. Tämä tulisikin ottaa huomioon kurssialustan median muodossa ja keskeneräisten tehtävien automaattisessa tallentumisessa. Kritiikkiä oli saanut myös opettajien näkymättömyys ja  tuen puute täydennyskoulutuksen aikana. Opiskelijat eivät olleet löytäneet kanavaa, jonka kautta kysyä neuvoa  ongelmatilanteissa.

Osallistujien palautteista laadittiin kirjallinen analyysiraportti, jota hyödynnetään eMAMA-koulutuskokonaisuuden jatkokehittämisessä sekä implementointioppaan laatimisessa. Opiskelijoilta tuli positiivista palautetta: This is a good learning program, it has opened my eyes and mind to many neglected areas of maternal mental health. It has further improved on my interpersonal interactions, totesi täydennyskoulutukseen osallistunut.

 

Mobiilisovellus ammattilaisten käyttöön ja ideoita jatkoon

 Latvian Riga Technical Universityn vastuulla projektissa oli kehittää koulutuksellinen eMAMA-mobiilisovellus, joka sisältää tiivistetyssä muodossa täydennyskoulutuksen osia. Sisältöön kuuluu mm. tietoa ammattilaisille perinataalimielenterveysongelmien merkeistä ja arvioinnin työkaluista tai hoitopoluista. Tämä sovellus on nyt pilotointivaiheessa.

Täydennyskoulutuksen sekä sovelluksen arvioinnin jälkeen laaditaan projektin viimeisessä vaiheessa tuotoksille implementaatio-opas. Se on projektin päättymisen jälkeen  ohjeena kaikille korkeakouluille, jotka haluavat toteuttaa avoimesti saatavilla olevan eMAMA -perinataalimielenterveyden täydennyskoulutuksen. Projektin jälkeen pyritään löytämään mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa sisältöjä uusissa hankkeissa.

 

Lähteet

Abajobir, A., Sidze, E. M., Wainaina, C., Gerbaba, M. J., & Wekesah, F. M. (2025). The epidemiology of maternal mental health in Africa: A systematic review. Archives of Women’s Mental Health, 28: 997–1089. https://doi.org/10.1007/s00737-025-01563-4

American Psychiatric Association. (2022). Diagnostic and statistical manual of mental disorders (5th ed., text rev.)

La Rosa, V. L., Alparone, D., & Commodari, E. (2025). Psychological and social factors influencing mother–child bonding in the first year after birth: A model for promoting infant and maternal well-being. Frontiers in Psychology, 16, 1588433. https://doi.org/10.3389/fpsyg.2025.1588433

Keedle, H., Stulz, V., Conti, J., Bentley, R., Meade, T., Qummouh, R., Hay, P., Kaye‑Smith, H., Everitt, L., & Schmied, V. (2023). Psychosocial interprofessional perinatal education: Design and evaluation of an interprofessional learning experience to improve students’ collaboration skills in perinatal mental health. Women and Birth, 36, e379–e387. https://doi.org/10.1016/j.wombi.2023.01.001

Mitchell, A. R., Gordon, H., Lindquist, A., Walker, S. P., Middleton, A., Tong, S., & Hastie, R. (2023). Prevalence of perinatal depression in low- and middle-income countries: A systematic review and meta-analysis. JAMA Psychiatry, 80(5), 425–431. https://doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2023.0069

O’Dea, G.A., Youssef, G.J., Hagg, L.J., Francis. L.M., Spry, E.A., Rossen, L., Smith, I., Teague, S.J., Mansour, K., Booth, A., Davies, S., Hutchinson, D. & Macdonald, J.A. (2023). Associations between maternal psychological distress and mother‑infant bonding: a systematic review and meta‑analysis. Archives of Women’s Mental Health. 26:441–452. https://doi.org/10.1007/s00737-023-01332-1

Reinsperger, I., Paul, J. L., & Zechmeister‑Koss, I. (2025).
International best‑practice models for perinatal and infant mental health care – A scoping review. Frontiers in Psychiatry, 16, 1536145.
https://doi.org/10.3389/fpsyt.2025.1536145

Rogers, A., Obst, S., Teague, S. J., Rossen, L, Spry, E.A., Macdonald, J.A., Sunderland, M., Olsson, C.A., Youssef, G. & Hutchinson, D. (2020). Association between maternal perinatal depression and anxiety and child and adolescent development: A meta-analysis. JAMA Pediatrics, 174(11), 1082–1092. https://doi.org/10.1001/jamapediatrics.2020.2910

Sibbald, L., van den Heuvel, M. I., Haas, M. R., van Lissa, C. J., van Bakel, H. J. A., Jongerling, J., Hulsbosch, L. P., Muskens, L., Boekhorst, M. G. B. M., & Schwabe, I. (2025). Identifying prenatal risk factors of postpartum depression with machine learning.
Scientific Reports, 15, 34610. https://doi.org/10.1038/s41598‑025‑18204‑6

Soehl, J. R., Anthony, K., Lewkowitz, A. K., Fletcher, L., Ward, L. G., & Miller, E. S. (2025).
Treatment for anxiety, depression, and stress in pregnant people experiencing antepartum hospitalization: A systematic review and meta‑analysis.
American Journal of Obstetrics & Gynecology MFM, 7(3), 101613.
https://doi.org/10.1016/j.ajogmf.2025.101613

Qi, W., Wei, Z., Lv, H., Zhao, J., Hu, Y., Wang, Y., Guo, Q., & Hu, J. (2025). Postpartum depression and maternal–infant bonding: The mediating role of mentalizing and parenting self-efficacy. BMC Pregnancy and Childbirth, 25, 667. https://doi.org/10.1186/s12884-025-07762-2

World Health Organization. (2022). WHO guide for integration of perinatal mental health in maternal and child health services. WHO. https://www.who.int/publications/i/item/9789240057142