25.01.2021

Vuoden uusturkulainen 2020 Aida Bacic saapui Bosniasta Suomeen 14-vuotiaana, opiskeli merkonomiksi ja siirtyi sen jälkeen työelämään. Hän työskentelee Yhdessä-yhdistyksessä toiminnanohjaajana ja opiskelee Turun ammattikorkeakoulussa sosionomiksi. Hän pääsi opiskelemaan polkuopintojen kautta. Ne kestävät vuoden, jonka jälkeen voi hakea tutkinto-opiskelijaksi.

Sosionomiopiskelija Aida Bacic on Vuoden uusturkulainen 2020. Valinta oli hänelle yllätys. Hän totesi sen olevan kunnia, ei yksin hänelle vaan koko työyhteisölle Yhdessä-yhdistyksessä. Heidän työtään arvostetaan.

Bacic kertoo olevansa kahden kulttuurin kansalainen. Hän puhuu sujuvasti molempia kotikieliään. Bacic tuli nuorena Suomeen ja opiskeli merkonomiksi. Hän kertoo nuoruuden ja opintojen auttaneen kielen oppimisessa.

 

Kunnianosoitus tuntui hyvältä yhdistysten puolesta

Bacic mainitsee, että häntä kotoutumisessa on auttanut oma aktiivisuus ja iso ystäväpiiri. Perheen, miehen ja kahden lapsen lisäksi elämään kuuluu yhdistystoiminta Bosnialaisten kulttuurikeskus Suomessa ry -yhdistyksessä.

Bacic työskentelee Yhdessä-yhdistyksessä toiminnanohjaajana. Hänen tehtäviinsä kuuluu ryhmäohjausta ja yksilöiden ohjausta ja neuvontaa arjen asioissa. Yhdistys on matalan kynnyksen kohtaamispaikka, jossa järjestetään erilaisia harrasteryhmiä eri ikäisille. Siellä toimitaan yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa muun muassa tapahtumien järjestelyissä.

Valinta tuntui hyvältä, se osoittaa arvostusta sille, mitä lähiössä tehdään.

– Välillä tuntuu, että pienet yhdistykset ovat näkymättömiä. Niiden työtä ei tunneta eikä tunnisteta, vaikka niissä tehdään paljon hyvää alueen hyväksi. Siksi valinta tuntui hyvältä, se osoittaa arvostusta sille, mitä lähiössä tehdään.

Bacic työskentelee mielellään ihmisten parissa. Siksi hän on hakenut yhteishaussa sosionomikoulutukseen, mutta ei ole päässyt sisään. Kun Turun AMK:sta pyydettiin välittämään Yhdessä-yhdistyksen kautta maahanmuuttajille tietoa polkuopinnoista, Bacic totesi, että siinä on hänen mahdollisuutensa.

 

Maahanmuuttajille tarjottiin polkuopintoja

Polkuopinnot kestävät vuoden. Polkuopiskelijat opiskelevat yhdessä ensimmäisen vuoden tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Polkuopintojen päätyttyä voi hakea tutkinto-opiskelijaksi.

Polulla-hankkeessa tarjottiin maahanmuuttajille mahdollisuutta korkeakouluopintoihin polkuopintojen kautta. Heille oli suunniteltu myös tukea polkuopintojen ajan. Bacic haki opiskelemaan ja sai opiskelupaikan.

Korkeakouluun voi hakea erilaisten väylien kautta yhteishaun lisäksi, muun muassa avoimen väylähaun ja polkuopintojen kautta.

– Olisinpa tiennyt aikaisemmin polkuopinnoista. Nyt aloitin opinnot keväällä 2019. Opinnot ovat mielenkiintoiset. Olen hyväksilukenut kaksi harjoittelujaksoa työkokemuksella Yhdessä-yhdistyksessä, mutta kolmannen suoritan muualla, jotta opin jotain uutta.

Hän odottaa, että saa tulevaisuudessakin tehdä työtä, josta nauttii. Siksi hän painottaa hakijalle, joka suunnittelee tulevaisuuden ammattia: älä luovuta kerrasta, hae polkuopintojen kautta opiskelemaan.

Mikäli oma kielitaito ei riitä korkeakouluopinnoista selviytymiseen, voi ensin suorittaa korkeakouluun valmentavia opintoja. Korkeakouluun voi hakea erilaisten väylien kautta yhteishaun lisäksi, muun muassa avoimen väylähaun ja polkuopintojen kautta.

 

Polkuopiskelijoille annettiin opintojen ajan tukea

Maahanmuuttajaopiskelijoiden on haasteellista päästä korkeakouluopintoihin yhteishakumenettelyn kautta. Polkuopinnot ovat heille mahdollinen sisäänottoväylä.

POLULLA – maahanmuuttajat korkeakoulutukseen polkuopiskeluväylää pitkin -hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajaopiskelijoille opintojen aikaista tukea. He saivat tehostettua yksilöllistä opettajatuutorin ohjausta, erilaisia ryhmäohjauksia sekä vertaisen tarjoamaa mentorointia.

Opiskelijat ovat todenneet, että POLULLA-hanke on ollut heille tilaisuus, joka on tehnyt mahdottomasta unelmasta mahdollista.

– Hankkeessa kehitettiin ohjauksen palvelutuotteita, ohjausprosesseja ja ohjauksen työvälineitä. Kehittämistyö toteutettiin tammikuussa 2019 ja syyskuussa 2019 alkaneissa sosionomiryhmissä, joihin kumpaankin valittiin 10 maahanmuuttajataustaista polkuopiskelijaa, lehtorit Tiina Laakso ja Anne Merta kuvaavat.

Kahdestakymmenestä polkuopintoihin valitusta opiskelijasta tutkinto-opiskelijaksi on jatkanut ja päässyt 14 opiskelijaa. Kaikkien opinnot etenevät hyvin.

– Opintojen alussa moni oli epävarma korkeakouluopiskeluissa selviytymisestä, mutta hankkeessa tarjotulla yksilöllisellä tuella haasteet on ylitetty eikä keskeyttämisiä alun jälkeen ole tullut. Palautteissaan opiskelijat ovat todenneet, että POLULLA-hanke on ollut heille tilaisuus, joka on tehnyt mahdottomasta unelmasta mahdollista, Laakso ja Merta jatkavat.

Myös toisen polven maahanmuuttajilla voi olla vaikeuksia korkeakouluopiskelussa Suomessa, jos kotona ei puhuta suomea eikä läheiseen ystäväpiiriin kuulu suomea äidinkielenään puhuvia ihmisiä.

 

Polkuopinnoilla voi päästä tutkinto-opiskelijaksi

Polkuopinnot ovat avoimen AMK:n opintoja. Niiden avulla voi kokeilla opiskelua tai vaihtaa alaa ilman valintakoetta. Hakea voi kesällä ja loppuvuodesta.

Polkuopinnoissa suoritetaan ensimmäisen vuoden opintoja tutkinto-opiskelijoiden kanssa. Polkuopintoihin tulee suhtautua kuten tutkinto-opintoihin, läsnäolovaatimukset koskevat myös polkuopiskelijoita.

Hyvin suoritettujen opintojen jälkeen voi hakea AMK- tai Master-tutkinnon opiskelijaksi avoimen väylän haussa. Sen jälkeen opintoja jatketaan saumattomasti valmistumiseen asti.

 

 

Kuva: Kyle Glenn Unplash